Apinat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”apina” ohjaa tänne. Apina on myös kiinalainen horoskooppimerkki ja suomalainen yhtye.
Apinat
Vuorigorilla (Gorilla beringei beringei)
Vuorigorilla (Gorilla beringei beringei)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Alalahko: Haplorrhini
Osalahko: Apinat Simiiformes
Haeckel, 1866[1]
Heimot
Platyrrhini

Catarrhini

Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Apinat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Apinat Commonsissa

Apinat (Simiiformes) ovat kädellisten (Primates) lahkoon kuuluvia nisäkkäitä. Ryhmä jaetaan uuden maailman apinoihin (Platyrrhini) ja vanhan maailman apinoihin (Catarrhini).

Vanhan maailman apinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan maailman apinoista käytetään myös nimeä kapeanenäapinat. Ryhmään kuuluvat lajit ovat alun perin kotoisin Afrikasta ja Aasiasta.

  • Yläheimo Cercopithecoidea – vanhan maailman häntäapinat. Ryhmään kuuluu 253 lajia häntäapinoiden heimosta (Cercopithecidae), muun muassa makakit ja paviaanit.
Ihmisapinoita: naarassimpanssi (1, 2, 5, 6), gibboni (3) ja oranki (4, 7)

Symboliikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo antiikin aikoina näyttelijät käyttivät Afrikasta ja Aasian eteläosista tuotuja apinoita esityksissään. Niitä pidettiin myös kotieläiminä. Apina on ollut haukkumasana, jolla on viitattu toisen ihmisen rumaan ulkonäköön ja luonteen nurjaan puoleen. Kansanuskomusten mukaan apinan silmän hankkinut saattoi tulla näkymättömäksi ja vihamiehen oveen sivelty apinan virtsa ilmaisi toisten vihaa häntä kohtaan.

Egyptissä kunnioitettiin etenkin marakatteja ja vaippapaviaaneja. Nuubialaisten piti hankkia niitä verojen maksuksi. Viisauden jumala Thot (jolla tavallisesti toki oli kuvissa ibis-linnun pää) esitettiin vanhana ja viisaana vaippapaviaanina, joka istui tärkeitä tekstejä kirjoittavan byrokraatin selän takana työtä valvoen - valmiina tarvittaessa antamaan tälle opettavaisen selkäsaunan.

Intiassakin apina oli pyhä. Ramayana-eepoksessa Hanuman on voiman, uskollisuuden ja uhrautuvaisuuden vertauskuva. Intian maanviljelijöille apinat olivat usein vitsaus, mutta he viettivät kuitenkin Hanuman-Dschayanti-juhlaa (Hanumanin syntymäpäivää).

Myös Kiinassa apinoita arvostettiin. Perheet etelä-Kiinassa ja Tiibetissä väittivät ylpeinä sukunsa polveutuvan apinaesi-isistä, jotka olivat ottaneet vaimoikseen ihmisnaisia. Sun Wu-k'ung -apina seurasi buddhalaista pyhiinvaeltajaa Hsüan-tsangia Intiaan ja teki siellä sekä sankaritekoja että kepposia. Usein apina esitettiin "pitkän elämän persikka" käsissään. Samankaltaisilta kuulostavien tavujen vuoksi apinat männyn oksilla tai hevosen selässä kuvasivat ihmisten haavetta nousta huipulle yhteiskunnan arvoasteikossa. Kiinalaisessa eläinradassa apina on yhdeksäs merkki.

Apina on kalenterisymboli myös vanhoissa meksikolaisissa kulttuureissa. Se oli myös tanssin jumala, ja sen merkin aikaan syntyneistä uskottiin tulevan silmänkääntäjiä, ilveilijöitä, tanssijoita tai laulajia. Sikäläisessä myytissä toistuvista maailmanlopuista toinen päättyy kaiken hävittävään pyörremyrskyyn ja ihmiset muuttuvat apinoiksi.

Kristillisessä symboliikassa apinaa on pidetty ihmisen pilakuvana sekä turhamaisuuden (kädessään peili), ahneuden, saituuden ja siveettömyyden vertauskuvana. Kahlehdittu apina kuvaa nujerrettua paholaista. Varhaiskristillinen luonnontieteellinen kirjoitus Physiologus piti apinaa luonteeltaan pahantapaisena, matkivana sekä helposti kiinni houkuteltavana, ja siten "suuri metsästäjä paholainen samalla tavalla saa helposti meidät saaliikseen. Se ottaa synnin liimaa, sokaisee silmät, saattaa ihmisen hengen näkökyvyttömäksi, tekee suuren silmukan ja vie sillä ihmisen ruumiin ja sielun turmioon."

Syvyyspsykologiassa apina ajatellaan joko merkiksi ihmisen epävarmuudesta omasta roolistaan tai häpeän puutteen ja julkeuden symboliksi. Apinan unessa tulkitaan ilmaisevan kaikkea inhimilliseltä näyttävää, mikä ei sitä ole mutta haluaisi tämän tason saavuttaa. "Joka toivoo sitä, lähestyy sen mahdollisuutta yleisesti halveksittavana pidetyn puolelta" (Aeppli). [2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Simiiformes Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 18.6.2013. (englanniksi)
  2. Suuri symbolikirja. Toimittanut Pentti Lempiäinen. WSOY 1993, ISBN 951-0-18537-X.


Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.