EEP-ohjelma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

EEP-ohjelma (EAZA Ex-situ Programme) on Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön eli EAZA:n luoma ohjelma eläinlajien suojeluun niiden luonnollisten elinalueiden ulkopuolella eli eläintarhoissa. Työllä mahdollistetaan myös luontoonpalautushankkeita. Ensimmäiset EEP-suojeluohjelmat on aloitettu vuonna 1985, ja nykyisin ohjelmaan kuuluu yli 400 eläinlajia. [1]

Alun perin lyhenne EEP tuli sanoista European Endangered species Programme, eurooppalainen uhanalaisten eläinten suojeluohjelma. Sen lisäksi joistain lajeista pidettiin yllä kantakirjaa (ESB eli European Studbook). Nämä termit yhdistettiin kuitenkin vuonna 2019 saman EAZA Ex-situ Programme -nimen alle.[2]

Suomessa Korkeasaaren eläintarha on mukana yli 25 eläinlajin EEP-ohjelmissa[3], Ähtärin eläinpuisto seitsemän[4] ja Ranuan eläinpuisto viiden[5]. Ohjelmaan kuuluvia, Suomen luonnossa eläviä lajeja ovat ahma, saukko, vesikko, karhu, ilves ja metsäpeura. [6]

Lajikoordinaattori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisella EEP-lajilla on oma lajikoordinaattori, joka kerää tietoa lajista ja ylläpitää kantakirjaa. Koordinaattori valmistelee myös yhdessä lajikomitean kanssa lajille lisääntymissuositukset, ja suosittelee mihin eläintarhoihin syntyneitä yksilöitä tulisi lähettää. [7]

Suomalaiset lajikoordinaattorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leif Blomqvist alkoi pitämään lumileopardien kantakirjaa vuonna 1976 toimiessaan Korkeasaaren eläintarhan intendenttinä[8], ja alkoi toimia lajin koordinaattorina kun sille perustettiin EEP-ohjelma vuonna 1987.[9] Blomqvist toimi lumileopardien lajikoordinaattorina aina 2000-luvulle asti, sittemmin myös työskennellessään ruotsalaisessa eläintarhassa Nordens Arkissa. [10] Blomqvist perusti myös metsäpeurojen kantakirjan vuonna 1997.

Nykyisin Korkeasaaren eläintarhan eläintenhoidon johtaja Nina Trontti toimii markhorien lajikoordinaattorina ja kuraattori Hanna-Maija Lahtinen metsäpeurojen lajikoordinaattorina. Lisäksi Korkeasaari toimii monessa lajikomiteassa. [11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. European Association of Zoos and Aquaria: EAZA Population management manual eaza.net. 8.10.2015. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 4.11.2019.
  2. PROGRAMMES » EAZA www.eaza.net. Viitattu 16.9.2020.
  3. Korkeasaaren eläintarha: EEP-suojeluohjelma korkeasaari.fi. Viitattu 4.11.2019.
  4. Ähtäri Zoo - Ajankohtaista ahtarizoo.fi. Arkistoitu 13.11.2018.
  5. Suojeluohjelmat RanuaZoo. Viitattu 16.12.2020.
  6. EAZA Ex-situ Programme overview EAZA.net. Kesäkuu 2019. European Association of Zoos and Aquaria. Arkistoitu 4.11.2019. Viitattu 4.11.2019.
  7. PROGRAMMES » EAZA www.eaza.net. Viitattu 4.11.2019.
  8. Leif Blomqvist: Three decades of Snow leopards Panther a uncia in captivity International Zoo Yearbook. Tammikuu 1995. Zoological Society of London (ZSL). Viitattu 4.11.2019.
  9. Blomqvist, Leif: THE STATUS OF THE SNOW LEOPARD IN THE EEP-PROGRAM IN 2007. Snow Leopard Network, 2007.
  10. Thomas McCarthy, Davis Mallon: Biodiversity of the World: Conservation from Genes to Landscapes - SNOW LEOPARDS. Academic Press Publications / Sara Tenney, 2016.
  11. Korkeasaaren eläintarhan organisaatio Korkeasaari.fi. Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 4.11.2019.