Kuusamon Suurpetokeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuusamon Suurpetokeskus
Large Carnivor Center
Suurpetokeskus-logo.png
Sijainti Kuusamo Suomi
Perustettu 1996
Suljettu Viranomaismääräyksellä suljettu yleisöltä kesällä 2022
Eläinlajeja 5
Organisaatio
Organisaatiomuoto Osakeyhtiö
Virallinen nimi Kuusamon Suurpetokeskus Oy
Omistaja Yksityisomistuksessa
Johtaja Sulo Karjalainen
Jäsenyydet Ei eläintarhajärjestöjen jäsenyyttä
Aiheesta muualla
Verkkosivut

Kuusamon Suurpetokeskus on Kuusamossa sijaitseva yksityisesti rahoitettu eläintarha. Se on keskittynyt Suomessa eläviin suurpetoihin, erityisesti karhuihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Sulo Karjalainen.[1]

Kuusamon Suurpetokeskus on useasti laiminlyönyt eläinsuojelulain velvoitteita ja sen eläimistä on tehty eläinsuojeluilmoituksia.[2][3] Syyskuussa 2022 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto peruutti suurpetokeskuksen eläintarhaluvan pääasiassa eläinten hyvinvointiin ja lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon liittyvien puutteiden takia. Eläintarhaluvan menettämisen seurauksena suurpetokeskuksen eläimet tulee joko sijoittaa muihin eläintarhoihin tai lopettaa.[4] Suurpetokeskus on valittanut päätöksestä Hallinto-oikeuteen, joka kumosi aluehallintoviraston päätöksen voimaantulon kunnes keskuksen valitus on ratkaistu oikeudessa.[5]

Historia ja eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusamon Suurpetokeskus Oy on perustettu 1990-luvun alkupuolella karhunpennuille, jotka olivat menettäneet emonsa ja olisivat muuten menehtyneet vapaina. Ennen tätä paikka on toiminut riista- ja kalatutkimuslaitoksena.

Tarha on lisäännyttänyt karhujaan ja myynyt niitä muille tarhoille. Esimerkiksi Juuso-karhu on syntynyt Suurpetokeskuksella, vaikka Karhu-oluen kanssa tehdyssä mainoskampanjanjassa sen on väitetty olleen Sulo Karjalaisen löytämä orpo pentu.[6] Suurpetokeskuksessa on karhujen lisäksi koirasusia, ilveksiä, poroja ja kettu. [7]

Kuusamon Suurpetokeskuksessa eläneet karhut [8][9][10]
Nimi Sukupuoli Alkuperä Syntymävuosi Kuollut Isä Emo Sijoituspaikka
Aina Uros syntynyt luonnossa 2021 [11] luonnonvarainen karhu luonnonvarainen karhu Suurpetokeskus
Ansa Naaras syntynyt Suurpetokeskuksella tarhassa 2018 Juuso Reetta myyty Kiteen eläinpuistoon 2020 [12]
Tara Naaras syntynyt Suurpetokeskuksella tarhassa 2018 2022 Juuso Reetta lopetettu karkaamisen vuoksi [13]
Nätti Naaras syntynyt Suurpetokeskuksella tarhassa 2007 2022 Vyöti Niisku lopetettu karkaamisen vuoksi [14]
Reetta Naaras syntynyt Suurpetokeskuksella tarhassa 2002 Vyöti Tessu Suurpetokeskus
Juuso Uros syntynyt Suurpetokeskuksella tarhassa 1999 Vyöti Tessu Suurpetokeskus
Vyöti Uros syntynyt luonnossa 1993 2022 luonnonvarainen karhu luonnonvarainen karhu lopetettu terveysongelmien vuoksi
Niisku Naaras syntynyt luonnossa 1992 luonnonvarainen karhu luonnonvarainen karhu Suurpetokeskus
Tessu Naaras syntynyt luonnossa 1992 luonnonvarainen karhu luonnonvarainen karhu Suurpetokeskus

Epäkohdat eläintenpidossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ongelmien paljastuminen ja Tara-karhun karkaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurpetokeskuksen ongelmat alkoivat paljastua, kun 6-vuotias uroskarhu Tara onnistui 12. huhtikuuta 2022 karkaamaan huonokuntoisesta aitauksestaan yhdessä emonsa kanssa ja hyökkäsi Sulo Karjalaisen kimppuun. Karjalaisen saamat vammat eivät olleet vakavia, mutta vaativat sairaalahoitoa. Poliisi päätyi lopettamaan Taran, kun se oli todettu ihmiselle vaaralliseksi.[13][15] Suurpetokeskus totesi Facebook-julkaisussaan, että tilanne johtui ihmisen virhearviosta, ei karhusta.[16] Toisin kuin Facebook-julkaisussa, Karjalainen oli luonnehtinut Taraa ilkeäluonteiseksi, kiusaa tekeväksi ja ongelmalliseksi karhuksi Taran lopettamiseen liittyvässä uutisessa, joka julkaistiin 13.4.2022 Helsingin Sanomissa.[17] Edesmenneen Tara-karhun vanhemmat olivat täyssisaruksia.[3]

Tapauksen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tekivät suurpetokeskukseen valvontakäynnin.[18] Tukes valvoo asiakasturvallisuuden toteutumista eläintarhoissa ja muissa kuluttajapalveluissa.[19] Tarkastuksessa todettiin puutteita aitausten kunnossa ja vaarojen tunnistamisen dokumentoinnissa. Eläintarhasta ei myöskään löytynyt ennalta mietittyjä, kirjattuja ja harjoiteltuja varautumistoimia tai toimintamalleja esimerkiksi karhun karkaamistilanteeseen.[20]

Sulo Karjalainen kertoi jo vuonna 2016 Ilta-Sanomissa joutuneensa karhun hyökkäyksen uhriksi. Ollessaan siivoamassa erään karhun häkkiä Karjalainen oli kääntänyt tälle selkänsä, jolloin takaapäin hyökännyt karhu oli lyönyt häntä kasvoihin vakavin seurauksin.[21]

Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki katsoi radiokolumnissaan 10. kesäkuuta 2022, että oma osuutensa suurpetokeskuksen ongelmien kärjistymisessä on medialla, jonka kritiikitön suhtautuminen mahdollisti tilanteen jatkumisen kenenkään siihen vakavasti puuttumatta.[22]

Aitausten kunto, eläinten lisäännyttäminen ja ruokinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläintarhaan liittyvien tarkastuskäyntien yhteydessä aitausten kunto on ollut yksi viranomaisten huolenaiheista. Tarkastuskäynneillä on selvinnyt muitakin eläintenpidon epäkohtia ja epäeettistä eläintarhatoimintaa, kuten karhujen lisääntymistä sukulaistensa kanssa. Esimerkiksi ilveslauman oli annettu lisääntyä hallitsemattomasti, jonka johdosta pennut lopetettiin vedoten tilanpuutteeseen.

Suurpetokeskuksessa ilvesten ja koirasusien aitaukset ovat vierekkäin, josta on seurannut ilvesten kaivautuminen koirasusien puolelle ja ilvesten joutuminen koirasusien raadeltavaksi.[23]

Karhuja on ruokittu pääasiassa pehmeällä seoksella, vaikka pehmeän ruuan syöminen ei ole karhuille fysiologisesti ominaista. Suurpetokeskus on myöntänyt syöttävänsä karhuille makeisia ja leivonnaisia, jotka voivat aiheuttaa karhuille hammasongelmia ja ylipainoa.[7][2]

Virikkeettömät tarhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusamon Suurpetokeskuksessa tehtiin 6. toukokuuta 2022 eläinsuojelulain mukainen tarkastus, jonka myötä löydettiin useita puutteita ja korjattavaa. Ongelmia oli erityisesti karhujen elinolosuhteissa. Esimerkiksi eläinten aitauksissa ei ole ollut tarpeeksi virikkeitä eläimille. Tarkastuskertomuksen mukaan Juuso-karhun ja naaraskarhu Tessun aitauksessa ei ole lainkaan kiipeilypuita, vain muutama pienehkö kivi. Tarkastuskertomuksessa "Juuso-karhun havaittiin tarkastuksen aikana heijaavan päätään ja ylävartaloaan puolelta toiselle samalla tavalla kuin aikaisemmillakin tarkastuskäynneillä. Tällainen käytös on stereotyyppistä käytöstä, joka hyvin usein viittaa stressiin ja virikkeiden puutteeseen.”. Lisäksi Nätti- ja Niisku -karhujen aitaus on ollut pinta-alaltaan liian pieni.[7]

Aluehallintovirasto moitti vuonna 2016 taulujen maalaamista ihmisen viihdyttämiseen ja eläintarhan mainostamiseen tähtääväksi toiminnaksi eikä karhun lajinomaiseksi virikkeeksi. Tästä huolimatta maalaustoimintaa eläintarhassa on jatkettu.

Nätti-karhun karkaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nätti-niminen karhu karkasi perjantaina 9.9.2022 työntekijän jätettyä karhuaitauksen salvat ja portit auki. Karanneesta karhusta tehtiin ilmoitus hätäkeskukseen lauantaina 10.9.2022 puolen päivän jälkeen. Myöhemmin saman päivänä karhu löydettiin ja se yritettiin nukuttaa eläinlääkärin toimesta, mutta nukutusyritys epäonnistui ja karhu päätettiin lopettamaan ampumalla. [24][25][14][26]

Aina-karhunpennun pitäminen häkkiloukussa koko talven ajan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänineläinlääkäri teki yllätystarkastuksen eläintarhaan 24. toukokuuta 2022, jonka aikana selvisi, että Alina-karhunpentua oli pidetty ahtaassa häkkiloukussa koko talven ajan. Häkki oli korkeudeltaan ja leveydeltään alle metrin ja pituudeltaan 1,55 metriä. Karhu mahtui seisomaan häkissä, mutta ei pystynyt nostamaan päätään normaaliin asentoon eikä nousemaan takajaloilleen. Huoneessa, jossa karhua pidettiin, oli ainakin +25 astetta lämmintä. Häkissä ollessaan karhu tepasteli levottomasti paikoillaan, heijasi itseään välillä etujalkojen varassa ja äänteli voimakkaasti. Eläintarhan perustaja Sulo Karjalainen perusteli karhun käytöstä sillä, että "se on innoissaan, koska se tietää pääsevänsä kävelylle". Kuitenkin eläinlääkärien näkemyksen mukaan heijaaminen ja jatkuva tepastelu oli merkki turhautumisesta ja stressistä. Eläinlääkärit totesivat Kuusamon Suurpetokeskuksen toimineen eläinsuojelulain vastaisesti. Aina-karhun pitopaikka oli liian pieni, paikassa oli liian korkea lämpötila ja karhuille sopimaton ilmanlaatu eikä Aina-karhun vedensaannista ollut huolehdittu.[27]

Eläinten terveydentila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluehallintovirasto on arvioinut terveystarkastusten ja ruumiinavauslausuntojen perusteella, ettei sairaiden eläinten hoidosta ole huolehdittu eikä sairaita eläimiä ole lopetettu ajoissa eläinsuojelulainsäädännön edellyttämällä tavalla. Terveystarkastusten yhteydessä tarkastetuista eläimistä lähes 80 prosentilla todettiin hammasmurtumia. Yhdellätoista kaikista tarkastetuista neljästätoista eläimestä havaittiin hampaiden kruunumurtumia tai hampaiden pahaa kulumista. Aluehallintoviraston mukaan eläimet ovat kokeneet kroonistuneiden hammasongelmien ja hoidon laiminlyönnin seurauksena pitkäkestoista ja tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Lisäksi yhdellä tarhan koirasusista oli sokeuteen asti johtanut kaihi, jonka johdosta koirasusi lopetettiin heti, kun asia tuli ilmi viranomaisille.

Vyöti-karhun kerrotaan kärsineet tarpeetonta kipua ja kärsimystä lisäksi nivelrikon vuoksi. Kuusamon Suurpetokeskus Oy ei ole reagoinut Vyöti-karhun osoittamiin kipuoireisiin riittävästi, mikä olisi tarkoittanut asianmukaisen hoidon (kuten kipulääkitys) hankkimista tai eläimen lopettamista ajoissa tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi.[28] Vyöti-karhu lopetettiin aluehallintoviraston päätöksellä. Päätökseen päädyttiin koska karhun hampaat olivat eläinlääkäreiden mukaan huonokuntoiset ja se liikkui huonosti. Myös Nätti-nimisen karhun hampaat olivat eläinlääkäreiden mukaan huonossa kunnossa, ja aluehallintovirasto määräsi tarkistuttamaan muidenkin eläinten terveydentilan.[29]

Viranomaispäätökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto teki tarkastuksen Kuusamon suurpetokeskukseen toukokuun lopussa 2022. Tarkastuksesta ei ollut ilmoitettu suurpetokeskukselle ennalta ja sen tarkoituksena oli selvittää, oliko edellisellä valvontakäynnillä todetut epäkohdat korjattu. Tämän jälkeen aluehallintovirasto päätti eläintarhan toimiluvan peruuttamisprosessin aloittamisesta. Aluehallintoviraston mukaan luvan välittömän peruuttamisprosessin käynnistämisen syynä on muun muassa se, että eläintarhassa on toimittu vakavasti eläinsuojelulain vastaisesti eikä lupaehtoja ole noudatettu.[30]

Suurpetokeskuksen eläintenhoitaja Pasi Jäntti kertoi MTV:lle 14. toukokuuta 2022, että suurpetokeskus pidetään yleisöltä suljettuna kesäkuun loppupuolelle saakka, jotta viranomaistarkastuksessa todetut puutteet voidaan korjata ja eläintarhasta saadaan asiakkaille ja työntekijöille turvallinen.[19]

Syyskuussa 2022 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto peruutti suurpetokeskuksen eläintarhaluvan pääasiassa eläinten hyvinvointiin ja lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon liittyvien puutteiden takia. Eläintarhaluvan menettämisen seurauksena suurpetokeskuksen eläimet tulee joko sijoittaa muihin eläintarhoihin tai lopettaa vuoden 2022 lokakuun loppuun mennessä. [4] Syyskuun lopussa Ähtärin eläinpuisto, Ranuan eläinpuisto ja Korkeasaaren eläintarha ilmoittivat, etteivät ne voi ottaa Kuusamon suurpetokeskuksen eläimiä, sillä eläintarhoissa ei ole tilaa uusille karhuille. [31]

Suurpetokeskus valitti päätöksestä Hallinto-oikeuteen, joka kumosi aluehallintoviraston päätöksen voimaantulon kunnes keskuksen valitus on ratkaistu oikeudessa.[5]

Rikostutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun poliisi aloitti 14. kesäkuuta aluehallintoviraston pyynnöstä esitutkinnan eläintenpidosta Kuusamon suurpetokeskuksessa. Rikosnimikkeenä on törkeä eläinsuojelurikos, jonka epäillään tapahtuneen pitkän ajan kuluessa. Poliisi ei ole tarkentanut, kuinka monen henkilön epäillään syyllistyneen rikokseen. Vähimmäisrangaistus törkeästä eläinsuojelurikoksesta on neljä kuukautta vankeutta.[18][32]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apu-lehdessä vuonna 2018 julkaistussa lehtihaastattelussa Karjalainen on antanut ymmärtää, että hän joutuu itse rahoittamaan karhujen hoitoa. Kuitenkin vuoden 2020 tilinpäätöksestä käy ilmi, että eläintarhan liikevaihto on ollut hieman alle 500 000 euroa ja liikevoitto 180 000 euroa. Myös edelliset vuodet ovat yrityksellä olleet voitollisia ja yrityksellä olikin tilinpäätöksen perusteella kyseisen vuoden lopussa 560 000 euron käteisvarat.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. asiakastieto.fi asiakastieto.fi. Viitattu 17.6.2020.
  2. a b c MTV selvitti: Kuusamon Suurpetokeskuksessa arveluttavaa eläintenpitoa – karhujen sisäsiittoisuutta, vaarallisia aitoja ja eläinsuojeluilmoituksia mtvuutiset.fi. 12.5.2022. Viitattu 12.5.2022.
  3. a b Kuluneita karhuaitauksia ja vaarallisia piikkejä – Kuusamon suurpetokeskuksella on ollut lukuisia puutteita eläinten hoidossa vuosien varrella Yle Uutiset. 12.5.2022. Viitattu 12.5.2022.
  4. a b Kuusamon suurpetokeskus menetti eläintarhalupansa – eläimiä uhkaa lopettaminen mtvuutiset.fi. 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  5. a b Eläimet | Kuusamon suurpetokeskus ei joudu vielä luopumaan eläimistään Helsingin Sanomat. 27.10.2022. Viitattu 18.1.2023.
  6. Oksanen, Roosa: Oluet | Uusia Karhu-tölkkejä koristaa tunteikas tarina Sulo Karjalaisesta ja Juuso-karhusta – Näin Sinebrychoffin mainoskampanja suli käsiin Helsingin Sanomat. 16.6.2022. Viitattu 17.6.2022.
  7. a b c Karhujen karu todellisuus iski tarkastajia vasten kasvoja Sulo Karjalaisen Suurpetokeskuksessa – avi pyytää useita selvityksiä Ilta-Sanomat. 18.5.2022. Viitattu 18.5.2022.
  8. Kuusamon suurpetokeskus selvitti aville eläinten oloja ja sukulaisuussuhteita – Juuso-karhun vanhemmat jätettiin mainitsematta mtvuutiset.fi. 8.6.2022. Viitattu 10.9.2022.
  9. Kuusamon Suurpetokeskus antoi viranomaiselle selvityksen lukuisien epäkohtien korjaamisesta – paikallisen eläinlääkärin käynnillä listattiin syitä Tara-karhun hyökkäykseen Kaleva. Viitattu 10.9.2022.
  10. Sulo Karjalainen on myös ilveskuiskaaja www.apu.fi. 24.12.2020. Viitattu 10.9.2022.
  11. Orpo Aina-karhu sai kodin Sulo Karjalaisen Suurpetokeskuksesta: "Jos Aina ei viihdy yksin talvipesässään, minun on mentävä sen viereen nukkumaan” Seura.fi. 16.11.2021. Viitattu 10.9.2022.
  12. Sulo Karjalainen on myös ilveskuiskaaja www.apu.fi. 24.12.2020. Viitattu 10.9.2022.
  13. a b Karhu kävi maankuulun karhumiehen Sulo Karjalaisen kimppuun IS.fi.
  14. a b Suurpedot | Kuusamon suurpetokeskuksesta karannut karhu lopetettiin ampumalla Helsingin Sanomat. 10.9.2022. Viitattu 10.9.2022.
  15. ”Tämähän on tämmöinen jahti nyt päällä”, suurpetokeskuksen tarhanhoitaja kommentoi poliisin käynnistämää esitutkintaa 14.6.2022. MTV Uutiset.
  16. Uutta tietoa Kuusamon Tara-karhun hyökkäyksestä – pelottava tilanne alkoi ihmisen virhearviosta www.iltalehti.fi. Viitattu 12.5.2022.
  17. Suurpedot | Tara-karhu hyökkäsi Sulo Karjalaisen kimppuun tiistaina – legendaarinen karhumies kertoo, miten nopea oivallus pelasti hänet pedon kynsistä Helsingin Sanomat. 13.4.2022. Viitattu 12.5.2022.
  18. a b Annala, Päivi: Poliisi on aloittanut esitutkinnan Kuusamon suurpetokeskuksesta 14.6.2022. Yle Uutiset.
  19. a b Tukes löysi Kuusamon suurpetokeskuksesta puutteita asiakkaiden turvallisuudessa – eläintarha kiinni kesäkuun loppupuolelle 14.5.2022. MTV Uutiset.
  20. Suolanen, Kyösti: Kuusamon Suurpetokeskuksen avaaminen tänä kesänä on epävarmaa 14.5.2022. Aamuposti.
  21. Eskola, Juhani: Tragedia suvussa vaaransi Sulo Karjalaisen elämäntyön –”Valtava järkytys meille kaikille” 13.12.2016. Ilta-Sanomat.
  22. Tuija Siltamäen kolumni: Miten kenellekään ei tullut aiemmin mieleen kysyä, miksi ihmeessä karhun pitäisi maalata ja syödä karkkia? 10.6.2022. Yle Uutiset.
  23. HS: Sulo Karjalaisen suurpetokeskuksesta paljastui lisää järkyttäviä väärinkäytöksiä – koirasusien raatelemat ilvekset kätkettiin turisteilta Ilta-Sanomat. 29.5.2022. Viitattu 30.5.2022.
  24. Mikko Vesa: Karhu karkasi Kuusamon suurpetokeskuksesta Ilta-Sanomat. 10.9.2022. Viitattu 10.9.2022.
  25. Karhu pääsi perjantaina karkuun Kuusamon suurpetokeskuksesta, poliisi ja rajavartiolaitos etsivät eläintä – "Tarhan työntekijä jätti salvat ja portit auki" Kaleva. Viitattu 10.9.2022.
  26. Kuusamon suurpetokeskuksesta on karannut naaraskarhu Poliisi. 10.9.2022. Viitattu 10.9.2022.
  27. Karhunpentu Ainan kurja kohtalo paljastui yllätystarkastuksessa Kuusamon suurpetokeskukseen Ilta-Sanomat. 27.10.2022. Viitattu 30.12.2022.
  28. Kuusamon suurpetokeskus menetti eläintarhalupansa – eläimiä uhkaa lopettaminen mtvuutiset.fi. Viitattu 27.9.2022.
  29. Kuusamon Suurpetokeskus lopetti Vyöti-karhun viranomaisten määräyksestä Ilta-Sanomat. 23.7.2022. Viitattu 23.7.2022.
  30. Kuusamon suurpetokeskusta uhkaa sulkeminen – syynä muun muassa vakava eläinsuojelulain vastainen toiminta Yle Uutiset. 9.6.2022. Viitattu 9.6.2022.
  31. Kuusamon suurpetokeskuksen eläimiä ei voida siirtää Korkeasaaren tai Ranuan ja Ähtärin eläintarhoihin Yle Uutiset. 26.9.2022. Viitattu 27.10.2022.
  32. Poliisi epäilee Kuusamon Suurpetokeskusta törkeästä eläinsuojelurikoksesta –”Kyse on pidemmän aikavälin tapahtumista” 14.6.2022. MTV Uutiset.