Harpyija (lintu)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Harpia-suvun lintulajia. Katso myös täsmennyssivu Harpyija.
Harpyija
DirkvdM big bird.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Harpyijat Harpia
Laji: harpyja
Kaksiosainen nimi

Harpia harpyja
Carolus Linnaeus, 1758

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Harpyija (lintu) Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Harpyija (lintu) Commonsissa

Harpyija (Harpia harpyja) on Etelä- ja Keski-Amerikassa esiintyvä suurikokoinen päiväpetolintu, jota yleensä tavataan trooppisten alankojen sademetsien latvuskerroksissa. Harpyija on sukunsa ainoa laji sekä suurin ja voimakkain Amerikan kotkista.

Koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harpyijanaaraat ovat keskimäärin 100–110 senttimetriä pitkiä, niiden siipiväli on 200 senttimetriä ja yleensä ne painavat noin 7,5 kilogrammaa. Poikkeukselliset naaraat ovat painaneet yli 9 kilogrammaa ja yksi vankeudessa ollut naaras, ”Jezebel”, painoi 12,3 kilogrammaa.[2] Koiraat ovat naaraisiin verrattuna pieniä, ne painavat vain 3,8–5,4 kilogrammaa.[3] Kotkista ainoastaan filippiinienkotka ja kuningasmerikotka lähentelevät harpyijan kokoluokkaa. Harpyija on väriltään pääosin tummanharmaa, mutta vatsa on valkoinen ja pää on tuhkanharmaa.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harpyija on aktiivisesti metsästävä lihansyöjä. Se metsästää puissa eläviä nisäkkäitä kuten apinoita, koateja ja laiskiaisia, mutta se voi myös hyökätä toisten lintulajien kimppuun. Sen kynnet ovat erittäin voimakkaat ja pitkät, suuremmat kuin harmaakarhun.[3]


Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harpyijapariskunta saa yhden poikasen 2–3 vuoden aikana. Pariskunta munii kaksi valkoista munaa suureen korkealla puussa olevaan risupesään. Ensimmäisen poikasen kuoriuduttua toinen muna jää huomiotta eikä kuoriudu. Poikanen oppii lentämään kuuden kuukauden ikään mennessä, mutta vanhemmat jatkavat sen ruokkimista vielä 6–10 kuukauden ajan.[3]

Harpyijaa uhkaavat metsästys, ilmastonmuutos ja hakkuu sen elinalueella. Lajista on tullut harvinainen näky suuressa osassa sen esiintymisaluetta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Harpia harpyja IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.5.2014. (englanniksi)
  2. Carwardine, Mark: Animal Records, s. 117. Sterling Publishing Company, Inc., 2008.
  3. a b c Harpy Eagle Harpia harpyja San Diego Zoo Animals & Plants. Viitattu 5.5.2019.
  4. Harpy Eagle American Bird Conservancy. Viitattu 5.5.2019.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:American Harpy Eagle