Suodenniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suodenniemi
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Sastamala
Suodenniemi.vaakuna.svg Suodenniemi.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°33′30″N, 022°46′50″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Kihlakunta Tyrvään kihlakunta
Perustettu 1868
– emäpitäjä Mouhijärvi
Liitetty 2007
– liitoskunnat Vammala
Suodenniemi
– syntynyt kunta Vammala
Pinta-ala 220,42 km²  [1]
– maa 207,39 km²
– sisävesi 13,03 km²
Väkiluku 1 346
(2006)
väestötiheys 6,5 as./km²

Suodenniemi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin vuoden 2007 alussa Vammalaan. Vuoden 2009 alussa Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.

Suodenniemellä asui sen viime vaiheessa 1346 ihmistä ja sen pinta-ala oli 220,83 km² josta 13,2 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 6,1 asukasta/km². Sen naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi ja Vammala.

Suodenniemen vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1955.[2]

Suodenniemeläisten edunvalvontaa, Suodenniemen kehittämistä, kunnan perinteiden vaalimista sekä entisiä ja nykyisiä suodenniemeläisiä varten perustettiin keväällä 2009 Suodenniemi-seura,[3] joka on avoin kaikille Suodenniemestä ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Seura rekisteröitiin syksyllä 2009.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime jääkauden päättyessä noin 11 000 vuotta sitten Suodenniemen alue jäi erään Itämeren muinaisvaiheen, Yoldiameren, alle. Ancylusjärven vaiheen aikana 9. vuosituhannen alussa eaa. pitäjän korkeimmat kohdat tulivat esiin merestä ja alue sai ensimmäiset asukkaansa. Litorinameri-vaiheessa Kiikoisten seudulta työntyi sisämaahan pitkä ja kapea lahti, josta myöhemmin muodostuivat Mouhijärvi, Kourajärvi, Kirkkojärvi ja Koivuniemenjärvi. Tuo pitäjän nykyisin jakava järvilinja oli, vaikkakin suolaisena merenlahtena, jo jotakuinkin nykyisessä muodossaan.

Suodenniemen alueelta on löydetty runsaasti kivikauden esineistöä ja asuinpaikkoja, vaikkakin peltoviljely eri aikakausina on sotkenut jälkimmäisiä. Pitäjän vanhin kivikautinen asuinpaikka on nykytietämyksen mukaan Sävijärven itärannalla sijaitseva Sävin Majamaa. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on sitä vastoin tehty vähän. [4]

Asutuksen rajamaasta itsenäiseksi kunnaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suodenniemen halki kulki esihistorialliselta ajalta periytynyt vesireitti, joka yhdisti toisiinsa Rautaveden vesistöalueen ja Pohjanlahden rannikon. Vesireitti päättyi suunnilleen nykyisen Merikarvian seudulle. Reitin eteläinen ja pohjoinen haara yhdistyivät Suodenniemen Kirkkojärvellä ja viimeinen ylitettävä maakannas ennen merta oli Palojärven ja Miekkajärven välissä nykyisen Pirulanvuoren näkötornin tuntumassa.[5]

Suodenniemen väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1751 658
1805 1 883
1860 1 909
1900 2 830
1930 3 062
1964 2 563
1995 1 519
2004 1 351

Vesireittiä pitkin pysyvä asutus levisi karkkulaisten eränkävijöiden nautinta-alueena olleelle seudulle. Keskiajan kuluessa eli viimeistään 1500-luvulle tultaessa syntyneitä kyliä olivat Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Leppälammi, Märkätaipale, Pajuniemi, Pohjakylä ja Suodenniemi. Näistä kahden vesireitin pohjoisen haaran varrella sijaitsevan eli Leppälammin ja Märkätaipaleen uskotaan olevan varhaiskeskiaikaisia eli viimeistään 1200-luvulla syntyneitä.[6] 1800-luvulla Märkätaipaleen kylä jakautui Taipaleeksi, Säviksi ja Peräkunnaksi minkä lisäksi sen itäosa Toijasjokeen saakka liitettiin Lahdenperään. Pitäjän pohjois- ja eteläosat asutettiin 1700- ja 1800-lukujen kuluessa kruunun asutustoiminnan tuloksena.

Suodenniemen alue oli alkujaan Karkkuun kuuluvaa Mouhijärven ja Lavian tavoin. Verotuksellisesti pitäjä kuului Selkeen neljännekseen. 1600-luvulla Mouhijärvi muodostui omaksi pitäjäkseen, johon Suodenniemi kuului kappeliseurakuntana. Oma kuntansa Suodenniemestä tuli vuonna 1868. Itsenäisenä seurakuntana se aloitti vuonna 1916. Suodenniemen väkiluku oli suurimmillaan 1930-luvulla, jonka alkaessa asukkaita oli yli 3000 henkeä.

Sisällissota 1918[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan aikana Suodenniemi sijaitsi pitkään Satakunnan rintama-alueen tuntumassa ja sekä punaiset että valkoiset toimivat siellä. Tunnetuin yhteenotto ennen varsinaisia Suodenniemen taisteluja 16.-26.3.1918 oli Mustapään kahakka, joka tapahtui Lahdenperän kylässä 13.2.1918. Perimätiedon mukaan siinä surmansa sai kahdeksan henkilöä, joista neljä valkoista ja neljä punaista.[7] Samana päivänä surmattiin Pohjakylässä pitäjän kirkkoherra Kaarlo Kalpa. Kaikkiaan punainen terrori vaati Suodenniemellä 13 uhria.

Suodenniemen taistelujen aikana rintamalinja pysähtyi noin viikoksi Kirkkojärven ja Kourajärven väliseen salmeen. Pitäjä vallattiin 26.3.1918. Pitäjän punaisten johtaja Väinö Koivisto vangittiin, pääsi pakenemaan, saatiin kiinni Ruotsissa ja kärsi rangaistustaan Tammisaaren pakkotyölaitoksessa vuoteen 1926 saakka.

Sodat 1939-1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan aikana pääosa Suodenniemen miehistä taisteli komentajansa mukaan nimetyssä Osasto Bergissä (Os.B), joka tunnetaan myös Osasto Vuoren (Os.V) nimellä. Se oli 5. divisioonan (5.D) vahvennukseksi muodostettu joukko, jonka tehtävänä oli divisioonan puolustuslohkon vahvistaminen odotettavissa olleen venäläisten suurhyökkäyksen varalta. Kyseinen lohko sijaitsi Karjalankannaksen länsiosassa ja vetäytymistaisteluiden aikana suodenniemeläiset osallistuivat sotatoimiin muun muassa Kuolemajärven Summassa Lähteen lohkolla.

Toisen maailmansodan muistomerkki Suodenniemellä.

Jatkosodan aikana useimmat suodenniemeläiset taistelivat 15. divisioonan (15.D) riveissä. Valtaosa heistä kuului Kevyt Osasto 16:een (Kev.Os. 16), mutta suodenniemeläisiä taisteli myös Jalkaväkirykmenteissä 15 (JR 15) ja 57 (JR 57). Nämä osaston etenivät Laatokan luoteisrannan kautta Karjalankannaksen halki Pohjois-Inkeriin Lempaalanjärven ympäristöön. Jalkaväkirykmentti 15:n miehet viettivät asemasotansa järven pohjoispuolella Kapujärven lohkolla.

Kesän 1944 torjuntataisteluissa suodenniemeläisiä oli 4. divisioonan (4.D) alaisessa Jalkaväkirykmentti 5:ssä (JR 5) ja edellä mainitussa Jalkaväkirykmentti 15:ssä. Suodenniemeläisiä oli siirretty myös VI armeijakunnan alaiseen Rajajääkäripataljoona 4:n 2. komppaniaan (2./Rj.P 4), Erillinen Pataljoona 25:een (Er.P 25) ja Ratsuväkiprikaatin alaiseen Jääkäripataljoona 1:een (JP 1). Näistä JR 5 ja JR 15 taistelivat Kannaksella Vuoksenrannan suunnalla, JR 57 Sakkolan Vuosalmella, Er.P 25 erityisesti Sakkolan Äyräpäässä, JP 1 muun muassa Kivennavan Joutselässä ja 2./Rj.P 4 Nirkassa Aunuksen Karjalassa.

Sotien seurauksena Suodenniemi menetti 63 miestään. Se vastasi suuruudeltaan noin 3 prosenttia kunnan väkiluvusta. Sodan päätyttyä Suodenniemelle asutettiin Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.[8]

Osaksi uudelleen syntynyttä Sastamalaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskunnan rakennemuutoksen ja maaseudulta tapahtuneen poismuuton seurauksena pääosa Suodenniemellä toimineista kouluista lakkautettiin 1970- ja 1980-luvuilla. Ainoa koulu on kirkonkylässä toimiva Suodenniemen koulu, aikaisemmalta nimeltään Pohjakylän koulu, jossa toimivat peruskoulun luokat 1–6. Lähimmät yläasteen koulut ja lukiot sijaitsevat Mouhijärvellä ja Laviassa.

Maatalouden työvoimavaltaisuuden ja yleisen työvoimapoliittisen merkityksen vähennyttyä kunnan väkiluku lähti laskuun. Nykyisin palvelut ovat alueen suurin työllistäjä, mutta vielä 1980-luvulla kunta tunnettiin elinkeinojakaumaltaan Suomen maatalousvaltaisimpana kuntana. Teollisuustyöpaikkoja on vähän. Niiden suurin tarjoaja on Niemen tehtaat.[9]

Suodenniemen kunta ja Vammalan kaupunki yhdistyivät vuoden 2007 alusta lukien. Siitä päätettiin keväällä 2006. Suodenniemen kunnanvaltuusto hyväksyi yhdistymisen äänin 13-4 eikä asiasta päätetty suorittaa neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Vammalan kaupunki hyväksyi yhdistymisen yksimielisesti. Suodenniemeä siihen ajoi paitsi väestön väheneminen pitkällä aikavälillä myös huoli kunnan palveluiden tulevaisuudesta. Yhdistymisestä saatiin lisäksi niin kutsuttu "porkkanaraha", joka Suodenniemellä käytetään mm. keskustasta etäällä sijaitsevien kylien liittämiseen kunnalliseen vesijohtoverkkoon.

Vuoden 2009 alussa Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suodenniemen keskustaa. Etualalla urheilukenttää, taustalla Oma Säästöpankin Suodenniemen konttori.

Suodenniemi sijaitsee Sastamalan kaupungin pohjoisosassa. Suodenniemen maasto leimaa Kokemäenjoen vesistöön kuuluvat vedet, jotka virtaavat alueen halki. Alueen pohjoisosasta Sävijärvestä laskeva Sävijoki yhdistyy Taipaleenjokeen ja laskee Leppälammiiin, josta lyhyt Leppijoki laskee Kirkkojärveen. Kirkkojärvestä alkunsa saava Kourajoki laskee edelleen etelään Mouhijärveen, josta alkava Mouhijoki virtaa pois Suodenniemen alueelta.

Suodenniemen kirkonkylän kautta kulkee Mouhijärven ja Lavian välinen seututie 259, joka oli alun perin osa Porin ja Tampereen välistä valtatie 11:tä. Uusi valtatie kulkee muutaman kilometrin matkan Suodenniemen eteläpäässä. Suodenniemen kirkolta kertyy matkaa Tampereelle 50 kilometriä, Poriin 65 kilometriä sekä Vammalaan, Kankaanpäähän, Ikaalisiin ja Nokialle kuhunkin noin 35 kilometriä. Lähin rautatieasema on Karkun rautatieasema Tampere–Pori-radalla ja lähin lentokenttä Tampere-Pirkkalan lentoasema.

Suodenniemen tiheimmin asutut kylät sijaitsevat Kirkkojärven ympärillä. Alueen laajat savikot on muutettu pelloiksi. Peltoalan laajentamiseksi on toteutettu useita alueen järvien pinnan laskemisia. Näin on menetelty Alhojärven, Jättijärven, Märkäjärven ja Maajärven suhteen. Myös Suodenniemen keskustaajaman läheiset Kirkko-, Koura- ja Koivuniemenjärvi ovat säännösteltyjä. Pinnanmuodoltaan Suodenniemen maasto on epätasaista ja korkeuserot ovat varsinkin Lavian rajan tuntumassa suuria, minkä osoittavat useat jyrkät mäet Laviaan kulkevalla maantiellä. Suodenniemen kirkonkylästä itään sijaitsee laaja harjualue Hyynilänkangas. Suodenniemen alueen pohjoispää puolestaan ulottuu lähelle Hämeenkangasta.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suodenniemen kirkko.
Suodenniemen vuonna 1936 valmistunut kunnantalo, joka toimii nykyisin kirjastona.

Suodenniemen nähtävyyksiin kuuluvat Charles Bassin ja A. W. Arppen suunnittelema kirkko vuodelta 1831 ja kotiseutumuseo myllyineen ja kesäaikaan avoinna olevine museoineen. Kunnan erikoisuuksia ovat Helsingin ydinkeskustaakin muovanneen C. L. Engelin suunnittelema kirkontorni, sen lähistöllä sijaitseva Emil Cedercreutzin suunnittelema vapaussodan muistomerkki sekä nykyajasta muistuttava Suomen ensimmäinen yksityishenkilön pystyttämä kaupallinen tuulivoimala Jalkavalan kylässä. Erikoisuuksiin voidaan listata vielä tiettävästi maailman toinen mondo-päällysteinen pituushyppyrata, joka valmistui kunnan urheilusuuruuden Johanna Halkoahon ja hänen sisarensa Jenniinan harjoittelutarkoituksiin Sydneyn olympiakisoja ajatellen sekä Putajantien varrella sijaitseva vanha pappila, jossa silloinen prokuraattori P.E. Svinhufvud yöpyi tultuaan välittäjäksi kevään 1917 maatalouslakkojen kärjistyttyä.

Suodenniemi tunnetaan myös kunnan keskustan lähistön kauniista järvimaisemista, jotka soveltuvat hyvin myös pienimuotoiseen kalastukseen. Alue kuuluu Suomu-projektiin, joka sekä ylläpitää kalakantoja istutuksin että hoitaa kalavesiä ajoittain toistuvin niitoin. Kirkkojärven ympäristö kuuluu Museoviraston ylläpitämään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Suodenniemeltä on listalla kaksi muutakin kohdetta: Leppälammi-Taipaleen kulttuuriympäristö sekä Kourajärven rannalla Jalkavalan kylässä sijaitseva Koppelon tila.

Ylempänä mainitun vanhan vesireitin varrella Pirulanvuorella on vuonna 2012 valmistunut näkötorni. Paitsi pirujen asuinpaikkana myös sotien ennustajana pidetyn vuoren huipulta avautuvat näkymät samaan järvimaisemaan, joka on kuvattuna suomalaisen yhden euron kolikon kansalliselle puolelle.[10][11]

Suodenniemen ensimmäinen, vuonna 1685 rakennettu kirkko sijaitsi noin kaksi kilometriä nykyisestä kirkosta Lavian suuntaan. Vanhan kirkon paikalla on vuonna 1986 pystytetty muistokivi ja vanha hautausmaa, jolla on kansalaissodassa punaisten puolella taistelleiden ja sodassa kaatuneiden suodenniemeläisten vuonna 1977 paljastettu muistomerkki.[12]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjänkielinen Senaatin kartastoon kuuluva kartta Suodenniemen kirkonkylästä ja sen lähiseudusta 1900-luvun alussa.

Alueen keskustaajaman Pohjakylän lisäksi: Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkonen, Pajuniemi, Peräkunta, Putaja, Pyykoski, Suodenniemi, Sävi ja Taipale. Merkittävimpiä näistä ovat Lahdenperä ja Sävi, sekä Putaja Pori-Tampere -tien varrella.

Suodenniemi-Seura on julkaissut verkkosivuillaan kartan, johon on merkitty Suodenniemen kylien rajat.[13]

Suodenniemellä syntyneitä tai siellä vaikuttaneita merkkihenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.
  2. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 171
  3. Suodenniemi-Seura
  4. Vadim Adel ja Johanna Seppä: Uusia kivikautisia löytöjä Sastamalasta: Suodenniemen arkeologinen inventointi 2007-2008. Pirkan maan alta (10), 2009.
  5. Veteen piirretty valtatie. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. Viitattu 14.7.2016.
  6. Saikkala Jouko: Lisiä Sastamalan-Merikarvian linjan eräliikkeeseen ja asutukseen. Satakunta: kotiseutututkimuksia XI, Satakuntalainen Osakunta 1939, s. 133-156.
  7. Muistoja Mustapään kahakasta. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. Viitattu 14.7.2016.
  8. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129
  9. Niemen tehtaat
  10. Pirulanvuoren näkötorni. Sastamalan seudulle -matkailusivusto. Viitattu 14.7.2016.
  11. Pirulanvuori kätkee monta tarinaa. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. Viitattu 14.7.2016.
  12. Esko Pietilä: Kotiseutumme muistot, Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja LXXXI, 2002, Vammala, s. 87-88.
  13. Suodenniemen kyläkartta Suodenniemi-Seura. Viitattu 11.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivisilta Kiikoisjoen yli Putajan kylässä.