Pitkäjärvi (Harjavalta)
| Pitkäjärvi | |
|---|---|
_02.jpg) Pitkäjärven keskelle ruopattu kanava pengertieltä valokuvattuna. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Harjavalta, Kokemäki |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Harjunpäänjoen v−a (35.14), Juupajoen valuma−alue (35.147) |
| Tulo-oja | oja Katinhännästä, Koirakorvenoja, Matinoja, Huhtamaanoja |
| Laskujoki | Juupajoki [1] |
| Järvinumero | 35.147.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | noin 30 m [1] (N60) |
| Pituus | 3,1 km [1] |
| Leveys | 560 m [1] |
| Rantaviiva | 7,95 km [2] |
| Pinta-ala | 98,35 ha [2] |
| Valuma-alue | 79,06 km² [3] |
| Saaria | ei saaria |
 Pitkäjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pitkäjärvi on Satakunnassa Harjavallan ja Kokemäen rajalla sijaitseva järvi.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 20,5 hehtaaria ja sen pituus on 3,1 kilometriä ja leveys 500 metriä. Se on muodostunut sen koillisrantoja seuraavan epäyhtenäisen moreeniharjanteen taakse. Laskujoki on murtautunut harjanteen läpi Pitkäjärven kylässä. Järven pintaa alennettiin 1800-luvun alussa [4], mikä aiheutti järven rehevöitymisen ja ruohottumisen. Järvessä ei ole saaria. Järven rantaviiva on 2,2 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Järven lounaisranta on kosteikkoa ja avosuota, jossa on tulo-ojan lisäksi pieni lampare. Myös järven luoteisrannalla on vetinen avosuo, jonka keskellä virtaa Katinhännästä tuleva oja. Koillisrannalla on tila, mutta ei loma-asutusta. Häyhtiönmaalta Harjavallan Vinnariin kulkee yhdystie 2460, joka ylittää järven pengertienä. Harjavallan ja Kokemäen välinen kuntaraja kulkee sen leveimmän osan keskeltä niin, että hieman yli puolet kuuluu Kokemäelle. Kokemäellä on myös toinen Pitkäjärvi.[1][2][5]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkäjärvi on lähes kokonaan umpeen ruohottunut. Järven ylittävältä maantieltä katsottuna se muistuttaakin enemmän peltoaukeaa kuin järveä. Juupa- ja Pitkäjärvenojien perkausyhtiö on ruopannut järvelle muutamia avovesilampareita, joiden yhteinen pinta-ala on 1,6 hehtaaria. Järven keskellä kulkee muutaman metrin levyinen avovesiväylä, josta kasvillisuus on ruopattu pois. Tämä tehtiin viimeksi vuonna 2002. Pitkäjärvi on paikallisesti arvokas lintujärvi. Sen arvo pesimälinnuston ylläpitäjänä on kuitenkin heikentynyt voimakkaasti viime vuosina. Syynä on järven umpeenkasvu, joka ei jätä linnuille tilaa liikkumiselle. Syys- ja kevätmuuttojen aikaan järvellä levähtää muun muassa joutsenia, kurkia, metsähanhia, sekä kahlaajia ja vesilintuja. Pitkäjärven vaikutuspiirissä pesii säännöllisesti eri haukkalajeja. Elokuussa järvellä voi nähdä toistakymmentä nuolihaukkaa metsästämässä sudenkorentoja. Maantien läheisyydessä järven lounaispuoleisella rannalla pengertien läheisyydessä on järven ainoa lintutorni.[6][7][8][9]
-
Keskikanavaa kaakkoon päin vuonna 2012. -
Keskikanavaa luoteeseen päin nähtynä kesäkuussa 2022.
_05.jpg)
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Harjunpäänjoen valuma-alueella (35.14), johon Juupajoen valuma-alue (35.147) kuuluu. Koirakorvensuolta, Ryssänsuolta, Kakkurinsuolta ja Rintasensuolta tulevista ojista laskee vettä suoraan järveen. Tärkein tulo-oja on Juupajoen valuma-alueen latvoilta tuleva Huhtamaanoja, joka laskee järven kaakkoispäähän. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta saa alkunsa 8 kilometriä pitkä Juupajoki. Juupajoki virtaa Juupajärven halki, ennen kuin se muutaman kilometrin päässä yhtyy Harjunpäänjokeen. Järven vedenpinnan korkeus on noin 30 metriä ja Juupajärvellä 29,8 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta noin 0,1 metriä.[1][2][10]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Daniel Ekmanin kartoista vuodelta 1731 on kuvattu Varekselan heinäniittyjä Pitkäjärven ja Juupajärven maastoissa. Aidatuille metsäniityille ja koko Juupaojan pituudelta raivattuille niityille johti Kokemäenjoelta polku. Seutua ei tuolloin viljelty, mutta heinää kasvatettiin siellä karjaa varten. Pitkäjärven nimi kirjoitettiin tuolloin karttaan "Pikkijerwfi".[11] Vuodelta 1807 on Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden arkistossa päätös, joka liittyi kapteeni J.R. Sahlbergin vuoden 1805 hakemukseen järven kuivattamisesta. Vuonna 1814 valittivat Vinnarin kylän asukkaat ja hakivat kaivamisen keskeyttämistä. Järven vedenpinnan alentamiseen ryhdyttiin valituksen kaaduttua ja järvelle muodostui vesijättömaita, joita jaettiin osakkaille vuodesta 1820 alkaen.[4][12] Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järvi oli niin pitkä kuin Pitkäjärvi ja Katinhäntä yhteensä. Laskuoja lähti kartan mukaan keskeltä. Silloinen Korven torppa sijaitsee nykyisen Järvikorven tilan kohdalla hieman etelämpänä kuin Karhusaari. 1800-luvulla järvessä oli samassa kohdassa pitkänomainen saari.[13] Senaatin kartastossa, jota valmistettiin vuosina 1870–1907, ovat Katinhäntä ja Pitkäjärvi piirretty kostekoiksi, joita erottaa kapea kannas.[14] Järvellä uitettiin tukkeja joskus vastoin lupaa, koska siitä oli annettu tuomio esimerkiksi vuonna 1874.[4][12] Pitkäjärvenmaan metsäkulman elämästä ja ihmisistä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa on julkaistu vuonna 2015 Hannu Vaajalan kirjoittama noin 400 -sivuinen kirja "Maa armas isäimme".
Pitkäjärven kylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harjavaltaan kuuluva Pitkäjärven kylä sijaitsee järven luoteispuolella Leineperiin johtavan tien varrella. Matkaa Harjavallan keskustaan on noin 10 kilometriä. Pitkäjärven kylässä toimi vuosina 1928−1970 Kokemäen kanssa yhteinen kansakoulu. Pitkäjärventien varrelta löytyy yksityinen luontonäyttely, Ollen luontomaailma. Säästöpankin konttori Pitkäjärvellä toimi vuosina 1944–1970.[15][16] Asukkaita kylässä on nykyään muutamia kymmeniä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Pitkäjärvi, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke 🔒 (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.3.2025.
- ↑ OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 30.11.2014.
- ↑ a b c Turun maakunta-arkisto: Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto (Arkistoitu – Internet Archive) (hae: Pitkäjärvi)
- ↑ Maaperäkartta: Lehti 1143 07 Kullaa, 2004, Geologian Tutkimuskeskus
- ↑ Vilén, Risto & Luoma, Sami & Ijäs, Asko: Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina 2000–2011 (Arkistoitu – Internet Archive), Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry & Rauman Seudun Lintuharrastajat ry, 2012
- ↑ Mäkelä, Sirpa: Satakunnan luontopolut ja lintutornit, s. 8. Pori: Satakuntaliitto, 2009. ISBN 952-5295-97-4 Verkkoversio (pdf) Viitattu 21.11.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Porin lintutieteellinen yhdistys: Lintupaikkoja Harjavallassa
- ↑ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto: Juupa- ja Pitkäjärvenojien perkausta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 36/1995/2 lupamääräyksen 4) muuttaminen (diaarinumero LSY-2004-Y-291), 2005
- ↑ Juupajoen valuma-alue (35.147) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.3.2025.
- ↑ Ekman, Daniel: Maakirjakartat, kartta:KA a10: 15/1-2, Vareksela, Harjavalta, Turun ja Porin lääni , 1731
- ↑ a b Salminen, Tapio: Joki ja sen väki - Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, s. 499. Jyväskylä: Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007. ISBN 978-952-99941-0-6
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050700.jpg), 1855–1856
- ↑ Senaatin kartastot (Venäjän armeija) 1: 21 000. [Kullaa] (XIX-XX_16-17). Wikipedia Commons (JPG) Viitattu 6.4.2025. (venäjäksi)
- ↑ Harjavallan Martat kesäretkellä Viitattu 5.11.2012
- ↑ Paikkakunnan parhaaksi – Harjavallan säästöpankin historiaa, Harjavallan Säästöpankki 1982. Viitattu 5.11.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pitkäjärvi Wikimedia Commonsissa
