Leppälammi (kylä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Leppälammi on Sastamalan Suodenniemellä sijaitseva kylä. Se rajautuu idässä ja etelässä Koivuniemen ja pohjoisessa ja idässä Taipaleen kylään. Lännessä Leppälammilla on yhteinen rajapiste Kittilän kylään kuuluvan Kömisevänmaan ulkopalstan kanssa. Leppälammiin kuuluu siitä noin kahden kilometrin päässä idässä oleva Krapsunmaan ulkopalsta Märkäjärvestä laskevan Taipaleenjoen varrella.[1] Sävintieltä (yhdystie 2594) Makkoseen erkaantuva Lemmetynperäntie (yhdystie 13079) kulkee Krapsunmaan eteläosan ja Lahdenperän kylään vievä Lahdenperäntie (yhdystie 13081) sen pohjoisosan poikki.

Leppälammin itäosan halki kulkee Taipaleen kylästä alkava ja Koivuniemen kylään johtava pohjois-eteläsuuntainen Leppälammintie (yhdystie 13078). Siitä erkanee länteen kylän alueen poikki kulkeva Torisevantie, joka johtaa Torisevanjärvelle ja edelleen Taipaleentielle (yhdystie 13065). Torisevantien lisäksi Leppälammintien ja Taipaleentien yhdistää myös Hykkyrintie.

Leppälammin kyläkeskus peltojen ja metsän ympäröimänä.

Leppälammin kylästä on matkaa Sastamalan keskustaan noin 40 kilometriä sekä Tampereelle ja Poriin noin 60 kilometriä.

Leppälammin kylän historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppälammin kylän alueella on ollut asukkaita jo kivikauden aikana. Kylästä tunnetaan Mäkitalon kivikautinen asuinpaikka, minkä lisäksi sieltä on tehty useita kivikautisia irtoesinelöytöjä.[2]

Leppälammin kyläaukea 1780-luvun kartassa.

Leppälammin kylä sijaitsee Suodenniemen halki kulkeneen Rautaveden ja Pohjanlahden yhdistäneen vanhan eräreitin pohjoisen haaran varrella.[3] Kylä on naapurinsa Taipaleen tavoin peräisin varhaiskeskiajalta eli se oletetaan perustetun 1200-luvulle mennessä.[4] Leppälammin kylässä on ollut neljä taloa, mutta nykyisin se muodostuu kolmesta maakirjatalosta, jotka ovat Seppä eli Ruotus (RNo 1), Kiili (RNo 2) ja Raatsi (RNo 3).[5][6]

Hopeaveron keräämisen aikaan vuonna 1571 Leppälammi oli yhdessä Pohjakylän kanssa Suodenniemen tuon aikaisista kylistä vaurain. Varallisuus perustui etupäässä karjaan, jota kylän taloissa oli jopa yli kahdenkymmenen pään verran. Tästä syystä veron suurin yksittäinen maksaja Suodenniemellä oli Leppälammin Raatsin ja Sepän talo.[7]

1600-luvun noitavainot ulottuivat myös Leppälammille, kun Kiilin talon isäntä Pentti Matinpoikaa syytettiin vuonna 1685 taikuudesta. Syytteet todettiin kuitenkin aiheettomiksi ja isäntä vapautettiin kaikesta edesvastuusta.[8]

Kesällä 1905 Leppälammilta Ketun pellosta löydettiin rahakätkö, joka sisälsi 12 kiloa kuparirahoja 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Löytö oli määrä toimittaa museoon arvioitavaksi, mutta se katosi Leppälammilta pois viemisensä myötä.[9][10]

Raatsi päätyi 1900-luvun alussa Suodenniemen kunnan omistukseen ja se pilkottiin pienemmiksi tiloiksi ja palstoiksi tilatonta väestöä varten. Raatsin tiloissa toimi vuosina 1906–1910 Taipaleen kansakoulu, joka sai samalle tontille oman rakennuksen, jossa se toimi vuoteen 1972 saakka.[11]

Leppälammi tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppälammilla harjoitetaan maa- ja karjatalouden ammatteja. Kylässä toimii aktiivinen kyläyhdistys, Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys ry.. Sen tarkoituksena on edistää kylien asukkaiden yhteistyötä sekä toimia yleisten ja yhteisten etujen valvojana, pyrkiä edistämään kylien- ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa, sekä edistää palvelujen säilymistä alueella.[12]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suodenniemi-Seura ry: Suodenniemen kyläkartta suodenniemi.topoteekki.fi. Viitattu 25.3.2020. (suomeksi)
  2. Suodenniemen arkeologinen kartta 2012. Suodenniemi-Seura ry. Viitattu 25.3.2020. (suomeksi)
  3. nimimerkki Tomi: Veteen piirretty valtatie Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 30.4.2014. Viitattu 25.3.2020. (suomeksi)
  4. nimimerkki Tomi: Kurkistus varhaiseen asutushistoriaan Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 8.3.2015. Viitattu 25.3.2020. (suomeksi)
  5. Turun ja Porin läänin maakirja 1855. Kansallisarkisto. Viitattu 25.3.2020. (ruotsiksi)
  6. Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 106. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
  7. nimimerkki Tomi: Aikamatka vuoteen 1571 Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 6.2.2016. Viitattu 25.3.2020. (suomeksi)
  8. Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 497-498. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
  9. nimimerkki Tomi: Kuparirahakätkö säilyttää salaisuutensa Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 21.2.2014. Viitattu 25.3.2020. (suomeksi)
  10. Parisiltojen kahtapuolen, s. 94-95. Sastamala: Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys ry, 2019. ISBN 978-952-94-2270-8. (suomeksi)
  11. Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 390. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5. (suomeksi)
  12. Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistyksen toiminta-ajatus sastamalankylat.fi. Viitattu 25.3.2020. (suomeksi)