Märkäjärvi
| Märkäjärvi | |
|---|---|
 Märkäjärveen kuuluva Lovonselkä luoteesta päin kuvattuna. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
| Laskujoki | kanava Kirjasjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.158.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 86,5 m [1] |
| Rantaviiva | 14,801 km [2] |
| Pinta-ala | 1,11739 km² [2] |
 Märkäjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Märkäjärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Suodenniemellä Taipaleessa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Märkäjärven alueeseen. Järveen luetaan myös Makkosselkä vaikka näiden vesialtaita erottaakin umpeen kasvava kosteikko.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 112 hehtaaria ja sen pituus on 4,1 kilometriä ja leveys on suurimmillaan 1,1 kilometriä. Järven muoto on kuitenkin pitkä ja kapea lukuun ottamatta Kirjasjärveen suuntaan työntyvää lahtea. Järven luusua sijaitsee järven lounaisrannalla, josta saa alkunsa 200 metriä pitkä kanava, joka tasoittaa kummankin järven vedenpinnat samalle korkeudelle.[1][2]
Järven rantaviiva on 14,8 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin peltoa tai moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Järven ympäristö on asuttua seutua, jossa haja-asutus ja loma-asutus vuorottelevat. Järven keskellä on kilometrin pitkä ja 400 metriä leveä kosteikko, joka jakaa järven kahdeksi erilliseksi vapaan veden altaaksi. Läntistä allasta kutsutaan Lovonseläksi ja itäistä Makkosseläksi. Tulojoki Toijasjoki laskee Märkäjärveen kosteikon läpi kaivetun 600 metriä pitkän kanavan kautta.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen 1800-luvun loppua seudulla oli suurempi Märkäjärvi, jonka vedenpintaa laskettiin noin kaksi metriä. Tämä tapahtui vuoden 1894, jolloin Hiskias Kiilin ja hänen kumppanien hakemukseen vastattiin myönteisesti.[3] Vedenlaskun seurauksena ja järvenpohjan epätasaisuuksista johtuen järvestä kuroutui viisi erillistä allasta: Märkäjärvi ja Makkosselkä, Pikkujärvi, Kirjasjärvi, Alinen Maajärvi ja Ylinen Maajärvi. Märkäjärven pohjoispuolella ollut pienempi järvi (nykyään Vähäjärvi) kuivatettiin kokonaan. Maajärvi, joka muodosti tuolloin erillisen järvialtaan, maatui kahdeksi järveksi.[4][5][6] Vuonna 1904 saatiin päätös hakemukseen, jossa talollisen leski Maria Järvilahti pyysi vesijättömaille katselmusta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Märkäjärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 6.12.2014.
- ↑ a b Turun maakunta-arkisto: Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto (Arkistoitu – Internet Archive), Märkäjärvi
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: vihreälle kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Maanmittaushallitus: Suodenniemi 2122 04+01, vuodelta 1650
- ↑ Horelli, Auli: Lahdenperän kylä Suodenniemellä, Suodenniemi-seura, 2013
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |