Ähtärin eläinpuisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ähtärin eläinpuiston logo

Ähtärin eläinpuisto on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto.[1] Puistossa on noin 60 eri eläinlajia, joista tunnettuja ovat erityisesti karhut. Suurin osa eläimistä on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja.[2]

Eläinpuisto sijaitsee Ähtärissä Inhan kylässä, valtatie 18:n varrella noin viisi kilometriä itään kaupungin keskustasta. Eläinpuistolla on oma rautatieseisake, Eläinpuisto-Zoo, jolta on päivittäin kolme taajamajunavuoroa Seinäjoen ja kolme vuoroa Jyväskylän suuntaan.

Matkailualueella sijaitsevat Eläinpuiston leirintäalue ja hotelli Mesikämmen. Puistossa käy vuosittain noin 150 000 vierailijaa.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinpuisto syntyi Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta, ja se on elävöittänyt pienen syrjäisen kunnan taloutta.[3] Ähtärin eläinpuisto avattiin 17. kesäkuuta 1973.[4] Puiston ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi.lähde? Pari vuotta myöhemmin saapuivat sudet ja ilvekset.

Perustamisesta lähtien Ähtärin eläinpuiston tavoitteena on ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Tämän vuoksi puistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen lajeja.[5] Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Euroopan eläintarhojen yhdistyksen EAZA:n perusajatuksia siitä, kuinka eläimiä on tarhattuina hoidettava. Lisäksi yksi eläinpuistojen ja -tarhojen tärkeimpiä tehtäviä on lisätä eläinlajien ja luonnon tuntemusta sekä jakaa kasvatuksellista tietoa.

Aiemmin eläinpuiston yhteydessä sijaitsi Santerin seikkailumaa, joka tunnettiin myös nimellä Mini-Suomi.

Eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumileopardi Ähtärin eläinpuistossa.

Eläinpuistossa on noin 60 eläinlajia, joista suurin osa on talviseen ilmastoon sopeutuneita lajeja. Karhujen lisäksi puistossa on esimerkiksi ahmoja, susia ja ilveksiä sekä erittäin uhanalaisia lumileopardeja, jotka Korkeasaaren eläintarha lahjoitti Ähtärin eläinpuistolle 30-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2003. Lisäksi puistossa on useita lintulajeja.

Ähtärin eläinpuisto osallistuu uhanalaisten lajien säilyttämiseen. Lumileopardien lisäksi suojelun kohteena ovat metsäpeurat ja vesikot.[3]

Keväällä 2016 kerrottiin, että eläinpuisto saisi vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi isopandoja Kiinasta.[6] Lumeksi ja Pyryksi nimetyt pandat tuotiin Suomeen 18. tammikuuta 2018, mutta joutuivat kuukauden karanteeniin ja ovat yleisön nähtävillä 17. helmikuuta alkaen.[7][8]

Mimmi-karhu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mimmi-karhu.

Mimmi on Ähtärin eläinpuistossa asuva ruskeakarhu, joka tunnetaan venyttelyliikkeistä, jotka jotkut luokittelevat joogaksi.[9]

Pandatalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ähtärin eläintarhan pandatalo sisältäpäin. Taustalla Lumi-panda.

Ähtärin pandataloa alettiin rakentaa helmikuussa 2017. Sisätila on noin 2400 neliötä ja ulkopiha on noin 3000 neliötä. Sisätilan olosuhdevaatimukset olivat haasteelliset, koska kyseessä on kasvihuonetyyppinen ilmasto. Sisäilman kosteudet oli tarkasti määritelty ja lämpötilat ovat tarkasti hallinnassa, jotta kasvillisuus pysyy kunnossa.[10] Pandatalon kiipeilyalue on suunniteltu muistuttamaan paljon pandojen luonnollista ympäristöä. Talossa kuluu paljon bambua, jota Ähtärin eläinpuisto tilaa hollantilaiselta kasvihuoneelta. Vireillä on hanke pandoille sopivan bamburavinnon viljelemiseksi Ähtärissä.[11]

Muita eläinpuistoja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ähtäri Zoo Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  2. Kävijäinfo Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  3. a b c Ähtärin eläinpuiston perustaminen keskelle metsää oli mullistava ajatus Suomessa Yle Uutiset. 17.6.2013. Viitattu 31.3.2014.
  4. Historia Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  5. Eläinten pitonormeista Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  6. Satu Kakkori: Kalmari Kiinasta: Suomi saa pandoja ensi vuonna KSML.fi – Keskisuomalainen. 18.4.2016. Viitattu 20.4.2016.
  7. Pandapariskunta saapui Suomeen, näin matka sujui – Ähtärissä pandojen käyttäytymistä seurataan tiiviisti Seinäjoen Sanomat. 18.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  8. Ähtäri Zoon isopandojen lento Suomeen sujui hyvin (tiedote) 18.1.2018. Ähtäri Zoo. Viitattu 18.1.2018.
  9. Ähtärin joogaavasta Mimmi-karhusta tuli maailmankuulu Ilta-Sanomat. 15.9.2010. Viitattu 16.9.2010.
  10. Hanne leiwo: Pandojen uusi koti rakentuu jo Ähtärissä – erityisesti sisäilmasta ollaan tarkkoja Yle Uutiset. 5.4.2017 klo 15:05. Viitattu 6.4.2017 klo 18:40.
  11. Vesa Tompuri: Tällainen talo pandoille rakennettiin Ähtäriin Rakennuslehti. 18.01.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]