Kalastajahaukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalastajahaukka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Hiirihaukat Buteoninae
Suku: Busarellus
Lesson, 1843
Laji: nigricollis
Kaksiosainen nimi

Busarellus nigricollis
Lesson, 1843[2]

Kalastajahaukan levinneisyys
Kalastajahaukan levinneisyys
Alalajit
  • B. n. leucocephalus (Vieillot, 1816)
  • B. n. nigricollis (Latham, 1790)
Katso myös

  Kalastajahaukka Wikispeciesissä
  Kalastajahaukka Commonsissa

Kalastajahaukka, aikaisemmalta nimeltään mustakaulahaukka[3] (Busarellus nigricollis) on haukkojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on Busarellus-suvun ainoa laji.[3] Se ei ole uhanalainen vaikka sen kanta on pienenemässä.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastajahaukka Perussa Amazonin alueella.

Kalastajahaukka eroaa väritykseltään useimmista muista hiirihaukoista, jotka ovat tummanruskeita. Kalastajahaukka on puolestaan kanelinruskea, ja sillä on valkoinen pää sekä musta kaulus ja siivenkärjet. Sillä on kalastukseen soveltuvat pitkät jalat, joiden varpaiden alla on teräviä piikkejä.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastajahaukan esiintymisaluetta ovat Etelä- ja Keski-Amerikan alueella Argentiina, Belize, Bolivia, Brasilia, Kolumbia, Costa Rica, Ecuador, El Salvador, Ranskan Guyana, Guatemala, Guyana, Honduras, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Suriname, Trinidad ja Tobago, Venezuela. Sitä tavataan vaelluslintuna Uruguayssa.[1]

Sen elinympäristöä ovat subtrooppiset ja trooppiset metsät, vesialueet, sisämaan kosteikot mutta erityisesti metsäiset suot. Linnun iäksi on arvioitu keskimäärin 9,7 vuotta.[4]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on yleensä suuressa puussa, usein lähellä vettä, mutta toisinaan kahviviljelmien varjopuissa tai esikaupunkialueilla. Pesä on verhottu vihreillä lehdillä. Naaras munii 3-5 munaa, jotka ovat himmeän valkoisia, ja niissä on kalpean kellanruskeita tai punaruskeita täpliä ja muutama tummempi läiskä. Sen lisääntymisestä ei ole enempää tietoa.lähde?

Linnun ravinto koostuu pääasiassa kalasta. Se syö myös vesihyönteisiä ja joskus sisiliskoja, etanoita ja jyrsijöitä.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c BirdLife International: Busarellus nigricollis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.5.2014. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Busarellus nigricollis (TSN 175552) itis.gov. Viitattu 20.7.2013. (englanniksi)
  3. a b c Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 345–346. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4.
  4. Birdlife.org (englanniksi) viitattu 20.7.2013
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.