Luettelo Ähtärin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Luettelo Ähtärin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Ähtärin kaupungissa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat.
Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Julkinen teos | Paikka | Alue | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvid Borgin muistomerkki[1] | Tuomarniemen metsäoppilaitoksen piha-alueella | Tuomarniemi | Lauri Leppänen | 1938 | ||
| Hugo Simbergin kuolinpaikan muistomerkki[2] | Peränne | Jan Simberg | 2017 | |||
| Jääkärikapteeni Kalle Heikki Kotimäen syntymäkodin muistomerkkilähde? | Myllymäen Kylä- ja Nuorisoseuran talon pihassa, Palkkikankaantie 68. | Myllymäki | 
| |||
| Kirkkoveneonnettomuuden muistomerkki[3] | Halkoniemi | Peränne | (todennäköinen sijainti, tarkkuus 100 m) | |||
| Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki[4] | Hautausmaa, Kirkkotie 3 | 1955 | ||||
| Kotirintamamuistomerkki[3] | lähellä rautatieasemaa rautatien lounaispuolella, Ostolantien ja rautatien välissä | Heikki Savola, Erkki ja Hannu Rantala | 2004 | |||
| Suomen sodan Ähtärin taistelun muistomerkki[5] | Myllymäentien (Valtatie 18) levähdysalueella | Myllymäki | ||||
| Talvisotaan lähdön muistomerkki[3] | Valtatien 18 ja Itä-Ähtärin tien risteyksen läheisyydessä entisen suojeluskuntatalon Suojan paikalla. | 1991 | ||||
| Teloitettujen punaisten muistomerkki[6][7] | Hauinlahdentien varrella Juurikkakankaalla | Inha | Åke Hietakangas, Aimo Roini, Veikko Sipilä | 1993 | 
| |
| Topi Sorsakosken muistomerkki[8] | Ähtäri-hallin edusta, Karhunkierros 150 | Toimikunta ja Juha Härkönen[9] | 2013 | |||
| Tuomarniemen metsäoppilaitoksen sodissa kaatuneiden oppilaiden muistomerkki[10] | Tuomarniemen metsäoppilaitoksen piha-alueella, Metsänvartijantie 26 | Tuomarniemi | Arvid Borg | 1919, 1945 | 
| |
| Vakaumuksensa puolesta 1918 henkensä uhranneiden muistomerkki[3] | Hautausmaa | Ilmari Heinonen | 1963 | |||
| Vapaussodan muistomerkki[11] | Ähtärin kirkon lähistö | Viktor Jansson | 1920 | 
| ||
| Vuosien 1939-1944 sankarimuistomerkki[12] | Ilmari Wirkkala | 1952 | 
| |||
| Ylävedet[13] | Rantabulevardin varrella | Eero Hiironen | 1983 | |||
| Ähtärin junaturman muistomerkki[14] | lähellä onnettomuuspaikkaa | Sappio | 2017 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Arvid Borgin reliefi sedu.fi. Viitattu 3.7.2019.
- ↑ Leiwo, Hannele: Hugo Simbergin kuolemasta 100 vuotta – muistomerkki paljastettiin kuolinpaikalla Ähtärissä Yle Uutiset. 11.6.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ a b c d Muistomerkit ahtari.fi. Viitattu 2.7.2019.
- ↑ Ähtäri: Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Etelä-Pohjanmaan muistomerkit tutuiksi. Viitattu 2.7.2019.
- ↑ Ähtäri: Suomen sodan, Ähtärin taistelun 20.8.1808 muistomerkki Etelä-Pohjanmaan muistomerkit tutuiksi. Viitattu 2.7.2019.
- ↑ Ähtäri: vuoden 1918 tapahtumien muistokivi Etelä-Pohjanmaan muistomerkit tutuiksi. Viitattu 2.7.2019.
- ↑ Punaisten muistomerkki tyovaenliike.fi. Viitattu 2.7.2019.
- ↑ Topi Sorsakosken muistomerkki paljastettiin Ähtärissä; Ilkka 15.6.2013
- ↑ Topi Sorsakosken muistomerkki paljastetaan viikonloppuna (Melko suuri, toimikunnan suunnittelema muistomerkki on valmistettu Varpaisjärven mustasta graniitista. Kauhavan Kiviveistämön Juha Härkönen on vastannut taideteoksen valmistamisesta.) Yle. 2013. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ Tuomarniemen metsäkoulun sodissa kaatuneiden muistomerkki epmuisto.fi.
- ↑ Sirola, Anna: Puhukoon paatinen pylväs, s. 116. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6.
- ↑ 1939-1944 talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkki Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit tutuiksi -sivusto. Viitattu 29.4.2018.
- ↑ Ähtärin Ylävedet-veistos muutti metsästä keskustaan Keskisuomalainen. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Heikkilä, Reijo: Ilo kotimaasta sai äkkilopun. Ilkka, 6.8.2017, nro 210, s. 6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
historia • julkiset taideteokset ja muistomerkit • vaakuna
Alastaipale • Inha • Inhan tehtaat • Itä-Ähtäri • Myllymäki • Mäkikylä • Niemisvesi • Peränne • Rämälä • Vehunkylä • Vääräkoski • Ähtärin keskustaajama • Ähtärinranta
kirkko • Liikuntahalli • Mesikämmen-kylpylä • Mustikkavuoren liikuntakeskus • Ähtäri-halli • Ähtärin jäähalli • Ähtärin varikko
Koulutuskeskus Sedu • Myllymäen koulu • Ollikulma • Otsonkoulu • Sinikello • Tassula • Tuomarniemen metsäoppilaitos • Vilikkilä • Ähtärin lukio • Ähtärin yhteiskoulu
Hankavesi-Välivesi • Jauhojärvi • järvet • Kivijärvi • Liesjärvi • Niemisvesi • Ouluvesi • Peränne • Vääräkoski • Ähtärinjärvi
kirjasto • Pirkanpohjan taidekeskus • Ähtärin eläinpuisto • Ähtärin kotiseutumuseo • Ähtärin seurakunta • Ähtärinjärven Uutisnuotta
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
