Nuotio

Tämä artikkeli käsittelee tulisijaa. Nuotion muista merkityksistä katso Nuotio (täsmennyssivu).

Nuotio on maastoon tehty tulessa palava pieni rakennelma avoimella tulisijalla. Nuotiota voidaan käyttää ruoan kypsentämiseen ja lämmittämiseen. Tavallisin nuotion materiaali on puu, joka palaessaan alkaa hiiltyä ja vapauttaa syttyviä kaasuja. Liekit syntyvät, kun näiden kaasujen syttymislämpötila ylittyy. Jos syttymislämpötila ei ylity tai palavan kaasun määrä ilmassa on liian laimea, liekkiä ei muodostu, vaikka palavia kaasuja vapautuisikin (esimerkiksi kekäleistä).

Palamisreaktioon tarvitaan runsaasti happea. Siksi nuotiota sytyttäessä tai puita lisättäessä tyypillinen tapa kohentaa ja ohjata tulta on puhaltaminen. Puhallusta voi kohdistaa tarkemmin oikeaan paikkaan nuotiossa, esimerkiksi kämmenillä puhallusta ohjaten tai rullatun paperin kautta puhaltaen (nuotion puoleinen pää paperirullasta suppeammaksi typistettynä).

Nuotioiden tyyppejä

Rakovalkeassa pääosa palavista puista on pinossa yleensä kahden tai kolmen pitkittäin olevan puun päällä tukeutuen kahteen tai kolmeen maahan tökättyyn puuhun. Palaessaan poikittain olevat puut muodostavat tulisen seinän lämmönlähteeksi. Rakovalkeaa käytetään laavun edessä lämmön lähteenä yövyttäessä tai muutoin pitkähkön aikaa levättäessä.

Rakovalkean pienemmässä mallissa asetetaan kaksi halkoa vierekkäin arinaan tai nuotiopaikalle vierekkäin siten, että muodostuu leveän V:n muotoinen ura, jonka kyljet ovat halkaistua pintaa (ei kuoripintaa). Uraan asetetaan kasa sytykkeitä, kuten vuolulastuja tai tuohikaistaleita ja annetaan niiden syttyä kunnolla ennen kolmannen halon asettamista päälle. Tuli leviää asettelemisesta riippuen toiselle tai molemmille puolille ylähalkoa, vastakkaisten palopintojen "ruokkiessa" toisiaan.

Keittotuli on keskeltä halkaistu pyöreä puupölli, jonka rakoon sytytetään sytykkein rakovalkeamainen tuli, ja jonka kahden edelleen vastakkain olevan puolikkaan päälle voidaan laittaa keittoastioita ruuan valmistamiseksi. Puun ja keittoastian väliin voidaan laittaa korokkeeksi vaikka neljä pientä kiveä, kaksi kumpaankin puoliskoon esimerkiksi paistinpannun aluseksi.

Ison pöllin halkaiseminen kevyellä retkikirveellä onnistuu piirtämällä pöllin yläpäähän halkaisuviiva ja iskemällä useita kevyitä kirveeniskuja täsmälleen tämän viivan kohtaan. Halkaisualustan olisi hyvä olla mahdollisimman joustamaton.

Ristikkonuotio voidaan tehdä helposti pienistä pyöreistä puista latomalla ne ristikon muotoon. Ristikkonuotiota käytetään pienimuotoisempaan lämmittämiseen. Tähtinuotiossa halot ladotaan tähden muotoon ja toisen kerroksen halot ladotaan päistään edellisten päälle.

Vaarat

Nuotiotuli saattaa päästä irti kahdella tavalla: maastopalona tai latvapalona. Maan kuivat lehdet, havut tai kasvillisuus saattavat syttyä palamaan joutuessaan kosketukseen kekäleiden tai liekkien kanssa taikka altistuessaan lämpösäteilylle. Lähipuutkin voivat syttyä tuleen kipinöiden joutuessa niiden oksiin, joskaan se ei ole yhtä todennäköistä. Latvustopalon sammuttaminen on käytännössä mahdotonta ilman sammutusvälineitä, ja se leviää maastopaloa nopeammin. Leirintäalueilla onkin usein tulisijan ympärillä reunukset, jotka pienentävät tulen leviämisen riskiä.

Kipinät voivat leijua tuulien teille irrotessaan kekäleistä tai singahtaa kovaa vauhtia ulos puun pihkaisen kohdan räjähdyksen laukaisemana. Kyseisten vaarojen takia joissakin paikoissa avotulen teko on kokonaan kielletty, erityisesti metsäpalovaroituksen aikana.

Suomessa nuotiota ei saa tehdä maastoon ilman maanomistajan lupaa, ellei siihen ole pakottavaa tarvetta ^[1]. Turvallisinta nuotio olisi sytyttää tulentekoa varten tarkoitettuun kaukaloon, jollainen leirintäalueilta on usein löydettävissä. Tehtäessä nuotiota metsään se olisi hyvä reunustaa kivillä. Nuotiokohta voidaan myös alustaa hiekalla tai muulla palamattomalla maa-aineksella.

Nuotiota ei pitäisi sytyttää lähelle puita, telttoja tai muita palavia kohteita kuten lähipuiden lehviä. Nuotio voi vaurioittaa myös sen alla olevaa juuristoa, vaikka ne olisi suojattu pienellä multakerroksella. Havupuiden kuten kuusten ja katajain juuret ovat suurimmassa vaarassa, koska niiden juuret kasvavat lähellä maanpintaa.

Nuotion sosiaalinen merkitys

Ruoan valmistamisen ja lämmön ylläpitämisen lisäksi nuotiolla istuskeleminen on myös sosiaalinen tilanne, jossa ystävät ja perheenjäsenet voivat esimerkiksi keskustella elämänasioihin liittyvistä aiheista. Nuotiolla myös esimerkiksi sukupolvien välinen "juttuperintö" voi luontevasti siirtyä vanhemmalta lapselle.