Ähtärin eläinpuisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ähtärin eläinpuiston logo

Ähtärin eläinpuisto on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto.[1] Puistossa on noin 60 eri eläinlajia, joista tunnettuja ovat erityisesti karhut. Suurin osa eläimistä on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja.[2]

Eläinpuisto sijaitsee Ähtärissä Inhan kylässä, valtatie 18:n varrella noin viisi kilometriä itään kaupungin keskustasta. Eläinpuistolla on oma rautatieseisake, Eläinpuisto-Zoo, jolta on päivittäin kolme taajamajunavuoroa Seinäjoen ja kolme vuoroa Jyväskylän suuntaan.

Matkailualueella sijaitsevat Eläinpuiston leirintäalue ja hotelli Mesikämmen. Puistossa käy vuosittain noin 150 000 vierailijaa.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinpuisto syntyi Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta, ja se on elävöittänyt pienen syrjäisen kunnan taloutta.[3] Ähtärin eläinpuisto avattiin 17. kesäkuuta 1973.[4] Puiston ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi.lähde? Pari vuotta myöhemmin saapuivat sudet ja ilvekset.

Perustamisesta lähtien Ähtärin eläinpuiston tavoitteena on ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Tämän vuoksi puistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen lajeja.[5] Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Euroopan eläintarhojen yhdistyksen EAZA:n perusajatuksia siitä, kuinka eläimiä on tarhattuina hoidettava. Lisäksi yksi eläinpuistojen ja -tarhojen tärkeimpiä tehtäviä on lisätä eläinlajien ja luonnon tuntemusta sekä jakaa kasvatuksellista tietoa.

Aiemmin eläinpuiston yhteydessä sijaitsi Santerin seikkailumaa, joka tunnettiin myös nimellä Mini-Suomi.

Eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumileopardi Ähtärin eläinpuistossa.

Eläinpuistossa on noin 60 eläinlajia, joista suurin osa on talviseen ilmastoon sopeutuneita lajeja. Karhujen lisäksi puistossa on esimerkiksi ahmoja, susia ja ilveksiä sekä erittäin uhanalaisia lumileopardeja, jotka Korkeasaaren eläintarha lahjoitti Ähtärin eläinpuistolle 30-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2003. Lisäksi puistossa on useita lintulajeja.

Ähtärin eläinpuisto osallistuu uhanalaisten lajien säilyttämiseen. Lumileopardien lisäksi suojelun kohteena ovat metsäpeurat ja vesikot.[3]

Keväällä 2016 kerrottiin, että eläinpuisto saisi vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi isopandoja Kiinasta.[6] Lumeksi ja Pyryksi nimetyt pandat tuotiin Suomeen 18. tammikuuta 2018, mutta joutuivat kuukauden karanteeniin ja ovat yleisön nähtävillä 17. helmikuuta alkaen.[7][8]

Mimmi-karhu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mimmi-karhu.

Mimmi on Ähtärin eläinpuistossa asuva ruskeakarhu, joka tunnetaan venyttelyliikkeistä, jotka jotkut luokittelevat joogaksi.[9]

Muita eläinpuistoja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ähtäri Zoo Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  2. Kävijäinfo Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  3. a b c Ähtärin eläinpuiston perustaminen keskelle metsää oli mullistava ajatus Suomessa Yle Uutiset. 17.6.2013. Viitattu 31.3.2014.
  4. Historia Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  5. Eläinten pitonormeista Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  6. Satu Kakkori: Kalmari Kiinasta: Suomi saa pandoja ensi vuonna KSML.fi – Keskisuomalainen. 18.4.2016. Viitattu 20.4.2016.
  7. Pandapariskunta saapui Suomeen, näin matka sujui – Ähtärissä pandojen käyttäytymistä seurataan tiiviisti Seinäjoen Sanomat. 18.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  8. Ähtäri Zoon isopandojen lento Suomeen sujui hyvin (tiedote) 18.1.2018. Ähtäri Zoo. Viitattu 18.1.2018.
  9. Ähtärin joogaavasta Mimmi-karhusta tuli maailmankuulu Ilta-Sanomat. 15.9.2010. Viitattu 16.9.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]