Mouhijoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mouhijoki
Kiikoisjoki, Kouhijoki
Mouhijoki Vanhansillantieltä kuvattuna
Mouhijoki Vanhansillantieltä kuvattuna
Maat Suomi
Maakunnat Pirkanmaa
Kunnat Sastamala
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15)
Pinta-ala 813,08 km² [1]
Pääuoman pituus noin 90 km [a]
Pääuoman osuudet Ala-Kauvatsan jokiPuurijärviKauvatsanjokiSääksjärviJaaranjokiKiikoisjärvi ←Mouhijoki ←MouhijärviKourajokiLeppijokiTaipaleenjokiToijasjokiOksjokiJyräjoki
Yhtyy Kokemäenjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Mouhijärvi
  61.4956°N, 22.7195°E
Laskupaikka Kiikoisjärvi
  61.4399°N, 22.6199°E
Esteet niskalla pohjapato
Taajamat Putaja
Mittaustietoja
Pituus 11,49 km [1]
Lähdekorkeus 64,7 m [2]
Laskukorkeus 59,6 m [2]
Korkeusero 5,1 m
Kaltevuus 0,44 m/km
Muuta

Mouhijoki eli alajuoksulla Kiikoisissa Kiikoisjoki virtaa Sastamalan Mouhijärvestä Kiikoisten Kiikoisjärveen Pirkanmaan ja Satakunnan raja-alueilla.

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki saa alkunsa Mouhijärven luusuassa olevasta säännöstelypadosta, joka purkaa vedet noin 200 metriä pitkän Kiikoiskoskeen. Joki virtaa Putajan kylän läpi ja jatkaa matkaansa hitaasti virraten noin seitsemän kilometriä peltomaiseman läpi. Jokikulmaan saavuttuaan joki poikkeaa vanhasta uomastaan ihmisen kaivamaan Marjajärveä kiertävään uomaan. Marjajärvi kuivattiin 1960-luvun lopussa ja raivattiin pelloksi. Marjajärvestä on Kiikoisjärveen enää kahden kilometrin matka, jonka aikana joki levenee ja hidastuu johtuen Kiikoisjärven säännöstelystä. Joen rantoja varjostavat vain satunnaisesti metsäsaarekkeet ja Jokikulman kohdalla joki toimii Sastamalan ja Kiikoisten rajajokena noin 1,3 kilometrin matkalla. Joki putoaa 11,5 kilometrin matkalla 5,1 metriä.[2][3]

Veden laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki virtaa pääasiassa savikoiden läpi ja siksi veden mukana kulkeutuu runsaasti kiintoainesta. Nykyään kuivattu Marjajärvi oli matalana ruohottuneena järvenä paikka, jonne kiintoainetta laskeutui. Järven kuivauksen jälkeen joki kiertää raivatun peltoalueen ja kaikki kiintoaines kulkeutuu nykyään Kiikoisjärveen.[3]

Virkistystoimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen peltomaisemaan rantoja täplittävät mökki- tai rantasaunat. Kotitarvekalastusta harrastetaan, mutta joen keskijuoksulla saadaan tavanomaisia järvi- ja jokikaloja. Mouhijärven luusuassa Kiikoiskoskessa[4] voi perhostaa istutettuja lohia, jotka laskeutuvat alemmaksi ja jäävät myös Jaarankoskeen. Näitä voi satunnaisesti joestakin saada. Kalanistutukset hoitaa kalanhoitoyhdistys Suomu[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pääuoman muodostuminen on selostettu artikkelin Kauvatsanjoen valuma-alue kappaleessa ”Pääuoma”.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.4.2012.
  2. a b c Karttapaikka: Mouhijärvi
  3. a b Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt – Käyttö ja kunnostustarpeet. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Teoksen verkkoversio (pdf).
  4. Kiikoiskoski: Kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Suomu: Verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive)