Saarijärvi (Pori)
| Saarijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat |
Pori (Lavia), Ulvila (Kullaa) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue |
Harjunpäänjoen v−a (35.14), Jylhäjoen valuma-alue (35.146) |
| Tulo-oja |
Tielamminoja Tielammista, oja Vähä Saarijärvestä |
| Laskujoki | Jylhäjoki Joutsijärveen [1] |
| Järvinumero | 35.146.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 59,3 m [1] |
| Pituus | 1,17 km [1] |
| Leveys | 1,12 km [1] |
| Rantaviiva | 5,093 km [2] |
| Pinta-ala | 44,199 ha [2] |
| Saaria | 5 |
| Pikkuluoto, Saukonkarit | |
 Saarijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Saarijärvi on järvi Porin ja Ulvilan, aiemmin Kullaan ja Lavian rajalla Satakunnassa.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 44,2 hehtaaria, ja sen pituus on 1,2 kilometriä ja leveys 1,1 kilometriä. Järvi on muodostunut Pirttimäen itäpuolella sijaitsevaan painanteeseen. Järven ympärillä sijaitsee mäkiä kuten esimerkiksi Nokkamaa, Oltavankangas ja Lammasniemi. Järvessä ennen järvenlaskua olleen Isoluoto ja Pikkuluoto ovat maatuneet mantereeseen kiinni. Järvenlaskussa muodostui kuitenkin neljä uutta saarta, joista Saukkokarit ovat suuimpia. Lammasniemi ja Kuttuniemi ja luotojen lisäksi järven erityispiirteitä, samin kuin on Pitkälahti. Se on etelään työntyvä yli 500 metriä pitkä kapeasuinen lahti. Pohjoisessa sijaitseva Kotolahti on muuttunut järvenlaskun jälkeen kosteikoksi. Järven rantaviiva on 5,1 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Sen sijaan Kotolahden ja Oltavankankaan rannoilla on metsäistä suota ja avosuota. Lammasniemellä on runsaasti loma-asutusta, mutta maatiloja tai peltoja ei rantaan rajaudu. Järven rannoilla ei ole kiinteää asutusta, jotka sijaitsevat Ulvilan Saarijärven kylän puolella peltoaukealla. Sen sijaan rannoille on rakennettu lähes 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet joki Ulvilan Saarijärven kylätieltä tai seututieltä 257. Pitkälahden yli kulkee Ulvilan raja siten, että suurin osa järveä jää Porin puolelle.[1][2]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Harjunpäänjoen valuma-alueella (35.14), johon Jylhäjoen valuma-alue (35.146) kuuluu. Mäkisestä maastosta laskee järveen muutama suo-oja sekä Tielamminoja, joka toimii Tielammien ja Keksalmin laskuojana. Järven luusua sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkunsa 5,9 kilometriä pitkä Joutsijärveen laskeva joki Jylhäjoki. Järven vedenpinnan korkeus on 59.3 metriä ja Joutsijärvellä 44,5 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta 14,8 metriä.[2][1][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa järveä kutsuttuun vain ”Saarijärveksi”. Kartan mukaan järvellä on kuusi lahtea ja Isoluoto on kartassa pitkä saari yli kaksi kertaa pitemmässä lahdessa. Vuonna 1894 talollinen Kustaa Anttila haki lupaa laskea Saarijärven vedenpintaa ja sai siihen luvan vuonna 1896.[4] Järvenlaskun huomaa vertaamalla nykyisiä karttoja vuoden 1856 Kalmbergin kartaston karttaan. Nykyään maatuneita lahtia sijaitsevat Pirttimäen alla, Kotolahti ja Pikkuluodon suojassa oleva soistunut lahti. Järven pinta-ala on pienentynyt noin neljänneksen.[5] Vuonna 1934 julkaistussa Porin seudun taloudellisessa kartassa vesijättömaat on otettu niityiksi. Niityt ylettyvät pohjoisessa Anttilan maatilan peltomaihin asti. Järvellä ei näytä olevan muuta asutusta. Järven karttanimi on nyt ”Iso Saarijärvi”.[6] Vuoden 1955 taloudellisessa kartassa järven vedenpinnan korkeus on taas nostettu niin paljon, että useat vesijättömaat ovat veden alla. esimerkiksi eteläinen lahti ja Kotolahti on taas veden vallassa, mutta isoluoto ei ole kuroutunut vielä saareksi.[7] Vuoden 1962 peruskartassa on vedenpinta alempana ja edellä mainittut lahdet ovat nyt suota. Pikkuluoto on selkeästi irti mantereesta.[8] Pikkuluoto on soistumassa kiinni mantereeseen. Järvelle on rakennettu kaksi kesämökkiä. Järven etelärantaan on jäänyt vielä vesijättömaita lunastamatta yksityiskäyttöön. Ne ovat suota.[9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Saarijärvi, Lavia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2025.
- ↑ Jylhäjoen valuma-alue (35.146) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2025.
- ↑ Turun maakunta-arkisto: Iso-Saarijärven lasku (Arkistoitu – Internet Archive), 1896
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050700.jpg), 1855–1856
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. 57 Pori. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1934. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 30.3.2025.
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. Pori 1134. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1955. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 30.3.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 1143 12 Kivijärvenmaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1962. .jpg Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 31.3.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 1143 12 Kivijärvenmaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1978. .jpg Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 31.3.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 1143 12 Kivijärvenmaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. .jpg Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 31.3.2025.
