Ähtärin eläinpuiston pandat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Panda Ähtärin eläinpuistossa.
Ähtärin eläinpuiston panda syö bambua.

Keväällä 2016 kerrottiin, että Ähtärin eläinpuisto saisi vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi isopandoja Kiinasta.[1] Vuonna 2018 pandoja on luonnossa noin 2 020 ja tarhaolosuhteissa noin 400.[2] Kiinan pandoja on lainassa Suomen lisäksi Australiassa, Belgiassa, Hollannissa, Itävallassa, Kanadassa, Ranskassa, Japanissa, Malesiassa, Singaporessa, Espanjassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.[3] Ähtärin eläinpuiston ja Kiinan kansallisen pandahallinnon välinen 15-vuotinen[4] sopimus pandojen vuokraamisesta allekirjoitettiin huhtikuussa 2017.[5]

Pandat on luettu Suomessa tärkeäksi ulkopoliittiseksi hankkeeksi, ja niiden tuleminen Suomeen on mainittu tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin yhteisymmärryksen tulokseksi.[6] Kiinan ja Suomen valtioiden välisessä sopimuksessa ei varsinaisesti sovittu pandojen tuomisesta Suomeen, mutta se mahdollisti sen. Varsinainen sopimus pandojen sijoituksesta on Ähtärin eläinpuiston ja Kiinan villieläinten suojeluyhdistyksen (中国野生动物保护协会, China Wildlife Conservation Association, CWCA) välinen.[7]

Pandat ovat (2017) nelivuotias urospanda Hua Bao ja kolmivuotias naaras Jin Baobao.[8] Pandoille on Suomessa annettu nimet Pyry (uros) ja Lumi (naaras).[9]

Pandatalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ähtärin pandataloa alettiin rakentaa helmikuussa 2017.[10] Sisätila on noin 2 400 neliötä ja ulkopiha on noin 3 000 neliötä.[10] Sisätilan olosuhdevaatimukset olivat haasteelliset, koska kyseessä on kasvihuonetyyppinen ilmasto.[10] Sisäilman kosteudet oli tarkasti määritelty ja lämpötilat ovat tarkasti hallinnassa, jotta kasvillisuus pysyy kunnossa.[10] Pandatalon kiipeilyalue on suunniteltu muistuttamaan paljon pandojen luonnollista ympäristöä. Se on pinnoitettu erikoismassalla, koska karhun uloste syövyttää betonia.[11] Rakennuskokonaisuus sisältää myös lipunmyyntipisteen, ravintolan ja matkamuistomyymälän.[12] Pandatalon viimeistely jatkui viimeiselle viikolle ennen pandojen saapumista.[11] Rakennus maksoi 8,2 miljoonaa euroa.[12] Investoinnin maksaa Ähtärin Eläinpuisto Oy.[13] Ähtärin kaupunki yritti myöntää Eläinpuisto Oy:lle ensin kahdeksan miljoonan ja sitten 10 miljoonan euron lainantakaukset, mutta hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätökset.[14]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumeksi ja Pyryksi nimetyt pandat tuotiin Suomeen 18. tammikuuta 2018.[15][16] Yksikään vakuutusyhtiö ei suostunut vakuuttamaan pandoja, joten Suomen valtio lupasi maksaa Kiinalle 2 miljoonan euron korvauksen, mikäli pandat menehtyisivät lennon aikana.[17] Pandat joutuivat kuukauden karanteeniin ja olivat yleisön nähtävillä 17. helmikuuta alkaen.[15][16] Pandatalo avattiin yleisölle helmikuussa 2018.[2]

Pandat on vuokrattu Ähtäriin 15 vuoden sopimuksella.[5] 15 vuoden aikana ne maksavat Ähtärille yhteensä noin 14 miljoonaa euroa.[18] Aikuinen panda syö päivittäin noin 12 kiloa bambua, mikä tarkoittaa noin 100 000 euron kustannuksia vuodessa.[18] Ähtärin eläinpuisto tilaa bambua hollantilaiselta kasvihuoneelta.[11] Vireillä on hanke pandoille sopivan bamburavinnon viljelemiseksi Ähtärissä.[11]

Pandojen toivottiin tuovan Ähtäriin vuosittain 100 000 kävijää lisää. Tämä tarkoittaisi noin 6 miljoonan euron vuosittaista lisätuloa alueen yrityksille.[12] Eläinpuistossa kävikin vuonna 2018 yhteensä 275 000 vierailijaa. Määrä oli lähellä tavoitetta, joka oli 280 000 kävijää. Liikevaihto tuplaantui edellisvuoteen verrattuna nousten 11 miljoonaan euroon. Eläinpuisto saavutti 1,2 miljoonan euron tuloksen,[19] mutta seuraavana vuonna Ähtärin eläinpuistoyhtiöt tekivät noin miljoonan euron tappion ja joutuivat supistamaan toimintojaan.[20]

Eduskunta on avustanut Ähtärin eläinpuistoa 1,5 miljoonalla ja alkuvuodesta 2023 esitettiin lisätalousarviota kolmesta miljoonasta eurosta.[6]

Vuonna 2023 maa- ja metsätalousministeriö esitti ja keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon johtama valtiovarainministeriö hyväksyi lisätalousarvioesitykseen jopa viiden miljoonan euroan tuen Ähtärin eläinpuistolle[21]. Kun ehdotus herätti laajaa kritiikkiä, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) veti ehdotuksensa pois[22]. Sen jälkeen Ähtärin eläinpuisto päätti palauttaa pandat Kiinaan.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Satu Kakkori: Kalmari Kiinasta: Suomi saa pandoja ensi vuonna KSML.fi – Keskisuomalainen. 18.4.2016. Viitattu 20.4.2016.
  2. a b Ähtärin eläinpuiston pandatalo avasi ovensa: "Pandatalon rakentaminen oli iso ponnistus ja mittava investointi" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 9.7.2019.
  3. Pandadiplomatiaa nyt Saksassa – Näissä maissa on kiinalaisia pandoja Yle Uutiset. Viitattu 9.7.2019.
  4. Ähtärin Pyry ja Lumi uhkaavat palata Kiinaan – pandojen pelastamiseksi kaksi uutta oljenkortta Ilta-Sanomat. 13.11.2021. Viitattu 24.1.2023.
  5. a b Ähtärin pandat eivät ole Kiinan lahja Suomelle - vuokrahinta on yli 12 miljoonaa euroa www.iltalehti.fi. Viitattu 9.7.2019.
  6. a b Ähtärin pandat saamassa valtiolta kolme miljoonaa euroa – ”Ulkopoliittinen intressi” Ilta-Sanomat. 24.1.2023. Viitattu 24.1.2023.
  7. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009351560.html
  8. Tällaisia ovat Ähtärin eläinpuistoon valitut pandat Hua Bao ja Jin Baobao Ilta-Sanomat. 30.11.2017. Viitattu 24.1.2023.
  9. Video: Kiinalaispandat ovat jo kotiutuneet Ähtäriin – katso, miten Lumi ja Pyry telmivät uudessa pandatalossa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.1.2023.
  10. a b c d Hanne leiwo: Pandojen uusi koti rakentuu jo Ähtärissä – erityisesti sisäilmasta ollaan tarkkoja Yle Uutiset. 5.4.2017 klo 15:05. Viitattu 6.4.2017 klo 18:40.
  11. a b c d Vesa Tompuri: Tällainen talo pandoille rakennettiin Ähtäriin Rakennuslehti. 18.01.2018.
  12. a b c Kriisikunnaksi vajonnut Ähtäri toivoo pandapariskunnan tuovan kaupunkiin miljoonia euroja www.satakunnankansa.fi. Viitattu 9.7.2019.
  13. Kriisikunnaksi vajonnut Ähtäri toivoo pandapariskunnan tuovan kaupunkiin miljoonia euroja www.satakunnankansa.fi. Viitattu 9.7.2019.
  14. Onko tässä ensi vuoden budjetin kummallisin kirjaus? Suomi varautuu maksamaan kaksi miljoonaa Kiinalle, jos Ähtärin pandat kuolevat Yle Uutiset. Viitattu 24.12.2019.
  15. a b Pandapariskunta saapui Suomeen, näin matka sujui – Ähtärissä pandojen käyttäytymistä seurataan tiiviisti Seinäjoen Sanomat. 18.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  16. a b Ähtäri Zoon isopandojen lento Suomeen sujui hyvin (tiedote) 18.1.2018. Ähtäri Zoo. Arkistoitu 18.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  17. Anna-Kaisa Urpelainen: Mielenkiintoinen koukero valtion budjetissa: Ähtärin pandojen äkilliseen kuolemaan varaudutaan 2 miljoonalla eurolla – ”Tällä hetkellä ei ole mitään akuuttia syytä olla huolissaan” Talouselämä. Viitattu 24.12.2019.
  18. a b Katariina Karjalainen: HS: Ähtärin pandojen vuosihinta lähes miljoona euroa – bambunkorsista sadantonnin lisäkustannukset Ilta-Sanomat. 13.4.2017. Viitattu 9.7.2019.
  19. Ähtärin Eläinpuisto nousi pandojen avulla miljoonatulokseen Yle Uutiset. Viitattu 9.7.2019.
  20. Ähtärin Eläinpuistossa aloitetaan yt-neuvottelut – jopa 20 työpaikkaa vaarassa Yle Uutiset. 23.1.2020. Viitattu 7.11.2021.
  21. Hallitus | Valtiovarainministeriö esittää Ähtärin pandoille viittä miljoonaa, hallituksessa ihmetellään Helsingin Sanomat. 24.1.2023. Viitattu 27.1.2023.
  22. Talous | Ministeri Kurvinen: Ehdotus pandojen rahoittamisesta viidellä miljoonalla vedetään pois Helsingin Sanomat. 25.1.2023. Viitattu 27.1.2023.
  23. Pandat | Ähtäri päätti palauttaa pandat Kiinaan Helsingin Sanomat. 27.1.2023. Viitattu 27.1.2023.