Suonojärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suonojärvi
Sijainti VesilahtiView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°18′29″N, 23°18′50″E
Pinnankorkeus 105,1 m [1]
Pinta-ala 4,7499 km² [2]
Rantaviiva 34,4919 km [2]
Suurin syvyys 20,8 m [2]
Keskisyvyys 5,04 m [2]
Tilavuus 0,0239403 km³ [2]
Virtaus 1 m³/s
Laskujoki Lanajoki [1]
Järvinumero 35.172.1.001
Suonojärvi

Suonojärvi on Pirkanmaalla Vesilahdella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Kuloveden alueeseen. Järvi on osa Sarkolanjoen valuma-alueesta, jonka laskujoki Lanajoki laskee Sarkolanlahdessa Kuloveteen Sarkolassa.[2][1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 475 hehtaaria ja sen pituus on 9,7 kilometriä ja leveys 2,7 kilometriä. Järvellä on leveimmässä kohdassa suuri selkä, josta erkanee etelään ja pohjoiseen pitkät lahdet. Eteläinen lahti on oikeastaan salmi, jonka eteläpäässä on suuremmat vesialtaat Kivilahtijärvi ja Saastojärvi. Pohjoisen ja eteläisen osien välistä salmea kutsutaan Jokiseksi. Suonolassa tie ylittää järven pengerrettynä, joten järvi on siitä kohdastaan katkaistu ja vesi virtaa sillan ali kapeasta raosta. Järven muoto selitetään niin, että kallionmurrokseen on jääkauden lopussa syntynyt syvennys, joka alkaa ainakin Sarkolanahteelta ja jätkuu etelään melko suorana. Tähän painaumaan vesi on kertynyt Suonojärveksi, virrannut Lanajokena ja Sarkolanlahtena.[2][1]

Saaria on 30, joista viisi on yli hehtaarin kokoisia, 20 aarin ja hehtaarin väliltä ja viisi alle aarin kokoisia. Saarten kokonaispinta-ala on 14,9 hehtaaria ja rantaviivan yhteispituus on 6,31 kilometriä. Suurimpia saaria ovat esimerkiksi Nurkinsaari, Ahdinsaari, Nokiansaari, Selkäsaaret, Koivusaari ja Mäntysaari.[2][1]

Järven rantaviiva on 34,5 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Vain muutamissa kohdissa on soistuvaa rantaa. Tällaisia kohtia löytyy pohjoisrannassa luusuan läheltä, Jokisen salmesta, Järviönsuonojan suistosta, Kivilahtijärven ja Saastojärven välisestä salmesta ja Saastonperältä. Suurempia peltoja on etelässä Kivilahdessa, keskivaiheella Suonolassa ja pohjoisessa Rämsöössä. Järviönsuonoja virtaa suurimman peltoaukean läpi ja laskee ravinteensa Suonojärveen. Rannoilla sijaitsee maatiloja ja runsassti loma-asuntoja. Järven pohjoisosan kiertää seututie 301.[2][1]

Suonojärven luusua sijaitsee sen pohjoispäässä, josta saa alkuunsa 10 kilometriä pitkä Lanajoki. Järveen laskee enimmäkseen suo-ojia ympäröivistä metsistä, mutta suuret ojat ovat myös järvien laskuojia. Seuraavat järvet laskevat Suonojärveen:[2][1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonojärven nimelle ei olla keksitty suomenkielestä selittävää etymologiaa, mutta saamenkielestä sen sijaan on ehdotettu selitys. Järven nimen alkuosa on pohjoissaameksi suono, joka merkitsee vetistä suota.[3] Sastamalassa ja Vesilahdella on muutakin nimistöä, joka viittaa aiempaan saamelaiskieleen.[4]

Suonojärven vedenpintaa alennettiin 1880-luvulla. Silloin paljastui vesijättöä järven pohjoispäässä ja keskikohdassa Suoniossa. Samalla yläjuoksun Järviönsuo oli mahdollista kuivattaa viljelyyn sopivaksi.[5]

Suonolassa sijaitseva Uittamon silta uudistettiin vuonna 2014.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Karttapaikka: Suonojärvi, Vesilahti (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e f g h i j OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 30.12.2014.
  3. Aikio, Ante: Suomen saamelaisperäisistä paikanninistä, Kotikielenseura
  4. Punkari, Yrjö: Nähtävyyksiä Vesilahdessa: Rautakausi, 1997−2012
  5. Punkari, Yrjö: Krääkkiö, 1982-2012
  6. Suntio, Ville: Pirkanmaalla, Vesilahden Suonojärven Uittamon silta uudistui, Tierakennusmestari, nro 2, 2014