Pohjakylä
Pohjakylä on kylä ja taajama Sastamalan kaupungissa Pirkanmaalla. Pohjakylän ja sen naapurikylän Kittilän alueella sijaitsee Suodenniemen keskustaajama. Taajama-alueen asukasluku oli 409 ja pinta-ala 2,17 neliökilometriä vuonna 2018.[1]. Pohjakylän alueet ulottuvat luoteessa Kirkkojärven toiselle puolelle Onkijärven rantaan saakka. Idässä kylän alue rajautuu Mouhijärven rajaan. Kylän alueisiin kuuluu myös osa Kirkkojärven keskellä olevasta Osmansaaresta.[2]
Pohjakylän historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjakylä on yksi Suodenniemen yhdeksästä keskiaikaisesta kylästä ja sen arvellaan syntyneen viimeistään 1500-luvulla. Kylä muodostui alkuaan viidestä kantatilasta, jotka olivat Vähäkero eli Mikkola (RNo 1), Isokero (RNo 2), Tahlo (RNo 3), Pukka (RNo 4) ja Kina (RNo 5). Näistä Isokeron talo päätyi aikanaan Suodenniemen kunnan omistukseen ja pääosin sen maille on rakennettu suuri osa Suodenniemen nykyisestä keskustaajamasta.[3]
Suodenniemen uuden kirkon valmistuttua Pohjakylässä sijaitsevalle Koippurinmäelle kylän merkitys paikallisena keskusalueena alkoi kasvaa. Lopullisesti kuntakeskus siirtyi Suodenniemen kylästä Pohjakylän ja Kittilän kylän raja-alueelle 1900-luvun aikana.
Sisällissodan aikana vuonna 1918 Pohjakylän alueella ja ympäristössä käytiin kiivaita taisteluita Suodenniemeä miehittäneiden punaisten ja sinne hyökänneiden valkoisten välillä. Punaisten paikallinen esikunta oli Pohjakylässä Mikkolan talossa ja kirkontornista tehtiin tähystystä eri suuntiin. Punaisten tykistö oli sijoittunut nykyisen kotiseutumuseon tienoille kirkon luona.[4][5]
Pohjakylän rajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjakylän rajankäynti suoritettiin loppuun kesäkuussa 1778. Sen pöytäkirjassa[6] määriteltiin kylälle ympärysrajat sekä rajapisteet seuraavan luettelon mukaan (suluissa alkuperäisessä pöytäkirjassa näkyvä nimimuoto):
1. Kyrönkorvenkallio (Kyrönkorfwen Kallio)
Kyrönkorvenkallio oli monien muiden tavoin vanha rajapaikka Suodenniemeltä Mouhijärvelle kulkevan metsätien varrella. Rajamerkistä kerrotaan, että se on pieni kallio Kyrönkorven suolla ja että rajamerkki on kivistä aseteltu. Maaston tuolloinen vetisyys ilmenee pöytäkirjan liitteenä olevasta kartasta, minkä mukaan tie rajapaikan vieressä oli kapulatie.
Kyrönkorvenkallio oli Pohjakylän ja Kittilän kylien välisen rajan alkupiste.
2. Kolmenojansuu
Paikka Kolisevanniityn länsiosassa, jossa kaksi puroa virtaa yhteen.
3. Herrojenkallionotsa (Herraen Kallion Otsa)
Kalliojyrkänne Keron talon Järvenpää-nimisen niityn eteläpuolella.
4. Kolmenaidansäämi (Kolmen Aidan Sämi)
Pohjakylän ja Kittilän kylien välisen raja-aidan sekä nykyisen Kisakujan kohdalla kulkeneen Pohjakylän Tahlon ja Isokeron tilusten aidan kohtauspiste. Säämi on käytöstä poistunut sana, joka tarkoittaa kahden aidan saumakohtaa.
5. Lavinojansuu (Lawinojansuu)
Paikka, jossa nykyinen Röyskänoja laskee Kirkkojärveen.
6. Osmansaarenkorkia (Osman Saren Korkia)
Kirkkojärvessä olevan Osmansaaren korkein kohta.
7. Halkivaha (Halkiwaha)
Kirkkojärven rannalla ollut kivirakennelma, jonka ympärysmitta oli 17 kyynärää ja korkeus 7 kyynärää.
8. Kankaanharju (Kangan Harju)
Kasa kivipaasia ristissä toistensa päällä. Pohjakylän ja Suodenniemen kylän välisen rajan alkupiste.
9. Harjunhonka (Harjun Hånga)
Paikka, jossa aiemmin oli seissyt kookas mänty. Se oli jo vuonna 1778 kaatunut ja lahonnut, mutta sen paikalle oli aseteltu sileitä kiviä ristiin toisensa päälle.
Pohjakylän ja Suodenniemen kylän välisen rajan päätepiste.
10. Kömisevänhonka (Kömisewän Hånga)
Suuri mänty, jota oli karsittu ja jonka kylkiin oli hakattu 12 syvää uraa.
11. Onkijärvensaari (Ongi Järwen Sari)
Sileä kallio Onkijärvessä.
12. Torisevanhonka (Torisewan Hånga)[7]
Suuri mänty Kittilän Kurjelle kuuluvan niityn itäpuolella. Mäntyä oli karsittu ja sen kylkiin oli hakattu 7 syvää uraa.
13. Mautinlähde (Mautin Lähdet)[8]
Lähde, jonka halkaisija oli 3 kyynärää.
14. Haapasuo (Hapasuo)[9]
Paikka Haapasuo-nimisen niityn aitauksessa. Tässä rajapisteessä ei ollut aikaisempaa rajamerkkiä, joten rajamerkiksi hakattiin paalu.
15. Haapasuonkolu (Hapasuon Kålu)
Kivenlohkare Isokeron ja Vähäkeron niittyjen raja-aidalla.
16. Hoivasojansuu (Hoiswanojansuu)
Hoivasojansuu-nimisen puron suu Koivuniemenjärven rannalla Pukalle kuuluneen Alho-nimisen niityn pohjoispuolella.
17. Mätikkövuorenotsa (Mätickö Wuoren Otsa)
Vuorenrinne Koivuniemen Heikkilälle kuuluneen Mätikkö-nimisen niityn koillispuolella.
Pohjakylän ja Taipaleen kylien välisen rajan alkupiste.
18. Humalahonka (Humala Hånga)
Kierorunkoinen sivuiltaan kapeneva mänty, jonka kylkeen oli kaiverrettu vuosiluku 1746 sekä nimikirjaimet W.W.
Pohjakylän sekä Selkeen, Mielolan ja Vestolan kylien välisen rajan alkupiste.
19. Hoivasjärven kivipyykki (Hoiwas Järven Kiwi Pyki)
Useista luonnonkivistä kasattu rajamerkki.
Pohjakylä tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjakylä sijaitsee Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven välisellä niemellä Lavian ja Mouhijärven välisen seututie 259 varrella. Taajama-alue jatkuu niemeltä hieman etelään.[10] Pohjakylässä sijaitsee terveysasema, kirjasto, Suodenniemen kirkko, seurakuntatalo, urheilukenttä sekä paloasema.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2018: Tilastokeskus. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 24.3.2020.
- ↑ Suodenniemen kyläkartta Suodenniemi-Seura. Viitattu 31.1.2018.
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
- ↑ Punalippu kirkon tornissa. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. Viitattu 17.3.2020.
- ↑ Maasalo Eero: Lavia ja Suodenniemi vapaussodan aikana. Helsinki: Katri Maasalo, 2005. ISBN 9789529190164. (suomeksi)
- ↑ Pohjakylän isojaon rajankäyntipöytäkirja 1778. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto (A98:15/1-7), Kansallisarkisto. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=7760253995&aineistoId=2528101752 / Viitattu 16.4.2024
- ↑ Rajapisteiden 8-15 rajaama ns. Kankaanmaan metsä oli aiemmin ollut Pohjakylän ja Koivuniemen kylän yhteismaana. Nyt se päätettiin jakaa kylien kesken kahteen osaan, joista Koivuniemen kylä sai pohjoispuolen ja Pohjakylä eteläpuolen. Pohjakylän osuus jaettiin samalla sen talojen kesken. Näin ollen rajapisteet 12-14 eivät jatkossa olleet Pohjakylän ulkorajoja, vaan sen alueen raja kulki metsämaan halki rajapisteeltä 15 lähes suoraan länteen Onkijärven pohjoispuolelle saakka.
- ↑ Rajapisteiden 8-15 rajaama ns. Kankaanmaan metsä oli aiemmin ollut Pohjakylän ja Koivuniemen kylän yhteismaana. Nyt se päätettiin jakaa kylien kesken kahteen osaan, joista Koivuniemen kylä sai pohjoispuolen ja Pohjakylä eteläpuolen. Pohjakylän osuus jaettiin samalla sen talojen kesken. Näin ollen rajapisteet 12-14 eivät jatkossa olleet Pohjakylän ulkorajoja, vaan sen alueen raja kulki metsämaan halki rajapisteeltä 15 lähes suoraan länteen Onkijärven pohjoispuolelle saakka.
- ↑ Rajapisteiden 8-15 rajaama ns. Kankaanmaan metsä oli aiemmin ollut Pohjakylän ja Koivuniemen kylän yhteismaana. Nyt se päätettiin jakaa kylien kesken kahteen osaan, joista Koivuniemen kylä sai pohjoispuolen ja Pohjakylä eteläpuolen. Pohjakylän osuus jaettiin samalla sen talojen kesken. Näin ollen rajapisteet 12-14 eivät jatkossa olleet Pohjakylän ulkorajoja, vaan sen alueen raja kulki metsämaan halki rajapisteeltä 15 lähes suoraan länteen Onkijärven pohjoispuolelle saakka.
- ↑ Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 3.1.2018.
