Haukat

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Haukka)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lintuja. Sanan muut merkitykset täsmennyssivulla.
Haukat
Preeriahiirihaukka (Buteo swainsoni)
Preeriahiirihaukka (Buteo swainsoni)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Petolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat
Accipitridae
Vieillot, 1816
Alaheimot[1][2][3]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Haukat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Haukat Commonsissa

Haukat (Accipitridae) on suuri petolintujen heimo. Siihen kuuluvat kotkat sekä monet linnut, joiden nimen lopussa on ”haukka”. Osa haukka-nimisistä linnuista kuuluu kuitenkin jalohaukkoihin. Haukkojen nykyinen luokittelu on sekainen.selvennä Integrated Taxonomic Information System (ITIS) ei luokittele haukkojen heimoon alaheimoja[4].

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukoilla on koukkunokka, vahvat jalat ja terävät kynnet. Siivet ovat leveät ja voimakkaasti harittavat, ja ne sopivat hyvin liitämiseen ja kaarteluun.[5] Naaraat ovat suurikokoisempia kuin koiraat.[6]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukkojen poikaset pysyvät pesässään pitkään. Molemmat emot osallistuvat poikasten hoitamiseen, mutta pääasiassa koiras huolehtii ravinnon saalistuksesta.[6]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukat käyttävät ravinnokseen pääasiassa lihaa. Korppikotkia lukuun ottamatta haukat pyydystävät ja tappavat saaliinsa itse.[5]

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Accipitrinae

Aegypiinae

Aquilinae

Buteoninae

Circaetinae

Circinae

Elaninae

Gypaetinae

Haliaeetinae

Harpiinae

Melieraxinae

Milvinae

Pandioninae

Perninae

Polyboroidinae

Sagittariinae

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lerner, Heather R. L. & Mindell, David P.: Phylogeny of eagles, Old World vultures, and other Accipitridae based on nuclear and mitochondrial DNA. Molecular Phylogenetics and Evolution, marraskuu 2005, 37. vsk, nro 2, s. 327–346. PubMed:15925523. doi:10.1016/j.ympev.2005.04.010. ISSN 1055-7903. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 1.3.2019. (englanniksi)
  2. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 310. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4. (suomenkielisten nimien lähde)
  3. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 749–750. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6. (suomenkielisten nimien lähde)
  4. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Accipitrinae (TSN 553465) itis.gov. Viitattu 19.5.2012. (englanniksi)
  5. a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 88. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  6. a b Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 23. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kerstin Viering, Roland Dr. Knauer: Päiväpetolinnut ja pöllölinnut - Lajit, elinympäristöt, käyttäytyminen. Naumann & Göbel 2011.
  • Klaus Malling Olsen – Carl Christian Tofte. Petolintuopas. Otava 2009.
  • Dick Forsman: Petolinnut. Otava. 2007. ISBN 978-951-1-21147-1
  • Dag Peterson, Juhani Lokki. Pohjolan petolinnut ja pöllöt. Kustannus-Mäkelä 2002.
  • Benny Génsbøl, Pertti Koskimies. Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut. WSOY 1995.
  • Dick Forsman. Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä 1993.
  • Teuvo Suominen. Lintujemme katoava aateli. WSOY 1967.
  • Dick Forsman. Suomen päiväpetolinnut : haukkojen ja kotkien määritysopas. Lintutieto 1980.