Laavu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiinteä laavu
Kiinteä laavu Rivinnokan niemessä Haukiputaalla.

Laavu, joskus myös kovuslähde?, on ikivanha maastossa käytetty katoksen kaltainen majoite. Laavu on yksinkertaisimmillaan viistosti pystytetty kangas tai muu sellainen kate, jota on käytetty erityisesti tulilla yöpymisessä. Laavun tarkoitus on ollut suojata yöpyjää sateelta sekä heijastaa nuotion lämpöä nukkujaa kohden.

Nykyään laavu on käytössä retkeilymajoitteena, ja siinä on viiston katon lisäksi myös lattia ja seinät sekä usein myös etuseinänä pimennys- tai hyttysverho. Laavusta on olemassa useita erilaisia versioita, kuten laavun ja teltan tai laavun ja kodan välimuotoja. Suuri retkeilykirja (1994) mainitsee sellaisiksi koppilouteen, puolikodan sekä laavuksi pystytetyn kahden teltan yhdistelmän.[1]

Kiinteä puinen laavu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puurakenteiset kiinteästi asennetut laavut ovat yleensä polkujen, retkeilyreittien tai luontopolkujen varrella. Puurakenteisten laavujen eteen rakennettu nuotiopaikka on ruoanlaittoa ja laavussa olijoiden lämmittämistä varten.

Kankainen laavu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kankainen laavu eli loue on kevyt ja pieneen tilaan menevä majoite. Se on yleensä tehty sisäpuolelta aluminoidusta nailonista. Koska louevaate koostuu pelkästään kankaasta ja naruista eikä siinä ole etuseinämää, se painaa noin kilon ja majoittaa neljä ihmistä mukavasti. Louteen voi pystyttää puiden, metsästä otettujen keppien tai vaellussauvojen varaan. Loue ei suojaa hyttysiltä mutta pitää metsäisessä maastossa sateen ja tuulen poissa. Avotunturissa loue ei yleensä tarjoa riittävää suojaa voimakkaalta tuulelta.

Louevaatteesta on käytetty viimeistään 2010-luvulta lähtien myös puhekielistä sanaa tarppi (engl. tarp, tarpaulin: suojapeite, pressu).[2] Lukuisilla kiinnityslenkeillä varustettu, toiselta puolen alumiinipintainen kangas, Erätoveri, toimii tarvittaessa kangaslaavuna.[3]

Louteeseen voi myös hankkia telttakepit, ja kaupasta löytyy eri louemalleja, joissa on suljettava etuseinä tai hyttysverkko. Tällöin louteen painokin tosin nousee.

Havulaavu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laavun voi rakentaa kiinnittämällä kahden puun väliin poikkipuun, rakentamalla sen varaan katon riu’uista ja päällystämällä riu'ut havuilla. Vanhemmassa eräkirjallisuudessa on paljon kuvauksia havulaavun rakentamisesta, mutta nykyään havulaavu edellyttää metsänomistajan lupaa puunottoon, ja käytännössä sitä on pidettävä vain hätämajoitteena. Havuja voidaan käyttää myös makuualueen pehmusteina.

Tulenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laavu eroaa teltasta olemalla ainakin yhdeltä sivulta avoin, ja perinteisesti laavun käyttöön on kuulunut nuotio laavun edustalla. Erityisesti yöpymiseen on käytetty rakovalkeaa, joka palaa pitkään vaatimatta ylläpitoa ja lämmittää koko yön. Mikäli aikomuksena on tehdä tuli laavun edustalle, kannattaa laavu pystyttää siten, että sen selkä ei ole suoraan tuuleen vaan noin 45 asteen kulmassa, jolloin tuuli tulee takasivustalta eikä pyöräytä savua laavun sisälle yhtä paljon kuin jos tuuli tulisi suoraan takaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aulio 1994, 78-80
  2. Ahola, Joel: Kevytkatto pään päälle. (Esittelyssä retkeilijän katoskankaat eli tarpit) Retki, 2016, nro 7, s. 68-71.
  3. Aulio 1994, 79-80

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laavu.