Siirry sisältöön

Juupajärvi (Harjavalta)

Wikipediasta
Juupajärvi
Juupajärveä nähtynä lounaasta huhtikuussa 2017.
Juupajärveä nähtynä lounaasta huhtikuussa 2017.
Valtiot Suomi
Maakunnat Satakunta‎
Kunnat Harjavalta, Ulvila
Koordinaatit 61°25′34″N, 22°10′13″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Harjunpäänjoen v−a (35.14),
Juupajoen valuma−alue (35.147)
Tulo-ojat Juupaoja Pitkäjärvestä
Laskujoki Juupajoki Harjunpäänjokeen [1]
Järvinumero 35.147.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 29,8 m [1]
Pituus 1,15 km [1]
Leveys 300 m [1]
Rantaviiva 2,857 km [2]
Pinta-ala 23,555 ha [2]
Valuma-alue 94,3 km² [2]
Saaria ei saaria
Kartta
Juupajärvi

Juupajärvi on Satakunnassa Harjavallassa ja Ulvilassa sijaitseva järvi.[1]

Järven pinta-ala on 23,6 hehtaaria, ja sen pituus on 1,2 kilometriä ja leveys 300 metriä. Se on muodostunut alavalle Kotasaarensuolle ja idässä sitä reunustaa matala harjanne. Järvessä ei ole saaria. Järven rantaviiva on 2,9 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Koillisranta on pitkää loivaa mäkeä, mutta lounaisranta tasaista ja ojitettua metsäsuota. Ojat on johdettu suoraan järveen. Järven ympäröivää suota on osittain raivattu peltomaaksi. Kaksi maatilaa sijaitsee järven itärannalla, mutta rannoilla ei ole vapa-ajan asutusta. Harjavallan ja Ulvilan välinen kuntaraja seuraa järven itärantaa niin, että pieniä osia järvestä jää Ulvilan puolelle.[1]

Järvi on umpeen ruohottunut ja matala, mikä viittaa voimakkaaseen rehevöitymiseen. Vesilinnuilla ei riitä tilaa uimiseen, mikä rajoittaa niiden lajimääriä, vaikka ravintoa on runsaasti tarjolla. Muuttolinnut suosivat järveä levähdyspaikkanaan ja täällä levähtää muun muassa joutsenia, kurkia, metsähanhia, sekä kahlaajia ja vesilintuja.[3][4]

Vesistösuhteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Harjunpäänjoen valuma-alueella (35.14), johon Juupajoen valuma-alue (35.147) kuuluu. Järven luusua sijaitsee järven luoteisrannalla, josta saa alkunsa 4,7 kilometriä pitkä Juupajoki, joka yhtyy Harjunpäänjokeen. Järven vedenpinnan korkeus on 29,8 metriä ja Juupajoella noin 27 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta noin neljä metriä.[2][1][5]

Daniel Ekmanin kartoista vuodelta 1731 on kuvattu Varekselan heinäniittyjä Pitkäjärven ja Juupajärven maastoissa. Aidatuille metsäniityille ja koko Juupaojan pituudelta raivatuille niityille johti Kokemäenjoelta polku. Seutua ei tuolloin viljelty, mutta siellä kasvatettiin heinää karjaa varten. Juupajärven nimi kirjoitettiin tuolloin "Juvajerwfi".[6] Maaherra oli antanut vuonna 1824 vuoden 1818 anomukselle päätökset, joiden nojalla järvi olisi voinut kuivata. Työ keskeytyi tai sitä ei saatettu loppuun. Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järvi vaikuttaa olevan aavistuksen verran pitempi kuin nykypäivänä, mutta mitään suurta eroa ei näy.[7][8][9] Senaatin kartastossa, jota valmistettiin vuosina 1870–1907, järven nimi kirjoitettiin ”Ljupa jarvi” (ven. Люпа ярви). Kartassa järven kaakkoispuolella oli peltomaata, mutta järven kaakkoispuolella on laajoja niittyjä samoin kuin Juupajoen varsilla järven alajuoksulla.[10]

  1. a b c d e f g Juupajärvi, Harjavalta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.3.2025.
  3. Mäkelä, Sirpa: Satakunnan luontopolut ja lintutornit, s. 8. Pori: Satakuntaliitto, 2009. ISBN 952-5295-97-4 Verkkoversio (pdf) Viitattu 21.11.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Vilén, Risto & Luoma, Sami & Ijäs, Asko: Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina 2000–2011 (Arkistoitu – Internet Archive), Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry & Rauman Seudun Lintuharrastajat ry, 2012
  5. Juupajoen valuma-alue (35.147) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.3.2025.
  6. Ekman, Daniel: Maakirjakartat, kartta:KA a10: 15/1-2, Vareksela, Harjavalta, Turun ja Porin lääni , 1731
  7. Salminen, Tapio: Joki ja sen väki - Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, s. 499. Kokemäki: Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007. ISBN 978-952-99941-0-6
  8. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: vihreälle kartalle (fc20050700.jpg), 1855-56
  9. Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 256. (Kansatieteellinen arkisto 19) Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967.
  10. Senaatin kartastot (Venäjän armeija) 1: 21 000. [Kullaa] (XIX-XX_16-17). Wikipedia Commons (JPG) Viitattu 6.4.2025. (venäjäksi)