Häpeä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Häpeä on tunne riittämättömyydestä ja huonommuudesta. Se on usein seurausta nöyryytyksistä tai epäonnistumisista. Se mitä asioita ihmiset voivat hävetä, vaihtelee historiallisesti, maittain, kulttuureittain, suvuittain ja perheittäin.[1]

Häpeä on itseluottamusta heikentävistä tunteistaselvennä vaikeinkenen mukaan?. Häpeään liittyviä tuntoja ovat kelpaamattomuus, huonommuus sekä mitättömyys. Häpeä pyritään salaamaan ja torjumaan monin keinoin. Salaamisen seurauksena saatetaan peittää aito minä, minkä seurauksena voi olla elämän suorittaminenselvennä epäaidolla minuudellaselvennä esiintyen. Häpeä voi aiheuttaa myös masennusta.

Häpeällä voi olla suojaava vaikutus, sillä se saa ihmisen pohtimaan tekojensa seurauksia jo ennalta. Se auttaa välttämään sellaista toimintaa mikä aiheuttaisi kasvojen menetyksen. Häpeä myös estää tekemästä toiselle vääryyttä ja rikkomasta toisten rajojakenen mukaan?. Lisäksi häpeä saa ihmisen kääntymään hyödyllisesti sisäänpäin, pohtimaan sitä, millaisena toiset mahdollisesti näkevät hänet. Häpeän erottaa syyllisyydestä se, että häpeään liittyy todellinen tai kuviteltu yleisö (kun taas syyllisyyteen liittyy jokin yleisöstä riippumaton moraalisääntö tms.)

Muinaiskreikassa häpeää tarkoitti sana aidos, mikä kytkee häpeän alastomuuteen. Häpeän ja syyllisyyden tunteet kytkettiin tuohon aikaan ruumiillisiin aistimuksiin; häpeä on nähdyksi tulemista, mikä ilmenee esim. Raamatun tarinassa Eevan ja Aatamin kokemasta alastomuutensa häpeästä (seksuaalinen häpeä) perisynnin jälkeen. Häpeä heijastaa sitä, millaisissa olosuhteissa ihminen tulee nähdyksi. Tällöin häpeän juureksiselvennä tulee häväistys.

Häpeä on japanilaisessa kulttuurissa ollut päteväselvennä syy itsemurhaan, ns. seppukuun, jolla voi "korjata" aiheuttamansa häpeän.

Häpeä on eräs näyttelemisen ohjaamiseen liittyvistä perusilmeistä ilon, surun, hämmästyksen, inhon sekä muiden ohella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jaana-Mirjam Mustavuori: Kylläpä meitä hävettää 17.5.2010. Helsingin sanomat. Viitattu 12.4.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]