Kauvatsanjoen valuma-alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kauvatsanjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.15) sijaitsee Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Sen nimi muodostuu alauoksun laskujoesta Kauvatsanjoki, joka yhtyy Kokemäenjokeen Huittisissa Ala-Kauvatsanjoen nimisenä. Valuma-alueeseen kuuluvat suurimpina järvinä esimerkiksi Puurijärvi, Sääksjärvi, Kiikoisjärvi ja Mouhijärvi.[1]

Jokien eri osuuksien nimityksistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauvatsanjoki oli aiemmin laajempi käsite. Vanhoissa kartoissa samaa nimeä käytettiin Kokemäenjoesta Mouhijärvelle saakka. Nykyään jokea, joka on selkeästi valuma-alueensa pääuoma, kutsutaan eri paikoissa erilaisilla nimillä. Lyhyttä osuutta Puurijärveltä Kokemäenjokeen kutsutaan Ala-Kauvatsan joeksi. Osuutta Sääksjärvestä Puurijärveen kutsutaan Kauvatsanjoeksi. Kiikoisjärven ja Sääksjärven osuus on aluksi Jaaranjoen ja sitten Piilijoen niminen. Mouhijärven ja Kiikoisjärven osuutta kutsutaan sekä Kiikoisjoeksi että Mouhijoeksi.[2][3]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauvatsanjoen valuma-alue kuuluu Kokemäenjoen alueeseen (35.1), johon kuuluvat vesistöalueen (35) alajuoksun osa-alueet. Se rajoittuu pohjoisessa Hämeenkankaaseen ja etelässä Kokemäenjokeen. Kauvatsanjoen valauma-alue jää alajuoksullaan lännessä sijaitsevan Harjunpäänjoen valuma-alueen (35.14) ja idässä sijaitsevan Kuloveden alueen (35.13) väliin. Kuloveden pohjoispuolella leviää Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5), joka kiertää myös Kauvatsanjoen valuma-alueen pohjoispuolelle. Valuma-alueen luoteispuolella sijaitsee Karvianjoen vesistöalue (36). Valuma-alueen kuntia ovat Huittinen, Kokemäki, Ulvila, Pori (eli Lavia), Ikaalinen ja Hämeenkyrö. Se pohjois-etelä- suuntainen pituus on noin kilometriä, poikittainen leveys kilometriä ja kokonaispinta-ala on 813 neliökilometriä.[1][3][4][5][6]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauvatsanjoen valuma-alueen pääuoma muodostuu alajuoksulla suurien järvien välisistä jokiosuuksista. Alin osuus, joka yhtyy Kokemäenjoen Kyttälänhaaraan, on Ala-Kauvatsan joki (pituus 3,0 kilometriä). Se alkaa Puurijärvestä, johon Sääksjärvestä alkava Kauvatsanjoki (12,5 kilometriä) laskee. Kiikoisjärvestä alkava Jaaranjoki (13,5 kilometriä) ja Mouhijärvestä alkava Mouhijoki (11,5 kilometriä) muodostavat seuraavat osuudet. Pääuoman pituus Mouhijärven luusuasta Kokemäenjoelle on 53 kilometriä.[3]

Mouhijärven pohjoispuolella sijaitsee Suodenniemen kirkonkylä pienine järvineen. Mouhijärven järvenselän (3,4 kilometriä) jälkeen noustaan Kourajokea (2,6 kilometriä) ylös Kourajärveen, jonka järvenosia ovat Kirkkojärvi ja Koivuniemenjärvi ja joka on 4,3 kilometriä pitkä. Sitten jatketaan Leppijokea Leppälammiin (2,4 kilometriä), jonne laskee Taipaleenjoki. Pääuomaksi valitaan yleensä se jokihaara, jolla on suurin virtaama. Virtaamatietojen puuttuessa voidaan niiden tilalla käyttää valuma-alueiden pinta-aloja, sillä virtaamat riippuvat valuma-alueen pinta-aloista. Taipaleenjokeen yhtyy pohjoisesta tuleva Sävijoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 88,5 neliökilometriä. Se on siten pienempi kuin pääuomaan kuuluva Taipaleenjoki, jonka valuma-alue on 122,1 neliökilometrin suuruinen. Pääuomaan tulee Mouhijärven luusuasta Taipaleenjoen suuhun mitattuna 12,7 kilometriä lisää.[3][7]

Taipaleenjoki (2,8 kilometriä) laskee Kirjasjärvestä, joka on kanavalla yhdistetty Märkäjärveen. Järvien kautta tulee pääuomaan 1,8 kilometriä lisämatkaa. Märkäjärveen laskee Hirvonjärvestä ja Vesajärvestä (3,3 kilometriä) alkava Toijasjoki (6,3 kilometriä). Yläjuoksun loppuosuuden alun muodostaa Oksjoki (2,8 kilometriä), johon yhtyy Ihanankulmalla koillisesta tuleva Jyräjoki. Kun näiden valuma-alueita vertaa toisiinsa, muodostaa Jyräjoki (25,7 neliökilometriä) suuremman valuma-alueen kuin Oksjoen latvat (19,8 neliökilometriä). Tämän mukaan Jyräjoki muodostaa pääuoman viimeisen osuuden, jonka pituudeksi voidaan mitata viimeisiä latvaojia huomioimatta 5,2 kilometriä. Kun Taipaleenjoki mukaan lukien saadaan yläjuoksun pituudeksi 23,6 kilometriä, tulee Kauvatsanjoen valuma-alueen pääuoman kokonaispituudeksi 89 kilometriä. Tulos voidaan pyöristää ylöspäin, jolloin pituudeksi voidaan ilmoittaa vähintään 90 kilometriä.[3][7]

Sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauvatsanjoen valuma-alueen pääuoman sivu-uomia on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukon tietojen lähteet näkyvät taulukon alla ja ne on yksilöity kunkin rivin oikeassa sarakkeessa. Sivu-uomat on kuvailtu tarkemmin taulukon jälkeen kirjoitetussa tekstissä.

Sivu-uoman
nimi
 
pääuoman
kohta
 
Etäisyys
Kokemäen-
joesta (km)
Pituus
(km)
 
Virtaama
(MQ m³/s)
 
Valuma-alue
(km²)
 
Lähteet
 
 
Ala-Kauvatsan joki yhtyy Aronkulmalla Kokemäenjoen Kyttälänhaaraan
Jalonoja Puurijärvi 7 5 25 2,2,2,2,–,4
Kuoppalanjoki Kauvatsanjoki, Kuoppakoski 18 3 29 2,2,2,2,–,4
Pirisjoki Sääksjärvi 25 11 22 2,2,2,2,–,4
Rukajoki Sääksjärvi 26 65 2,2,2,–,–,3
Nevanoja Piilijoki 35 9 10 2,2,2,2,–,3
Hyssänoja Jaaranjoki 39 2,2,2,–,–,–
Pajistonoja Kiikoisjärvi 40 5 15 2,2,2,2,–,3
Raudunoja Kiikoisjärvi 40 6 14 2,2,2,2,–,4
Kuorsumaanoja Kiikoisjoki, Myöntee 46 6 31 2,2,2,2,–,4
Kuivankoskenoja Kiikoisjoki, Jokikulma 47 13 2,2,2,–,–,3
Myllyoja Mouhijoki, Putaja 2,2,2,–,–,–
Karhuoja Mouhijärvi 55 10 2,2,2,–,–,3
Uuhioja Mouhijärvi 2,2,2,–,–,–
Karinoja Mouhijärvi 56 33 2,2,2,–,–,3
Kalaportaanoja Kourajoki 2,2,2,–,–,–
Vekhoja Kourajärvi 2,2,2,–,–,–
Kirkko-oja Kourajärvi, Kirkkojärvi 2,2,2,–,–,–
Hoivasoja Kourajärvi, Koivuniemenjärvi 63 7 11 2,2,2,2,–,3
Torisevanoja Leppälampi 66 4 14 2,2,2,2,–,3
Sävijoki Taipaleenjoki 66 21 89 2,2,2,2,–,3
kanava Makkosselältä Nokkamaa 70 18 2,2,2,–,–,3
Hanhioja Toijasjoki, Lahdenperä 2,2,2,–,–,–
Koivistonoja Oksjoki, Ihanankulma 81 11 2,2,2,–,–,3
Oksjoen latvaosuus Jyräjoen suu 83 21 2,2,2,–,–,3
Pääuomaa on yläjuoksulla jäljellä Jyräjoen osuus eli noin viisi kilometriä.

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikan verkkopalvelusta [3], 3 = katsottu SYKE:n VALUE valuma-aluerajaustyökalulla [8], 4 = luettu SYKE:n HERTTA-verkkopalvelun virtavesien tietokannasta

Valuma-alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen vesistö on kuvailtu lähtien liikkeelle sen alajuokusulta edeten jokien haaroja myöten yläjuoksulle päin. Joidenkin järvien tai jokihaarojen yhteyteen on merkitty sen valuma-alueen pinta-ala ja pituus sulkeisiin.

Kauvatsanjoen alaosan alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauvatsanjoen alaosan alue käsittää Kokemäenjoen ja Sääksjärven välisen osuuden, jonka sisältämän valuma-alueen pinta-ala on 118 km² (joen suun valuma-alueen ja Sääksjärven luusuan valuma-alueen erotus).[1]

  • Kauvatsanjoki yhtyy Ala-Kauvatsan jokena Kokemäenjokeen Huittisten ja Kokemäen rajalla. Se on Puurijärven laskujoki.[2]
  • Puurijärveen laskee myös Jalonoja (25 km²), jonne Tervajärven laskuoja osittaa. Jalonojaan yhtyy etelästä 4,3 kilometriä pitkä Kakkistenoja sekä Tervajärven suunnalta tuleva haara. On myös mahdollista, että osa Aurajärven vesistä kulkeutuisi Jalonojan suuntaan.[1][2]
  • Kauvatsanjoki (12,5 km) laskee Sääksjärvestä Puurijärveen matalaa savitasankoa pitkin. Siihen yhtyy vain yksi merkittävä Kuoppalanjoki.[1][3]
  • Kuoppalanjoki (2,9 km ja 29 km²) on Lievijärven laskujoki. Lievijärveä säännöstellään luusuassa olevan patorakennelman avulla ja koko Kuoppalanjoken vettä käytetään erilaisten lampareiden ja altaiden täyttämiseen. Lievijärveen laskee Pätkystenoja, joka on Pätkysjärven laskuoja. Myös Aurajärven virtaamasta ainakin osa päättyy Lievijärveen Jyränlahteen laskevan ojan kautta.[1][3]

Sääksjärven alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääksjärven alueeseen (sisältää valuma-aluetta 140 km²) luetaan Sääksjärvi ja muut siihen laskevat ojat ja niiden järvet lukuun ottamatta Rukajoen valuma-aluetta ja Piilijoen aluetta. Rukajoen valuma-alue käsitellään kuitenkin tässä yhteydessä.[1]

Sääksjärven alueella on muutama oja, joka laskee Sääksjärveen.

  • Järven etelärantaan Hyytinlahteen virtaa laskuoja Matinjärvestä ja Kolmikourasta. Muut tämän alueen ojista laskevat suoraan Kokemäenjokeen.[9]
  • Vanhanpirtinlahteen, joka sijaitsee järve luoteisosassa, laskee lyhyt oja Kannusjärvestä.[9]
  • Pari kilometriä tästä itään laskee Liesoja, joka on Housujärven laskuoja.[9]
  • Sammakkalahti on seudulla outo lampi, jossa silmiinpistävää on lammessa oleva suuri määrä siirtolohkareita. Lampeen laskee myös Haukioja, joka on Haukijärven laskuoja.[10]
  • Pirisjoki (10,9 km ja 22 km²) laskee Sääksjärven kylän Myllymaahan.[1][10]
  • Rukajoen valuma-alueen (65 km²) laskujoki virtaa samaan lahteen kuin Piilijokikin. Joki kerää vetensä Kivijärvenkylän seuduilta, missä on kuivatetun Rukajärven lisäksi useita muitakin järviä. Rukajoki haarautuu Kivijärvellä. Yksi haara tuo latvavesien vedet Lutalammelta ja Lutajärveltä ja toinen haara tuo vedet umpeenkasvaneiden Pikku Mustajärven ja Iso Mustajärven seuduilta Sääksjärveen.[1][10]

Piilijoen alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piilijoen alue, joka alkaa Kiikoisjärvestä ja päättyy Sääksjärveen, sisältää kaikki ojat ja järvet, jotka laskevat Piilinjokeen eli Jaaranjokeen sekä Kiikoisjärveen. Piilijoki on 13,5 kilometriä pitkä. Valuma-alueessa Piilijoen osuudeksi jää 98 km² ja Kiikoisjärven osuudeksi jää 43 km².[1]

  • Nevanoja yhtyy Piilijokeen 7,6 kilometriä joen suusta ylävirtaan päin. Nevanojan pituus on 8,9 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala on 15 km². Ojan latva sijaitsee 81,5 metriä merenpinnan yläpuolella, kun yhtymäkohta on enää 55 metrissä. Ojalle tulee siten pudotusta 26,5 metriä.[1]
  • Hyssänoja laskee pohjoisesta suoalueelta, missä sijaitsee ojituksella suoksi kuivatettu Liehuvanjärvi.
  • Kiikoisjärvi valuma-alueen joelle läpikulkupaikka. Järveen laskee kolme suurempaa ojaa. Pohjoiseen laskee Pajistonoja, joka on noin 5 kilometriä pitkä ja sen valuma-alue on 16 km². Pienempi Nutonoja laskee järven koillisosaan ja järven eteläkärkeen Raudunoja, joka on noin 6 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alue on 14 km².[1]

Kiikoisjoen alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiikoisjoen alue, joka alkaa Mouhijärvestä ja päättyy Kiikoisjärveen, sisältää kaikki ojat ja järvet, jotka laskevat Kiikoisjokeen eli Mouhijokeen.

  • Marjajärvi on suuri järvi, joka kuivatettiin vuonna 1968. Kuivatuksen yhteydessä Kiikoisjoen uoma siirrettiin kiertämään Marjajärven pohjoisrantaa, jolloin entisen järven kuivatusojat ohjattiin uoman viereen tyhjiksi pumpattaviksi.
  • Kiikoisjoen uuteen uomaan on ohjattu Koursumaanoja (6,0 km ja 31 km²), joka on Kuorsumaanjärven laskuoja. Järveen laskee myös Jättijärvi ja sen lähellä oleva laskuojaton Jattujärvi kuuluu samaan valuma-alueeseen.
  • Kuivankoskenoja ja Kätyrinoja yhtyvät yhteiseksi laskuojaksi, joka taas yhtyy Kiikoisjokeen heti ennen Marjajärveä.
  • Ämmänoja on noin 5 kilometriä pitkä oja.
  • Hirvioja on yli 4 kilometriä pitkä oja, joka tuo Leppäkosken takaa olevilta soilta vedet.
  • Myllyoja ja Karhuoja ovat Karhujärven laskuoja.
  • Kaivantojärven laskuoja yhtyy Kiikoisjokeen kilometrin Putajan kylän alapuolella.

Mouhijärven alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mouhijärven alue käsittää Mouhijärven ja kaikki siihen laskevat ojat ja niiden valuma-alueella olevat järvet. Lisäksi siihen luetaan Kourajoen, Kourajärven ja Kirkkojärven valuma-alueet Suodenniemen taajamaan asti. Taajaman pohjoispuolella on Koivuniemenjärvi, jonka kautta virtaa valuma-alueen pohjoisimmat vedet.

Ensimmäisenä luetellaan Mouhijärveen laskevat vedet kiertäen järvi Kiikoisjoen luusuasta lukien myötäpäivään.

Kourajärveen laskevat vedet:

Kirkkojärveen laskevat vedet:

  • Kirkko-oja laskee lännestä Suodenjärvestä Kirkkojärveen. Järvestä laskee myös toinen oja länteen, joten Suodenjärvi on bifurkaatiojärvi.
  • Valkijärvi sijaitsee Suodenjärven vieressä ja laskee rinnakkaisella ojalla tämän viereen.
  • Varsanoja laskee Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven yhdistävään salmeen.
  • Leppijoki kokoaa valuma-alueen yliset vedet Koivuniemenjärveen.
  • Jyrmysjärvi on syntynyt harjun taakse ja laskee sen takaa lyhyen ojan kautta Koivuniemenjärveen.
  • Ylinen Laisjärvi laskee Aliseen Laisjärveen, joka vuorostaan laskee Koivuniemenjärveen.

Sävijoen alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppijoki on Leppälammin laskujoki, joka laskee pohjoisen vedet Kourajärven Koivuniemenjärveen. Leppilammella on kaksi tulo-ojaa, jotka ovat Torisevanoja ja Sävijoki. Sävijokeen yhtyy vasemmalta Tapaleenjoki (valuma-alue 120 km²), joka on Kirjasjärven laskujoki. Sävijoen todelliseksi valuma-alueeksi tulee silloin 91 km².

Märkäjärven alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Märkäjärven alue muodostuu niistä vesistöistä, jotka laskevat Märkäjärveen tai Kirjasjärveen. Muinaisen Märkäjärven vesialtaasta kuroutui 1800-luvun kuivatuksen yhteydessä erilleen viisi eri järveä tai lampea. Valuma-alueeseen kuuluu näiden lisäksi kaikki Oksjokeen laskevat lammet ja järvet. Alueen järviä ovat Kirjasjärvi, Märkäjärvi, Valkijärvi, Mustajärvi, Pikkujärvi, Makkosselkä, Alinen Maajärvi, Ylinen Maajärvi ja Pirttijärvi. Toijasjoki on Hirvonjärven laskuoja ja Niemenjoki, joka laskee Hirvonjärveen, on Vesajärve laskujoki. Laskuojattomia ovat Matalajärvi ja Syväjärvi.

Vesajärven valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesajärveen laskee yksi tulo-oja, joka kokoaa järvien laskuojat. Tämä Oksjoki laskee Vesajärveen pohjoisesta ja se saa alkunsa Vatulanharjun ja Hämeenkankaan etelärinteiltä. Melkein koko seutu on metsäistä suota, joka on ojitettu lähes kokonaan. Nämä järvet ja ojaverkosto muodostavat 68 km² suuruisen valuma-alueen, jossa on seuraavat järvet: Vesajärvi, Ihananjärvi, Lamminjärvi, Kirkkojärvi, Nahkalammi, Ahvenlammi ja Paalejärvi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 20.11.2014.
  2. a b c Puurijärven seutu, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  3. a b c d e f g h Kauvatsanjoki, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  4. Kokemäenjoen vesistöalue (35) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.7.2022.
  5. Kokemäenjoen alue (35.1) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.7.2022.
  6. Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.7.2022.
  7. a b Valuma-alueen rajaustyökalu, Suomen ympäristökeskus & Maanmittauslaitos, Viitattu ja katsottu 5.7.2022
  8. Valuma-alueen rajaustyökalu, Suomen ympäristökeskus & Maanmittauslaitos, Viitattu ja katsottu 10.7.2022
  9. a b c Länsi-Sääksjärvi, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  10. a b c Itä-Sääksjärvi, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.