Tattaranjoki
| Tattaranjoki | |
|---|---|
 Tattaranjokea Nakkilan Tattarassa |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Nakkila |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tattaranjoen valuma−alue (35.19) |
| Pinta-ala | 138,23 km² [1] |
| Järvisyys | 0 % [1] |
| Pääuoman pituus | 20,8 km [2][a] |
| Pääuoman osuudet | Tattaranjoki ←Rekonoja |
| Yhtyy | Kokemäenjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tattara, Nakkila |
| Laskupaikka | Masia, Nakkila |
| Esteet | pohjapato |
| Sivu-uomat | Palojoki, Saamanoja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | alle 20 m [3] |
| Laskukorkeus | alle 1 m [4] |
| Korkeusero | 19 m |
| Pituus | noin 10 km |
| Kaltevuus | 1,9 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tattaranjoki on Satakunnassa Nakkilassa virtaava Kokemäenjoen sivujoki, jonka muodostaa sen 21 kilometriä pitkästä pääuomasta sen alajuoksun 10 kilometriä pitkän osuuden.[3][2]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tattaranjoki katsotaan alkavan, kun vesistöalueen yläjuoksulla Saamanoja ja Rekonoja yhtyvät toisiinsa Tattaran yläpuolella. Tämä tapahtuu Kaasanmaäen ja Kaunimäen välisellä peltoaukealla.[5][3] Tattaranjoki virtaa tämän jälkeen etelästä kohti pohjoista, halkoen tasaista peltoaluetta, jossa joki alkaa kevyesti meanderoida. Joki alittaa korkeajännitelinjan ja siihen yhtyy Tuomistonoja vasemmalta puolelta ensimmäisten 600 metrin matkalla. Joen länsipuolta seuraa yhdystie 12895, jonka varrella sijaitsevat Tattaran asuintontit. Joen ylittää kaksi yksityistä siltaa ja sitten joki saapuu Kurkelansuon viereen. Tässä jokeen yhtyy oikealta Kurkelanoja, jonka valuma-alueella sijaitsevat Lammaistensuon kuivatusojat ja Boliden Harjavallan saostusaltaat. Ojasta kilometrin päässä on joessa yksityinen silta, joki kohtaa valtatien 2 ja se saapuu Ristimäkeen. Joen yli kulkee yhdystie 12897 ja se alkaa voimakkaasti mutkitellen seurata valtatietä. Leistilän kylä on haja-asutusalue ja mennen ajan teollinen toiminta oli keskittynyt joenranta-alueeseen. Joki alittaa Villilän kohdalla valtatien ja virtaa lähes suorassa uomassa Suomisen tehtaalle, missä siihen yhtyy oikealta Palojoki. Palojoessa on pohjapato, patoallas ja lyhyt koski. Tehtaalta on Kokemäenjokeen uomalla pituutta alle 2,5 kilometriä. Vielä Masian alueella on joella kohtalaisen matalat äyrään, mutta joki kallistuu koskijaksoonsa ennen jokea ja uoma jokilaakso syvenee lähes 20 metriseksi. Loppuosuudellaan joki alittaa yhdystiet 12883, 12885 ja tehtaan huoltotien ja Pori-Tampere-rautatien. Tattaranjoessa on nykyään yksi pohjapato, joka sijaitsee Suomisen tehtaille johtavan sillan kohdalla.[3][4]
Veden laatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tattaranjoki on erittäin rehevöitynyt ja sen vedenlaatu on huono. Rehevöitymiseen ovat syynä maatalous, joki virtaa koko matkaltaan peltoviljelysten läpi ja siihen laskee useita ojia. Vedenlaatuun on vaikuttanut myös teollisuus. Joen varrella on ollut ainakin kaksi nahkatehdasta sekä meijeri, jotka ovat aikoinaan laskeneet jätevetensä jokeen. Suomisen kuitukangastehdas on myös laskenut jätevesiään Tattaranjokeen, mutta tehtaalle on rakennettu ensimmäinen vedenpuhdistamo jo 1940-luvulla. Tattaranjoen raskasmetallipitoisuuksia on nostanut Harjavallan suurteollisuuspuiston yritysten Torttilassa sijaitsevilta läjitysalueilta ojien mukana jokeen kulkeutuvat orsivedet sekä varastointialtaiden vuodot.[6][7][5]
Joen virtaamavaihtelut ovat erittäin suuria. Pienimmillään se voi olla vain joitakin kymmeniä litroja sekunnissa ja kesäaikaan joki onkin käytännössä lähes kokonaan kuivunut. Tattaranjoki voi kuitenkin myös tulvia yli äyräidensä, kuten tapahtui rankkasateiden takia syys-lokakuun vaihteessa 2012.[8]
Tattaranjoki on tiettävästi ollut keskiajalla purjehduskelpoinen, mutta nykyään se on veneilyyn soveltumaton.[9]
Tattaranjoen valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tattaranjoen valuma-alue
Tattaranjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.19) on pinta-alaltaan 138 neliökilometriä. Valuma-alue sijaitsee Kokemäenjoen lounaispuolella Nakkilan ja Euran Kiukaisten kuntien alueilla. Sen luoteispuolen vedenjakaja kulkee Leistilänjärven peltoalueen ja Lattomeren välissä, ja sen kaakkoispuolen vedenjakajan sisäpuolelle jää Hiirijärven kyläalue.[3][10]
Pääuoman sivuojia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tattaranjoen pääuoman sivu-uomia on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukon tietojen lähteet näkyvät taulukon alla ja ne on yksilöity kunkin rivin oikeassa sarakkeessa. Rekonoja on se pääuoman latvahaara, joka muodostaa pääuoman latvan.
| Sivu-uoman nimi |
pääuoman kohta |
Etäisyys Kokemäen- joesta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tattaranjoki yhtyy Kokemäenjokeen Masiassa | |||||||
| Palojoki | Pappila | 3 | 15 | 55 | 2,2,2,2,–,3 | ||
| Kurkelanoja | Tattara | 7 | 8 | 23 | 2,2,2,2,–,3 | ||
| Tuohistonoja | Tattara | 8 | 3 | 2,2,2,–,–,– | |||
| Saamanoja ja Rekonoja yhtyvät Tattaranjoeksi [3] | |||||||
| Saamanoja | Kaasanmäki | 9 | 10 | 20 | 2,2,2,2,–,3 | ||
| pelto-oja | Matomäki | 12 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| pelto-oja | Kyllijoki | 13 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Rekonoja | Rekontausta | – | 15 | 2,2,2,–,–,– | |||
| Pääuoma alkaa Ristisuolta ja virtaa Rekonojana Tattaranjokeen (noin 20 kilometriä Masialta) | |||||||
Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikan verkkopalvelusta [4], 3 = katsottu Paikkatietoikkunasta [2]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valuma-alueen pääuoma on mitattu Paikkatietoikkunassa, jossa on käytettävissä vesistöviranomaisten määrittämiä joenuomien eri osuuksien pituuksia. Pituuden arviointi on selostettu artikkelissa Tattaranjoen valuma-alue kappaleessa Pääuoma.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c Tattaranjoen valuma-alue, Tattaranjoen suu Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2025.
- ↑ a b c d e f Saamanojan ja Rekonojan yhtymäkohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ a b c Tattaranjoen suisto, Masia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ a b Rannikko, Leena: Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet, s. 57–63, 108, 118. Turku: Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, 2006. ISBN 952-5555-14-3 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 12.3.2025.
- ↑ Heidi Aarikka ja Heli Ruoho: Harjavallan ja Hiirijärven seudun vesistötutkimus[vanhentunut linkki] Viitattu 2.11.2012.
- ↑ Nakkilan kunnanhallituksen lausunto[vanhentunut linkki] Viitattu 22.11.2012.
- ↑ Eniten vahinkoja Eurajoen ja Tattaranjoen varsilla 6.10.2012. Sydän-Satakunta. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 22.11.2012.
- ↑ Nakkilan kylät, Tattara[vanhentunut linkki] Viitattu 22.11.2012.
- ↑ Tattaranjoen valuma-alue (35.19) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.3.2025.