Ojajärvi (Sastamala)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ojajärvi
Sijainti Sastamala
Valtio Suomi
Koordinaatit 61°18′58″N, 23°10′55″E
Pinnankorkeus 113,3 m [1]
Pinta-ala 0,04817 km² [2]
Rantaviiva 1,139 km [2]
Laskujoki Ojajärvenoja[1]
Järvinumero 35.137.1.001
Ojajärvi

Ojajärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Kuloveden alueeseen. Järvi on osa Ekojoen valuma-alueesta, jonka laskujoki Ekojoki laskee Evonlahdessa Rautaveteen Ekossa.[2][1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 4,8 hehtaaria, ja sen pituus on 500 metriä ja leveys 150 metriä. Järvessä on vain kaksi pientä tulo-ojaa, ja sen luusua sijaitsee järven pohjoisrannassa, josta saa alkuunsa viisi kilometriä pitkä Ojajärvenoja. Se kulkee osan matkastaan maan alla ja yhtyy lopulta Harjastenojaan. Se taas tunnetaan alajuoksulla Ekojokena.[2][1]

Järven rantaviiva on 1,1 kilometriä pitkä, ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Pitkän järven päät ovat suota. Rantoja ei ole rakennettu, eikä sinne johda tietä.[2][1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukkari E. R. Lindstedt ja hänen kumppaninsa hakivat vuonna 1843 lupaa kuivattaa Ojajärvi, mutta ei tiedetä, vetivätkö he hakemuksensa takaisin. Vuonna 1848 Stormin kyläläiset hakivat lupaa kasketa Ojajärven rantoja ja saivat samana vuonna luvat kumpaankin hankkeeseen. Ojajärven vieressä olleen Paskolammen kuivattamisesta käytiin katselmus vuonna 1865, mutta asia vedettiin pois käsittelystä. Nykykarttojen mukaan järven vedenpintaa on kuitenkin laskettu.[3][4]

Järvi on kutistunut neljännekseen alkuperäisestä Vatajan Järviän kyläläisten toimenpiteiden johdosta. Veden laskua varten kyläläiset perustivat ojayhtiön, joka kuivasi myös läheisen Paskolammin. Järveä kuivattiin vesijättömaan aikaansaamiseksi. Jättömaalla kasvatettiin järviruokoa, jota myytiin karjan tarpeisiin.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Karttapaikka: Ojajärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 16.12.2014.
  3. Maaperäkartta: Lehti 2121 10, 2004, Geologian Tutkimuskeskus
  4. Turun maakunta-arkisto: Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
  5. Seija Levonoja: Otajärven historiaa. Lantulan aika, 3/2015, s. 6. Sastamala: Lantulan seudun kyläyhdistys.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.