Unto Salo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Unto Salo heinäkuussa 2012.

Unto Olavi Salo (s. 10. syyskuuta 1928 Tyrvää) on suomalainen arkeologi ja emeritusprofessori.[1] Hän on tutkimustyössään keskittynyt lähinnä pronssi- ja rautakauden Lounais-Suomeen.

Salo kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1948 Tyrvään yhteiskoulusta.[2] Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1955. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1968.[1]

Unto Salo nimitettiin vuonna 1972 Turun yliopiston arkeologian professoriksi, mitä ennen hän työskenteli Satakunnan museon johtajana.[1] Salon väitöskirja vuodelta 1968 käsitteli Suomen alueen vanhempaa roomalaista rautakautta. Tämän ohella Salo on tutkinut varsinkin Satakunnan alueen pronssi- ja rautakautta, joista hän on julkaissut useita kirjoja. Lisäksi Salo on tutkinut muun muassa Varsinais-Suomen esihistoriaa, suomalaista muinaisuskoa ja kristinuskon tuloa Suomeen. Salo tunnetaan kielihistorian käyttämisestä arkeologian aputieteenä.

Vuonna 2005 Salo sai Suomen kulttuurirahaston kulttuuripalkinnon elämäntyöstään ”Satakunnan menneisyyden tulkitsemisesta ja kulttuurin edistämisestä”.[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Merikarvian tonttukivet. Eripainos: Sananjalka 14, 1972. Scripta archaeologica 1. Turku: Turun yliopiston arkeologian laitos, 1973.
  • Satakunnan historia 1, 2 Satakunnan pronssikausi. Pori: Satakunnan maakuntaliitto, 1981. ISBN 951-95095-5-0.
  • Ihmisen jäljet Satakunnan maisemassa: kulttuurimaiseman vuosituhannet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-717-991-X.
  • Kotimaakuntamme Satakunta: katsaus Satakunnan asuttamisen, organisoitumisen, talouden ja kulttuurin vaiheisiin. Pori: Satakuntaliitto, 1999. ISBN 952-5295-00-1.
  • Kauas missä katse kantaa: Unto Salon puheita ja kirjoituksia. Satakunta: Kotiseutututkimuksia 21. Helsinki: Emil Cedercreutzin säätiö, 2003. ISBN 951-96550-3-4.
  • Risti ja rauta: Kristilliset kuvat, symbolit ja ornamentit Suomen rautakauden löydöissä: Kristinuskon esineellistä kulttuurihistoriaa ennen kirjoitetun sanan aikaa. Tämä julkaisu on ilmestynyt artikkelina Pyhän Henrikin muisto -seminaarijulkaisussa Satakunta. Helsinki: Emil Cedercreutzin säätiö, 2005. ISBN 951-96550-4-2.
  • Kalan pyynnistä karjan hoitoon: Pyyntikulttuurista viljelevän talouden alkuun. Suomen maatalousmuseon julkaisusarja, Pieniä vihkosia nro 2. Loimaa: Suomen maatalousmuseo Sarka, 2005. ISBN 952-99569-1-6.
  • Ajan ammoisen oloista: Satakunnan ja naapurimaakuntien esihistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1093. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-000-4.
  • Iso tammi: Lehvän taittajan tarina. Sastamala: Warelia, 2014. ISBN 978-952-5940-17-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Edgren, Torsten: Salo, Unto Uppslagsverket Finland. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. Koko koulu hunningolla Vasara. 5.6.2007. Viitattu 14.7.2012. [vanhentunut linkki]
  3. Heikkilä, Suvi: Viisi vuosikymmentä vaikuttamista. Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto 1959–2009 (PDF) 2010. Turun yliopisto. Viitattu 14.7.2012. [vanhentunut linkki]
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.