Kuorsumaanjärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuorsumaanjärvi
Kuorsumaanjärveä idästä toukokuussa 2016.
Kuorsumaanjärveä idästä toukokuussa 2016.
Sijainti SastamalaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°30′47″N, 22°35′56″E
Pinnankorkeus 64,3 m [1]
Pinta-ala 1,79663 km² [2]
Rantaviiva 6,938 km [2]
Suurin syvyys noin 3 m[3]
Keskisyvyys alle 1 m[3]
Laskujoki Kuorsumaanoja [1]
Järvinumero 35.154.1.001
Kuorsumaanjärvi

Kuorsumaanjärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Kuorsumaan kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Kauvatsanjoen ala-osan alueen Kiikoisjoen alueeseen. Järvi on vanhastaan tunnettu lintujärvi.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 180 hehtaaria ja sen pituus on 2,2 kilometriä ja leveys 1,1 kilometriä. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkuunsa 6,0 kilometriä pitkä Kuorsumaanoja, joka laskee Kiikoisjokeen.[2][1]

Järven rantaviiva on 6,9 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Länsirannat ovat peltojen reunustamia, mutta etelä- ja pohjoisrannat ovat ojitettua metsäistä suota. Rannoilla on loma-asutusta ja ympäristössä on useita maatiloja.[2][1][3]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuorsumaanjärvi on eutrofinen järvi, jonka etelä- ja pohjoispäät ovat ehtineet kasvaa umpeen. Järven kasvituotanto on runsasta ja elättää runsaan hyönteiskannan. Hyönteisiä hyödyntävät lukuisat linnut, joita pesii järvellä useita lajeja. Rannat ovat pääosin ruokoluhtaa, kaislaluhtaa ja korteluhtaa.[3][4]

Tavattavia kasvilajeja ovat muun muassa kapealehtiosmankäämi, nuokkurusokki, uistinvita, pystykeiholehti, terttualpi, myrkkykeiso, sorsansammal, hetesirppisammal, upposirppisammal ja isovesitähti. Pesimälinnustoon kuuluvat ainakin härkälintu, laulujoutsen, silkkiuikku, sinisorsa, tavi, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä ja nokikana, mustakurkku-uikku, kurki, luhtahuitti ja ruskosuohaukka. Syys- ja kevätmuuton aikana järvi on lintujen levähdyspaikka muun muassa joutsenille.[3][5]

Virkistyskäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvellä on pohjoispäässä sijaitsevat vuonna 2003 valmistuneet laavu ja lintutorni ja kaakkoiskulmassa toinen laavu. Laavut liittyvät Kuasman Kiäppi-retkeilyreitin rakentamiseen. Koillisrannassa on uimaranta.[3][6]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven vedenpintaa haluttiin alentaa ja siksi jätettiin hakemus järvenlaskusta vuonna 1853.[7] Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Kuorsumanjärvi" ja sen rantaviivassa oli tuoloin selviä lahtia. Etenkin järven pohjoispää oli pitkulaisempi. Luoteiskulmassa sijaitsi "Kuorsmaan" torppa.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Karttapaikka: Kuorsumaanjärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 28.11.2014.
  3. a b c d e f Ympäristö.fi: Kuorsumaanjärvi, päivitetty 23.8.2013
  4. Vilenius, Pauliina: Kaija Helle tekee arvokkaat luontokohteet tutuksi. Alueviesti, 3.2.2016, 34. vsk, nro 5, s. 18. Sastamala: Kustannusliike Aluelehdet Oy. ISSN 1236-0619.
  5. Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys: Sastamala, Kuorsumaanjärvi, 2013
  6. Satakuntaliitto: Kuorsumaanjärvi sekä Kuosman kiäppi-patikkareitti
  7. Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 258. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
  8. Kalmbergin kartasto: R III : List 10, suoraan: kartalle, 1855-56

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]