Siirry sisältöön

Ähtärin eläinpuisto

Wikipediasta
Ähtärin eläinpuisto
Ähtäri Zoo
Sijainti Ähtäri Suomi
Perustettu 1973
Suljettu 2025
Toimintakausi ympäri vuoden
Eläinlajeja yli 50
Pinta-ala 60 ha [1]
Kävijämäärä 150 000–275 000 / vuosi
Organisaatio
Organisaatiomuoto osakeyhtiö
Omistaja Ähtärin Eläinpuisto Oy
Johtaja Arja Väliaho
Sidokset Ähtärin kaupunki omistaa suurimman osan yhtiöstä
Jäsenyydet EAZA[2], Suomen eläintarhayhdistys
Aiheesta muualla
Verkkosivut

Ähtärin eläinpuisto eli Ähtäri Zoo on Ähtärissä Inhan kylässä vuonna 1973 avattu ja syksyllä 2025 konkurssin takia suljettu eläinpuisto.[3] Puistossa oli suurimmillaan yli 50 eläinlajia, joista tunnettuja ovat erityisesti karhut ja vuosina 2018–2024 näytteillä olleet Kiinasta tuodut isopandat. Suurin osa eläimistä oli havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja.[1] Ähtärin eläinpuisto on ollut Euroopan eläintarhajärjestön jäsen ja osallistunut sen suojeluohjelmiin.[4]

Eläinpuiston perustamisesta lähtien sen suurin omistaja oli Ähtärin kaupunki. Vuonna 2018 kaupunki omisti eläinpuistosta 99,3 prosenttia.[5]

Eläinpuisto toimi valtatie 18:n varrella noin viisi kilometriä itään kaupungin keskustasta. Alueella on oma rautatieseisake nimeltä Eläinpuisto-Zoo,[3] leirintäalue ja hotelli Mesikämmen, jonka Ähtärin Eläinpuisto Oy viime vaiheessa omisti.[6] Ähtärin Eläinpuisto Oy:llä oli vuonna 2020 noin 50 vakituista työntekijää.[7]

Ennen pandojen saapumista eläinpuistossa kävi vuosittain 150 000–180 000 vierailijaa.[4][8] Ensimmäisen pandavuoden (2018) kävijämäärä oli 275 000.[9] Vuonna 2023 puiston kävijätavoite oli 250 000.[10]

Eläinpuisto ja Hotelli Mesikämmen Oy jättivät konkurssihakemuksensa 10. lokakuuta 2025,[11] ja Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus asetti molemmat yhtiöt konkurssiin kolme päivää myöhemmin. Velkojen kokonaismääräksi arvioitiin lähes 17,1 miljoonaa euroa, kun varoja oli vähän yli 700 000 euroa.[12] Jo helmikuussa 2025 poliisi alkoi tutkia Ähtärin kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden mahdollisia virka-aseman väärinkäyttämisiä eläinpuiston rahoituskuvioissa[13].

Eläinpuisto suljettiin yleisöltä lokakuun lopulla 2025, lukuun ottamatta sovittuja koululaisryhmien vierailuja. Kiinteistö eläimineen myytiin yhdellä eurolla vuonna 2019 perustetulle yhdistykselle Vieraile ja välität ry, joka pyrkii keräämään varoja ja huolehtimaan eläimistä[14]. Kuusitoista eläintä muutti marraskuun alkuviikolla Helsingin Korkeasaaren eläintarhaan. Metsäpeuroja on siirretty Lauhanvuoren kansallispuistoon Isojoen ja Kauhajoen rajalla totuttelemaan vapaana olemiseen, ja niitä on menossa myös Ruotsiin. Kaikille eläimille pyritään löytämään sijoituspaikka kevääseen 2026 mennessä, ellei Ähtärin toiminnalle löydetä sitä ennen jatkomahdollisuutta.[15]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinpuisto syntyi Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta, ja se on elävöittänyt pienen syrjäisen kunnan taloutta.[4] Ähtärin eläinpuisto avattiin 17. kesäkuuta 1973.[16] Puiston ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi.[17] Petoeläimistä saapuivat ensimmäisinä sudet ja ilvekset.[18]

Perustamisesta lähtien Ähtärin eläinpuiston tavoitteena oli rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Tämän vuoksi puistossa oli ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen lajeja.[19]

Aiemmin eläinpuiston yhteydessä sijaitsi Santerin seikkailumaa, joka tunnettiin myös nimellä Mini-Suomi.

Eläimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinpuistossa oli yli 50 eläinlajia, joista suurin osa talviseen ilmastoon sopeutuneita lajeja.[1] Karhujen lisäksi puistossa oli esimerkiksi ahmoja, susia ja ilveksiä sekä erittäin uhanalaisia lumileopardeja,[20] jotka Korkeasaaren eläintarha lahjoitti Ähtärin eläinpuistolle 30-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2003.[17] Lisäksi puistossa oli useita lintulajeja.[20]

Pandat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ähtärin eläinpuiston pandatalo.
Pääartikkeli: Ähtärin eläinpuiston pandat

Keväällä 2016 kerrottiin, että eläinpuisto saisi vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi isopandoja Kiinasta. Ähtärin eläinpuiston ja Kiinan kansallisen pandahallinnon välinen sopimus pandojen vuokraamisesta allekirjoitettiin huhtikuussa 2017. Pandat saivat nimekseen Lumi ja Pyry.[21][22]

Pandat palautettiin Kiinaan vuoden 2024 lopulla.[23]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Kansainvälinen lajiensuojelutyö Ähtäri Zoo. Viitattu 10.10.2023.
  2. ↑ EAZA members eaza.net. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 9.4.2019.
  3. ↑ a b Saapuminen Ähtäri Zoohon Ähtäri Zoo. Viitattu 10.10.2023.
  4. ↑ a b c Koski, Anri: Ähtärin eläinpuiston perustaminen keskelle metsää oli mullistava ajatus Suomessa Yle Uutiset. 17.6.2013. Viitattu 31.3.2014.
  5. ↑ Karjalainen, Pauliina: Kriisikunta Ähtäri pelaa pandoilla riskialtista uhkapeliä – miten käy, jos suuret kävijätavoitteet eivät toteudukaan? Seura. 27.1.2018. Viitattu 9.7.2019.
  6. ↑ Riihimäki, Tarja: Ähtäri Zoo Hotelli Mesikämmenen omistajaksi Ilkka. 29.3.2016. Viitattu 9.7.2019.
  7. ↑ Hantula, Riia: Ähtärin Eläinpuistossa aloitetaan yt-neuvottelut – jopa 20 työpaikkaa vaarassa Yle Uutiset. 23.1.2020. Viitattu 23.1.2020.
  8. ↑ Ähtärin eläinpuistolla hypevuosi takana Vitriini. 28.3.2019. Viitattu 10.10.2023.
  9. ↑ Leiwo, Hanne: Pandat Lumi ja Pyry kiinnostivat matkailijoita viime vuonna – Ähtärin eläinpuiston kävijämäärä nousi 100 000:lla Yle Uutiset. 9.1.2019. Viitattu 10.10.2023.
  10. ↑ Ala-Renko, Kati: Ähtärin eläinpuiston kesän odotukset ovat edelleen kotimaan kävijöissä, mutta kampanjoita tehdään myös Ruotsiin Yle Uutiset. 13.6.2023. Viitattu 10.10.2023.
  11. ↑ Kilpamäki, Heini: Ähtärin eläinpuisto hakeutuu konkurssiin Iltalehti. 10.10.2025. Viitattu 10.10.2025.
  12. ↑ Ähtärin eläinpuisto konkurssiin MTV Uutiset. 13.10.2025. Viitattu 14.10.2025.
  13. ↑ Heikkilä, Reijo: ”Onhan siinä töitä riit­tä­nyt” – Poliisi epäilee vir­ka­ri­kok­sia Ähtärin kau­pun­gin ja eläin­puis­ton ta­lous­sot­kuis­sa Viiskunta. 7.11.2025. Viitattu 7.11.2025.
  14. ↑ Niemistö, Elina: Konkurssiin ajetusta Ähtärin eläinpuistosta tehtiin kaupat – hinta 1 euro Yle Uutiset. 27.10.2025. Viitattu 10.11.2025.
  15. ↑ Rantamäki, Henni: Ähtärin eläinpuiston eläimille uusi koti Iltalehti. 10.11.2025. Viitattu 10.11.2025.
  16. ↑ Historia Ähtäri Zoo. Arkistoitu 1.9.2014. Viitattu 31.3.2014.
  17. ↑ a b Ähtärin eläinpuisto Discovering Finland. Viitattu 18.1.2023.
  18. ↑ Ekman, Mirva: Ähtäri keksi 50 vuotta sitten idean, jota paikalliset vastustivat, mutta moni kunta yritti matkia Yle Uutiset. 2.12.2022. Viitattu 10.10.2023.
  19. ↑ Eläinten pitonormeista Ähtäri Zoo. Arkistoitu 1.9.2014. Viitattu 31.3.2014.
  20. ↑ a b Eläimet Ähtäri Zoo. Viitattu 10.10.2023.
  21. ↑ Parkkonen, Tommi: Ähtärin pandat eivät ole Kiinan lahja Suomelle – vuokrahinta on yli 12 miljoonaa euroa Iltalehti. 18.1.2018. Viitattu 9.7.2019.
  22. ↑ Kakkori, Satu: Kalmari Kiinasta: Suomi saa pandoja ensi vuonna Keskisuomalainen. 18.4.2016. Viitattu 20.4.2016.
  23. ↑ Harjumaa, Marika; Ruissalo, Pekka: Ähtärin jättiläispandat palaavat Kiinaan – yleisön nähtävinä 21. lokakuuta saakka Yle Uutiset. 23.9.2024. Viitattu 23.9.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ähtärin_eläinpuisto&oldid=23789792”