Tattaranjoki
| Tattaranjoki | |
|---|---|
 Tattaranjokea Nakkilan Tattarassa |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Nakkila |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tattaranjoen valuma-alue (35.19) |
| Pinta-ala | 138 km² |
| Pääuoman pituus | yli 20 km [1] |
| Pääuoman osuudet | Tattaranjoki ←Rekonoja |
| Yhtyy | Kokemäenjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tattara, Nakkila |
| Laskupaikka | Masia, Nakkila |
| Sivu-uomat | Palojoki, Saamanoja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | alle 20 m [2] |
| Laskukorkeus | alle 5 m [3] |
| Pituus | noin 10 km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tattaranjoki on Nakkilassa virtaava Kokemäenjoen sivujoki. Kunnan keskustan tuntumassa siihen yhtyy Palojoki.[2]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattaranjoki saa alkunsa Nakkilan Tattaran kylästä, jossa yhtyvät lännestä tuleva Rekonoja ja etelästä tuleva Saamanoja. Tattaranjoki laskee Kokemäenjokeen Nakkilan Kirkkosaaren kohdalla. Joen suussa on noin sadan metrin pituinen Kukkaskoski, jossa on aikoinaan sijainnut mylly. Myllypadon rauniot ovat yhä nähtävissä. Tattaranjoessa on nykyään yksi pohjapato, joka sijaitsee Suomisen tehtaille johtavan sillan kohdalla.[2]
Joen virtaamavaihtelut ovat erittäin suuria. Pienimmillään se voi olla vain joitakin kymmeniä litroja sekunnissa ja kesäaikaan joki onkin käytännössä lähes kokonaan kuivunut. Tattaranjoki voi kuitenkin myös tulvia yli äyräidensä, kuten tapahtui rankkasateiden ansiosta syys-lokakuun vaihteessa 2012.[4]
Tattaranjoki on tiettävästi ollut keskiajalla purjehduskelpoinen, mutta nykyään se on veneilyyn soveltumaton.[5] Ruskilassa sijaitsee vuonna 1891 valmistunut kivisilta. Sitä on vuosikymmenten saatossa uudistettu niin, ettei siltaa pidetä enää rakennushistoriallisesti kovinkaan arvokkaana.[6]
Veden laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattaranjoki on erittäin rehevöitynyt ja sen vedenlaatu on huono. Rehevöitymiseen ovat syynä maatalous, joki virtaa koko matkaltaan peltoviljelysten läpi ja siihen laskee useita ojia.
Vedenlaatuun on vaikuttanut myös teollisuus. Joen varrella on ollut ainakin kaksi nahkatehdasta sekä meijeri, jotka ovat aikoinaan laskeneet jätevetensä jokeen. Suomisen kuitukangastehdas on myös laskenut jätevesiään Tattaranjokeen, mutta tehtaalle on rakennettu ensimmäinen vedenpuhdistamo jo 1940-luvulla.
Tattaranjoen raskasmetallipitoisuuksia on nostanut Harjavallan suurteollisuuspuiston yritysten Torttilassa sijaitsevilta läjitysalueilta ojien mukana jokeen kulkeutuvat orsivedet sekä varastointialtaiden vuodot.[7][8]
Tattaranjoen valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattaranjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.19) on pinta-alaltaan 138 neliökilometriä. Valuma-alue sijaitsee Kokemäenjoen lounaispuolella. Sen luoteispuolen vedenjakaja kulkee Leistilänjärven peltoalueen ja Lattomeren välissä, ja sen kaakkoispuolen vedenjakajan sisäpuolelle jää Hiirijärven kyläalue.[2]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattaranjoen valuma-alueen pääuoman alajuoksun muodostaa Tattaranjoki ja sen yläjuoksun Rekonoja. Ne ovat valikoituneet sivuojien valuma-alueiden pinta-aloja vertaamalla. Ensimmäisen merkittävän sivu-uoman Palojoen valuma-alueen pinta-ala on 58 neliökilometriä (km²), kun Tattaranjoen yläjuoksulla on valuma-aluetta jäljellä 84 km². Tattaranjoella on siis suurempi uoma kuin Palojoella. Seuravan sivu-uoman Kurkelanojan valuma-alue (35 km²) on lähes samansuuruinen kuin Tattaranjoki (48 km²). Tattaranjoki alkaa haaraumasta, jossa yhtyvät Saamanoja (19 km²) ja Rekonoja (25 km²). Pääuoman yläjuoksun muodostaa siksi Rekonojan haara. Se alkaa Rekontaustan länsipuolelta Ristisuolta, joka sijaitsee Punapakan itäpuolella.[1]
Sivuojia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös Vähäjoeksi [9] kutsuttu suurin sivu-uoma Palojoki on noin viiden kilometrin pituinen joki, joka yhtyy Tattaranjokeen Nakkilan keskustaajamassa Valtatien 2 ja Tampere–Pori-rautatien välissä. Palojokeen yhtyy Isokanavasta, joka saa alkunsa kuivatusta Leistilänjärvestä. Viimeiset 400 metriä ennen Palojoeksi muuttumistaan Isokanava virtaa 6–7 metrin syvyisessä kallioon louhitussa uomassa.
Tattaranjoen pääuoman sivu-uomia on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukon tietojen lähteet näkyvät taulukon alla ja ne on yksilöity kunkin rivin oikeassa sarakkeessa.
| Sivu-uoman nimi |
pääuoman kohta |
Etäisyys Kokemäen- joesta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tattaranjoki yhtyy Kokemäenjokeen Masiassa | |||||||
| Palojoki | Pappila | 3 | 15 | 58 | 2,2,2,2,–,3 | ||
| Kurkelanoja | Tattara | 7 | 8 | 35 | 2,2,2,2,–,3 | ||
| Tuohistonoja | Tattara | 8 | 3 | 2,2,2,–,–,– | |||
| Saamanoja ja Rekonoja yhtyvät Tattaranjoeksi [2] | |||||||
| Saamanoja | Kaasanmäki | 9 | 10 | 19 | 2,2,2,2,–,3 | ||
| pelto-oja | Matomäki | 12 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| pelto-oja | Kyllijoki | 13 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| pelto-oja | Rekontausta | 15 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Pääuoma alkaa Ristisuolta (noin 20 kilometriä Masialta) | |||||||
Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikan verkkopalvelusta [3], 3 = katsottu SYKEn VALUE valuma-aluerajaustyökalulla [10]
Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattaranjoen valuma-alueella ei enää esiinny luonnollisia järviä, sillä niitä on kuivatettu peltomaaksi, niityiksi tai lasketusta järvestä on tullut suo. Suurin järvi on ollut Leistilänjärvi, joka on kuivatettu vuodesta 1740 alkaen. Myös pienemmät Hiirijärvi ja Harolanjärvi on kuivatettu peltomaaksi ja suomaaksi. Valuma-alueella sijaitsee kuitenkin kaksi järven kokoista tekoallasta. Toinen sijaitsee Valtatien 2 ja Tampere–Pori-rautatien välissä ja toinen allas sijaitsee Sievarin teollisuusalueella. Tekoaltaat ovat teollisuuspuiston yksiköiden omistuksessa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leena Rannikko: Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet s. 57–62[vanhentunut linkki]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Rekonojan alkukohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ a b c d e f Saamanojan ja Rekonojan yhtymäkohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ a b Tattaranjoen suisto, Masia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Eniten vahinkoja Eurajoen ja Tattaranjoen varsilla 6.10.2012. Sydän-Satakunta. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 22.11.2012.
- ↑ Nakkilan kylät, Tattara[vanhentunut linkki] Viitattu 22.11.2012.
- ↑ Nakkilan taajamaosayleiskaava s.41[vanhentunut linkki] Viitattu 22.11.2012.
- ↑ Heidi Aarikka ja Heli Ruoho: Harjavallan ja Hiirijärven seudun vesistötutkimus[vanhentunut linkki] Viitattu 2.11.2012.
- ↑ Nakkilan kunnanhallituksen lausunto[vanhentunut linkki] Viitattu 22.11.2012.
- ↑ Museovirasto, J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna Viitattu 22.11.2012.
- ↑ Valuma-alueen rajaustyökalu, Suomen ympäristökeskus & Maanmittauslaitos, Viitattu ja katsottu 1.7.2022
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |