Sorvijärvi (Häijää)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sorvijärvi
Maanosa Eurooppa
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa‎
Kunnat Sastamala
Koordinaatit 61°30′32″N, 23°03′22″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Saikkalanjoen valuma-alue‎ (35.16)
Laskuoja oja Jänniin [1]
Järvinumero 35.161.1.012
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 87,5 m [1]
Rantaviiva 0,85 km [2]
Pinta-ala 0,034 km² [2]
Sorvijärvi

Sorvijärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 3,4 hehtaaria ja sen pituus on 450 metriä ja leveys 150 metriä. Järveen laskee kaksi ojaa, joista toinen on Matolammin laskuoja. Sen luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 200 metriä pitkä laskuoja Jänniin, jonka kautta vedet laskevat Saikkalanjokeen.[1][2]

Järven rantaviiva on 0,85 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin peltomaata. Sen rannalla on yksi maatila ja pari loma-asuntoa, joille johtaa tiet Häijäältä ja Uotsolasta.[1][2]

Etymologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unto Salo on ehdottanut Mouhijärven Uotsolan seudun paikannimistöön perustuen, että alue oli saamenkielisten asukkaiden nautinta-aluetta vielä keskiajan kynnyksellä. Hänen mukaansa suomalaisasutus saapui seudulle 1100–1200-luvuilla, jolloin saamelaiset paikannimet siirtyivät suomalaisten suuhun ja välittyivät sen vuoksi nykypäiviin asti. Salo on myös väittänyt Sorvijärven sopivan tähän nimistöön, koska sorvi tarkoittaa saamenkielessä sarvea. Myös kylän nimi Mustianoja olisi viittannut hänen mukaansa ”tummiin asukkaisiin”.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Sorvijärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.1.2015.
  3. Salo, Unto: ”Varhainen metallikausi”, Sastamalan historia 1.1 – Esihistoria, s. 160–161 ja henkilöistä s. 162. Hämeenlinna: Sastamalan historiatoimikunta, 2004. ISBN 951-97691-2-9.