Maretarium
| Maretarium | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti |
Kotka  |
| Perustettu | 2002 |
| Eläinlajeja | 60 |
| Eläimiä | 1700 |
| Pinta-ala | 1600 m² |
| Organisaatio | |
| Organisaatiomuoto | Osakeyhtiö |
| Virallinen nimi | Kotka Maretarium Oy |
| Johtaja | Sari Saukkonen[1] |
| Jäsenyydet | Suomen eläintarhayhdistys |
| Aiheesta muualla | |
| Verkkosivut | |
Maretarium on Kotkassa vuonna 2002 avattu yleisöakvaario[2], joka sijaitsee Kotkansaarella, Sapokanlahden rannalla. Se on keskittynyt suomalaisten kalalajien ja vesistöjen esittelyyn. Siellä on nähtävillä noin 60 alkuperäistä ja vakinaista kalalajia Suomesta. Maretarium syntyi Kotkan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyönä.[3] Akvaarioiden lisäksi on tiloja myös tutkijoille ja luontokoululle. Talossa on myös Meriteatteri, kahvila Meri Café Kristina sekä matkamuistomyymälä.
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maretariumin rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2001, ja sen suunnittelivat arkkitehdit David Newman ja Mirja Tommila. Avajaiset pidettiin vappupäivänä 2002. Rakennustyöt maksoivat 4,2 miljoonaa euroa. Newman on suunnitellut kaiken, mikä liittyy akvaarioon, koska hänellä on kokemusta useiden yleisöakvaarioiden suunnittelusta, ja Mirja Tommila suunnitteli rakennuksen, koska Newmanilla ei ollut tuntemusta suomalaisista rakennusnormeista.[4]
Maretariumin rakennus on bumerangin muotoinen, ja sen keskellä on pyöreä Itämeriallas. Altaiden painon vuoksi perustukset jouduttiin tekemään paalutuksille. Paalut ovat 8–10 metriä pitkiä teräspaaluja, ja Itämerialtaan alle jouduttiin valamaan 60 senttiä paksu laatta altaan painon vuoksi. Laatan päällä on lasikuitukerros vesitiiviyden varmistamiseksi.[4]
Altaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maretariumissa on yhteensä 22 teema-akvaariota, joista suurin on Itämeriallas. Siinä on neljä ikkunaa, joista yksi on meriteatterin korkea lasiseinä. Sylinterimäiseen altaaseen mahtuu vettä noin 500 000 litraa.[3] Sen syvyys on seitsemän metriä, joka vastaa keskisyvyyttä Suomen järvissä. Sitä ei ole katettu, joten auringon valo pääsee vapaasti paistamaan sinne, ja sen vuoksi siinä kasvaa monenlaisia rihmamaisia leviä. Niiden annetaan kasvaa siinä, sillä ne ovat ravintoa pienimmille vesieliöille, jotka puolestaan ovat ravintoa altaassa oleville pienemmille kaloille.[5] Altaaseen tehtiin remontti, jonka jälkeen se alkoi vuotaa. Maretariumin avautuminen lykkääntyy vuodon takia.[6]
Maretariumissa on pienempiäkin altaita, Saimaa, Kymijoki, Suomenlahti, Keski-Suomen järvet, Lapin vesistöt, Joki/lampi, Ulkoallas.[3] Altaissa teemana ovat siis suomalaisten vesien biotoopit.
Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akvaarioiden vesi otetaan viiden metrin syvyydestä Sapokanlahden ulkopuolelta, jossa on brittivalmisteinen välppä eli suodatin. Siellä on kolmen tiuhasti rei’itetyn 90-millisen putkenpätkän päälle levitetty kvartsihiekkakerros, ja välpän päällä hiekkaa sitomassa on suodatinkangas. Välpältä lähtee 140 millimetriä halkaisijaltaan oleva 350 metrin yhdysputki, joka kulkee aallonmurtajan läpi laiturin alla Kotkan Kertun kohdalle, johon on rakennettu merivesipumppaamo. Pumppaamoon vesi tulee painovoimalla, ja sieltä se siirretään pumpuilla Maretariumin 190 kuution tasausaltaisiin, joista se siirretään ensin kvartsihiekkasuotimien ja sen jälkeen vielä uv-säteilytyksen läpi. Merivettä vaihtuu 10 kuutiota vuorokaudessa eli 70 kuutiota viikossa, mikä on kymmenen prosenttia altaiden vedestä.[4][5]
Koska kotimaiset kalat elävät suhteellisen viileässä vedessä, veden lämpötilaa säädetään jäähdyttämällä tai lämmittämällä sitä, jotta veden lämpötila olisi maksimissaan +15 astetta.[4]
Eliölajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maretariumissa on noin 60 lajia kaloja sekä äyriäisiä kaikkiaan non 1700 yksilöä. Maretariumin kalat on saatu eri puolilta Suomea. Valtaosa lohikaloista on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksilta, muun muassa Laukaasta ja Taivalkoskelta. Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskusten hoito- ja koekalastuksista on osa särkikaloista. Myös Kotkan seudun kalastajilta ja sukeltajilta on saatu kaloja ja villasaksirapuja, henkilökunta on täydentänyt myös lajistoa.[5]
Kesällä on myös vesien pieneläimiä, kuten vesiliskoja, käärmeitä ja sammakoita, terraarioissa ja altaissa. Talvella ne ovat horrostamassa kellaritiloissa.[5][7]
Ankeriaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesällä 2019 Maretariumin ankeriaat intoutuivat omatoimisesti kutemaan, ja tapahtuma herätti kansainvälistä huomiota. Niiden mätiä ei ole koskaan aikaisemmin saatu Euroopassa ilman laboratorioissa annettavaa hormonihoitoa. Epäilynä oli, että samassa altaassa asuvien lahnojen veteen erittämät hormonit laukaisivat ankerioiden kutemisen. Merkkejä sukukypsyydestä huomattiin kymmenessä ankeriasnaaraassa. Tutkijoita saapui katsomaan ankeriaita sekä Suomesta että Hollannista. [8][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maretariumin Itämeri-allas on taas käytössä — Venähtäneet korjaukset menevät urakoitsijan piikkiin Kymen Sanomat. 12.6.2019. Kaakon Viestintä Oy. Viitattu 27.1.2020.
- ↑ Joki, Niklas: Maretarium pulassa – akvaariotalo tarvitsee jatkaakseen satojen tuhansien vuosittaisen tuen Kotimaan uutiset. 12.12.2016. Yleisradio (Yle). Viitattu 27.1.2020.
- ↑ a b c Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti;viitettäPalasokeriei löytynyt - ↑ a b c d Kotkan Maretarium Oy Projektiuutiset.fi. 24.6.2002. Viitattu 30.1.2018.
- ↑ a b c d Kalat ja muut eläimet 2014. Kotka Maretarium Oy. Viitattu 30.1.2018.
- ↑ Puolen miljoonan litran akvaarion remonista pannukakku – allas vuotaa useasta kohdasta. Yle uutiset 23.1.2019, viitattu 23.1.2019
- ↑ Hentinen, Antti: Matka: Kalojen valtakunta Kotkassa – Maretarium vie pintaa syvemmälle Moottori. 2.9.2017. Viitattu 30.01.2018.
- ↑ Ankerias pudotti pommin, kun se laski mätimunansa altaaseen Suomessa – tutkijat ympäri Eurooppaa ymmällään: "Sensaatio" Yle Uutiset. 13.9.2019. Viitattu 19.6.2023.
- ↑ Kalamaailmaa järisyttänyt ankerias paljasti aikeensa, kun sen silmät turposivat ja pää litistyi – samasta altaasta löytyi 10 kohtalotoveria Yle Uutiset. 17.9.2019. Viitattu 19.6.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||