Kouraniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kouraniemi on Sastamalan Suodenniemellä sijaitseva kylä. Se rajautuu idässä ja etelässä Jalkavalan kylän maihin. Kylän itäpuolella on myös Kourajärven rannalla sijaitseva Kittilän kylän Maunuksenmaan ulkopalsta. Pohjoisessa ja lännessä Kouraniemeä rajaa Pajuniemen kylä.[1]

Kouraniemen kylää Suodenniemellä. Takana Kourajärvi.

Kouraniemi sijaitsee Suodenniemeltä Putajaan johtavan Putajantien (yhdystie 2591) varrella. Kylän läpi kulkee myös Putajantieltä Mouhijärven Vesunnin kylään johtava Vesunnintie (yhdystie 13074). Kouraniemestä on matkaa Sastamalan keskustaan noin 30 kilometriä sekä Tampereelle ja Poriin noin 60 kilometriä.

Kouraniemen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouraniemi on yksi Suodenniemen seitsemästä myöhäiskeskiajalla syntyneestä kylästä. 1500-luvulla kylässä oli aluksi kolme taloa mutta yhden niistä autioiduttua ja kadottua maisemasta jäljelle jäivät kylässä nykyäänkin olevat kaksi taloa: Pälä eli Pälänen (RNo 1) sekä Tuori (RNo 2).[2][3][4] 1500-luvun lopun hopeaveroluetteloista ilmenee, että Kouraniemi oli tuolloin yksi vauraimmista kylistä Suodenniemen alueella.[5]

Vuonna 1641 Kouraniemen kylä läänitettiin Jalkavalan ja Pajuniemen kylien tapaan Selkeen kartanoa isännöineelle eversti ja hovitallimestari Hans Wachtmeisterille. Läänitys purkautui vuosisadan lopulla ison reduktion myötä.[6][7]

1700-luvulla Kouraniemeen perustettiin Sillanpää-niminen ruotusotilastorppa. Yksi sen haltijoista oli Anjalan liittoon osallistuneen, Selkeen kartanossa asuneen eversti Sebastian von Otterin miespalvelija, joka seurasi isäntäänsä tämän Tukholmassa järjestettyyn maanpetosoikeudenkäyntiin.[8]

Heinäkuussa 1933 Kouraniemen Tuorilla raivosi leivinuunista syttynyt suuri tulipalo, joka tuhosi tilalta 9 rakennusta.[9]

Kourajoen silta ja pato Kouraniemen kylässä.

Kouraniemi tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouraniemen kahden kantatilan maille on syntynyt ajan mittaan lisää asutusta. Kylän alueella harjoitetaan edelleen maanviljelystä muiden elinkeinojen ohella. Kylän halki virtaavassa Kourajoessa on vedenkorkeuden säätelyyn tarkoitettu Kourajoen pato.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suodenniemi-Seura ry: Suodenniemen kyläkartta suodenniemi.topoteekki.fi. Viitattu 22.3.2020. (suomeksi)
  2. Maakirja 1637. Kansallisarkisto. Viitattu 22.3.2020. (ruotsiksi)
  3. Turun ja Porin läänin maakirja 1855. Kansallisarkisto. Viitattu 22.3.2020. (ruotsiksi)
  4. Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 106. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
  5. nimimerkki Tomi: Aikamatka vuoteen 1571 Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 6.2.2016. Viitattu 22.3.2020. (suomeksi)
  6. Valtakunnanregistratuura, s. 147–148. Kansallisarkisto, 14.9.1641. (ruotsiksi)
  7. Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 140, 172, 200, 625. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
  8. T. V. T.: Sotilaskertomuksia Suodenniemeltä ruotuväen ajoilta. Aamulehti, , nro sunnuntailiite 17/1939. (suomeksi)
  9. Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 354. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]