Hämeenkangas

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hämeenkankaan harjoitusalueen varoituskyltti Jämijärven lentopaikan läheisyydessä.

Hämeenkangas on hieman yli 20 kilometriä pitkä harjujakso, joka sijaitsee Pohjois-Satakunnassa Kankaanpään ja Jämijärven alueilla.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkankaan korkein kohta on 185 metriin yltävä Soininharju Jämin lentokentän tuntumassa Jämijärvellä. Se on myös Satakunnan maakunnan korkein maastokohta. Harjujakson keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 120–130 metriä ja sen reunamilla on laajoja soita. Osa soista on otettu turpeennostoalueiksi. Hiekan- ja soranottopaikkoja on vain satunnaisesti. Niinisalossa harjun kupeessa sijaitsee Valkiajärvi, joka laskee itään kohti Kyrösjärveä.

Hämeenkankaan alue muistuttaa L-kirjainta, jonka pohjoispäässä on Niinisalon varuskunta. Alue jatkuu varuskunnasta noin kymmenen kilometriä etelään Kuninkaanlähteen leirintäalueen tuntumaan. Sen jälkeen harju kääntyy itään kohti Jämin lentokenttää ja jatkuu noin kymmenen kilometrin verran, kunnes päättyy hieman Ikaalisten puolella. Alueen leveys vaihtelee kolmesta viiteen kilometriin. Niinisalon varuskunnan pohjoispuolella harjumuodostuma jatkuu Pohjankankaan harjuna.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkangas on karua kangasmetsää, joka kasvaa ympäristöään selkeästi korkeammalla harjulla. Vallitsevana puulajina on mänty, mutta joukossa on myös satunnaisesti kuusta ja koivua. Alueen kasvillisuuteen kuuluu useita harvinaistuneita tai uhanalaisia lajeja.

Maaperä koostuu pääasiassa hienojakoisesta hiekasta. Alueella on hyvä latuverkosto, ja maastossa on huomattava määrä uria. Opasteita ei kuitenkaan ole, joten Hämeenkankaalla tulee pääsääntöisesti liikkua kartan avulla. Urien varrella on valmiita laavuja, joiden käyttö on sallittua silloin, kun ne eivät ole puolustusvoimien käytössä.

Hämeenkankaan harjoitusalueelta on vuodesta 1955 lähtien talvisin rakennettu latureitti Pirkan hiihdon reitin mukaisesti Tampereelle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkangasta pitkin kulkee historiallinen, aikanaan Hämeestä Pohjanmaalle vienyt Kyrönkankaantie. Sitä pitkin kulkivat satoja vuosia sitten pirkkalaiset pohjoisilla eräretkillään. Tiellä alkoi postinkuljetus 1600-luvulla heti sen jälkeen, kun Ruotsi-Suomeen oli perustettu postilaitos. Tien varrella oli Hämeenkankaan alueella kolme kestikievaria silloisen päivämatkan päässä toisistaan: Niinisalossa, Jämijärven Sormenpellossa (lähellä nykyistä Jämin lentokenttää) ja Ikaalisten Vatulassa.

Myös kahden Ruotsin kuninkaan tiedetään liikkuneen maantiellä. Kustaa II Aadolf matkusti sitä pitkin vuonna 1614 Ilmajoelta Hämeenlinnaan. Vuonna 1752 taas juuri valtaistuimelle noussut Aadolf Fredrik, joka oli tutustumassa Suomeen, pysähtyi seurueineen lepäämään ja ruokailemaan Kuninkaanlähteelle, joka sai nimensä muistoksi juuri tästä käynnistä.

Kyrönkankaantie jäi pois käytöstä 1800-luvun puolivälin jälkeen ja siksi sen maisemakuva on säilynyt erämaisena nykypäiviin saakka.

Hämeenkankaan harjoitusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkankaan harjoitusalue on Kankaanpään ja Jämijärven alueilla sijaitseva Niinisalon varuskunnan lähiharjoitusalue. Se toimii myös Metsähallituksen ylläpitämänä ulkoilumaastona.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luontoon.fi - Hämeenkangas
  • Kuosa, Kalle: Niinisalon varuskunta, ss. 29–30. Satakunnan Tykistörykmentin perinneyhdistys 1985, Kankaanpää.