Tämä on lupaava artikkeli.

Suominen (yritys)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suominen Oyj
Suominen logo.jpg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: SUY1V
Markkina-arvo Nousua 132,9 milj. (31.12.2019)[1]
Perustettu 16.4.1898
Perustaja Juho Wiktor Suominen
Toimitusjohtaja Petri Helsky
Puheenjohtaja Jan Johansson
Kotipaikka Helsinki, Suomi[2]
Toiminta-alue Eurooppa ja Amerikat
Tuotteet kuitukankaat
Liikevaihto Laskua 411,4 milj. € (2019)[1]
Liikevoitto Nousua 8,1 milj. € (2019)[1]
Tilikauden tulos Nousua 0,2 milj. € (2019)[1]
Henkilöstö Nousua 685 (keskim. 2019)[1]
Omistaja AC Invest Two B.V 24%, Oy Etra Invest Ab 13% (2020)
Kotisivu www.suominen.fi

Suominen Oyj on suomalainen yhtiö, joka valmistaa kuitukankaita pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja ja maailman suurimpia kuitukangasvalmistajia.[3] Suomisen kuitukankaista valmistetaan esimerkiksi kosteuspyyhkeitä, terveyssiteitä ja haavataitoksia.[4]

Suomisen historia Suomessa alkoi vuonna 1898, mutta vanhin yhtiön nykyisistä tytäryhtiöistä on perustettu jo vuonna 1767. Vuosina 1982–2001 Suominen oli osa Lassila & Tikanoja -konsernia.

Yhtiön osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhtiöllä on Suomen lisäksi tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Espanjassa ja Italiassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

J. W. Suomisen nahkatehdas Nakkilassa.

J. W. Suominen Oy (1898–1982)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juho Wiktor Suominen perusti Nakkilaan Tattaranjoen varrelle nahkurinverstaan 16. huhtikuuta 1898. Aluksi yritys valmisti käsityönä nahkaa lähialueen suutareiden tarpeisiin.[4] Paikka sopi nahanjalostuksen tarpeisiin; Poriin oli matkaa parikymmentä kilometriä, vieressä kulki 1895 valmistunut Tampere–Pori-rata ja joesta saatiin nahan muokkauksessa tarvittavaa vettä. Alueella olevat rakennukset omisti suutari Koskinen, jonka Emma-tyttären kanssa Suominen avioitui.[5] [6]

Kasvava kenkäteollisuus kasvatti nahan kysyntää ja vuonna 1908 verstaan yhteyteen rakennetulla uudella nahkatehtaalla alettiin käyttää höyrykonetta.[4] Myös ensimmäinen maailmansota nosti kysyntää ja tehdasta laajennettiin. Vuonna 1916 valmistui uusi tehdasrakennus ja myöhemmin 1920-luvulla tehdasta laajennettiin vielä kahdesti.[5]

J.W. Suomisen Nahkatehdas muutettiin vuonna 1928 osakeyhtiöksi.[7] Suomisen nahkatehdas oli uudenaikainen laitos Suomessa, sillä se hankki raaka-aineensa etupäässä ulkomailta, erityisesti Argentiinasta ja Brasiliasta. Tehdas erikoistui pohjanahan valmistukseen ja sen asiakkaat olivat etupäässä kenkätehtaita.[6]

J. W. Suomisen kuoltua vuonna 1935 tehtaan johtoon tuli hänen poikansa Leo Suominen, jonka johdolla alkoi laajentuminen.[6]

Sotien jälkeen Suomisen nahkatehtaan raaka-ainetilanne alkoi palata normaaliksi vuosina 1947–1948. Leo Suominen oli seurannut keinonahan käytön yleistymistä Yhdysvalloissa 1920-luvulla ja kuitunahan valmistusta Saksassa 1930-luvulla. Vuonna 1954 alettiin valmistaa kuitunahkaa nahan valmistuksessa syntyneistä jätteistä, puristamalla nahkakuitua levyiksi sidosaineiden avulla.[6] 1950-luvun lopulla yrityksessä oli noin 125 työntekijää.[7]

1960-luvulla suomalaisen kenkäteollisuuden asema alkoi heiketä ja kenkiä alettiin valmistaa nahan lisäksi muistakin materiaaleista.[4] Siksi J. W. Suominen alkoi valmistaa nahan ohella myös kuitukangastuotteita vuonna 1965. Se valmisti tekstiilikuitukankankaasta vanua, kokolattimattoja ja kertakäyttöpyyhkeitä.[4] [8] Nahkateollisuudesta luovuttiin 1970-luvulla.[7]

Ilkka Suominen toimi J.W. Suominen Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1975–1979.[9][6]

Osa Lassila & Tikanojaa (1982–2001)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1982 alussa Lassila & Tikanoja osti J. W. Suominen Oy:n. Vuonna 1988 L&T osti myös muovisia joustopakkauksia valmistaneen Amerplastin. Se oli perustettu vuonna 1952 Tampereella Amerplast M. Suominen -nimisenä. Amerplast oli ensimmäisinä vuosikymmeninään laajentanut toimintaansa ostamalla tehtaita Suomesta ja Ruotsista.lähde? Suomisen suvun omistus yhtiössä päättyi vuonna 1984.[4]

1990-luvulla Lassila & Tikanoja oli monialayhtiö, jonka yhtenä osana toimi kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuus, johon kuului J. W. Suomisen ja Amerplastin lisäksi nauhatuotteita valmistanut Inka.[10]

Vuonna 2000 Nakkilassa kuitukankaita valmistaneen J.W. Suominen Oy:n osuus Lassila & Tikanoja -yhtymän liikevaihdosta oli suurempi kuin muilla tytäryhtiöilllä. JWS:n liikevaihto oli noin 570 miljoonaa markkaa, ja liikevoittopsosentti oli noin 21 prosenttia, kun taas Amerplastin ja Säkkivälineen liikevoitto oli alle 8 prosenttia ja Inkalla viisi prosenttia.[10]

Suominen Yhtymä Oyj (2001–2011)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi: syntyi Lassila & Tikanoja Oyj ja Suominen Yhtymä Oyj.[8]

Suominen Yhtymään kuuluivat[11][8]:

  • J. W. Suominen, jonka nimeksi tuli Suominen Kuitukankaat Oy
  • Amerplast, jonka nimeksi tuli Suominen Joustopakkaukset sekä
  • Suominen Nauhatuotteet (Inka)

Yrityksen ensimmäinen toimitusjohtaja Kari Parviainen väistyi tehtävästä 13 kuukauden jälkeen ja hänen seuraajakseen tuli Heikki Bergholm[11]. Vuonna 2003 Suominen osti alankomaalaisen kosteuspyyhkeitä valmistaneen Codi Internationalin ja laajensi Puolan joustopakkaustehtaansa kapasiteetin kaksinkertaiseksi.[8] Alkuvuosinaan Suominen Yhtymä Oyj maksoi runsaita osinkoja, vaikka sen tuotteiden kysyntä alkoi heiketä.[3]

Inka myytiin syyskuussa 2005 Midinvest-rahastoille ja yrityksen toimivalle johdolle[12].

Yhtiön toimitusjohtajina toimivat Bergholmin jälkeen Kalle Tanhuanpää (2006–2008)[12] ja Petri Rolig (2008–2011)[13][14]. Vuonna 2010 yhtiö sulki Norrköpingissä toimineen joustopakkaustehtaansa, ja seuraavana vuonna suljettiin Nastolan joustopakkaustehdas.[8]

Elokuussa 2011 Suominen oli velkaloukussa, mutta tilanteesta selvittiin, kun monimutkaista rakennettaan selkiyttävä erikoispaperiyhtiö Ahlstrom myi kuitukangasliiketoimintonsa Suomiselle[3]. Suominen osti Ahlstromin Home & Personal -liiketoiminnan eli pyyhintätuotteet, minkä myötä Suomisesta tuli maailmanlaajuinen markkinajohtaja rullatavarana myydyissä ja pyyhintätuotteisiin tarkoitetuissa kuitukankaissa.[8] Kauppa sisälsi tuotantolaitoksia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa, ja vanhimman hankitun tuotantolaitoksen historia ulottui vuoteen 1767. Suominen kasvoi kaupan myötä lähes kaksinkertaiseksi, ja lokakuussa 2011 yhtiö järjesti kaupan rahoittaakseen osake- ja konversioannin, joka nosti Ahlstromin Suomisen suurimmaksi omistajaksi.[15] [16] Kaupan myös Suomisen liikevaihto nousi 500 miljoonaan euroon ja henkilöstmäärä 1 300 henkeen ja se toimi 10 maassa. Yhtiön hallitus halusi palkata uuden toimitusjohtajan muutoksen läpivientiin ja kasvun varmistamista varten. Joulukuussa 2011 Suomisen toimitusjohtajaksi valittiin Nina Kopola, joka oli tuolloin ainoa suomalaista pörssiyritystä johtanut nainen.[14]

Suominen Oyj (2012–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 yhtiö uudisti strategiaansa ja kävi läpi yt-neuvotteluita, joiden johdosta Nakkilan-tehtaalla suljettiin tuotantolinja[17]. Huhtikuussa 2012 yhtiön nimi lyhentyi Suominen Oyj:ksi[18].

Vuonna 2013 yhtiön pääkonttori ja kotipaikka siirrettiin Tampereelta Helsinkiin.[8] Kesällä 2013 Suominen myi tappiollisen Codi Wipes -liiketoimintayksikön lopettaen samalla asiakkaidensa kanssa kilpailemisen.[3]

Tammikuussa 2014 viimeisteltiin Ahlstromin Home & Personal -kauppa, kun Suominen osti lupavaikeuksien jälkeen brasilialaisen Paulínian tehtaan laajantaen tuotantonsa samalla Etelä-Amerikkaan.[19] Samalla kuitukangas-yksikkö jaettiin kahteen liiketoiminta-alueeseen: Convenience- ja Care.[3] Heinäkuussa tappiollisen Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueen osake-enemmistö myytiin britannialaiselle pääomasijoitusyhtiölle. Kaupan jälkeen Suomisesta tuli yksinomaan kuitukangasyhtiö.[20][8] Lokakuussa Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two B osti osti Suomisen osakkeita Ahlstromilta.[21] [22] Loppuvuonna Suominen aloitti kasvuun tähdänneen strategisen vaiheen[23] ja käynnisti sitä varten investointiohjelman, joka sisälsi parannuksia tehtaisiin Espanjassa ja Brasiliassa sekä Nakkilassa aikaisemmin suljetun linjan käyttöön palauttamisen.[24]

Toukokuussa 2015 yhtiö ilmoitti rakentavansa Bethunen-tehtaalleen uuden tuotantolinjan,[25] ja syksyllä se ilmoitti kasvattavansa investointiohjelmansa 60 milj. euroon.[26]

Alkuvuonna 2016 Suominen nousi Helsingin pörssissä keskisuurten yhtiöiden (Mid Cap) ryhmään.[27] [28] Keväällä 2016 yhtiö supisti osakemääräänsä ns. käänteisellä splitillä viidesosaan.[29].

Vuonna 2017 Suomisen liikevaihto oli 426 miljoonaa euroa.[30]

Vuonna 2018 Suomisella oli kahdeksalla tehtaallaan [4] yli 650 työntekijää Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.[30] Elokuussa 2018 Suomisen toimitusjohtaja Nina Kopola jätti tehtävänsä. Hänen jälkeensä väliaikaisena toimitusjohtajana toimi Tapio Engström.[31] Pekka Ojanpään oli tarkoitus aloittaa toimitusjohtajana joulukuussa 2018, mutta hän kuoli ennen sitä.[32]

Petri Helsky aloitti Suominen Oyj:n toimitusjohtajana tammikuussa 2019.[30]

Alkuvuonna 2020 Suominen Oyj siirtyi seitsemän muun pörssiyhtiön joukossa uuteen markkina-arvoluokkaan Nasdaqin vuosittaisen markkina-arvoluokkien tarkistuksen perusteella. Yhtiö siirrettiin keskisuurten yhtiöiden joukosta pieniin yhtiöihin.[33] [34]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suominen-konsernin emoyhtiö on Suominen Oyj, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä, Suomessa. Konsernilla on Suomessa, Italiassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa sataprosenttisesti omistetut tytäryhtiöt, joiden kautta se omistaa sataprosenttisesti tuotantolaitostensa osakekannat.[35] Vuonna 2019 Suominen työllisti yhteensä yli 680 ihmistä Euroopassa ja Pohjois- sekä Etelä-Amerikassa.[1]

Yhtiö on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Amerikat ja Eurooppa.[36]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomisen toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2019 Petri Helsky. Huhtikuussa 2020 Suominen Oyj:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jan Johanssonin lisäksi Andreas Ahlström, Björn Borgman, Nina Linander, Laura Raitio ja Sari Pajari. Yhtiön johtoryhmään taas kuuluivat toimitusjohtaja Petri Helskyn lisäksi Toni Tamminen, Lynda A. Kelly, Markku Koivisto, Klaus Korhonen ja Mimoun Saïm.[37]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomisella oli 29. helmikuuta 2020 58 259 219 osaketta ja noin 3 800 osakkeenomistajaa, joista kaksi suurinta olivat Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two B.V ja Erkki Etolan omistama Oy Etra Invest Ab.[38]

Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa olivat (suluissa prosenttiosuus osakkeista) [38]

  1. AC Invest Two B.V (23,95)
  2. Oy Etra Invest Ab (13,34)
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (7,72)
  4. Euroclear Bank Sa/Nv (5,81)
  5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,23)
  6. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (5,19)
  7. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (3,23)
  8. Oy H. Kuningas & Co Ab (2,69)
  9. Nordea Henkivakuutus Suomi Oy (2,18)
  10. Evald ja Hilda Nissin säätiö (1,72)

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suominen valmistaa kuitukangasrullia pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tarpeisiin. Yhtiön toimittamasta kuitukankaasta valmistetaan esimerkiksi lastenhoito- ja muita pyyhkeitä, terveyssiteitä ja haavanhoitotuotteita.[3] Suominen on maailman suurimpia kuitukangasvalmistajia, ja pyyhintään tarkoitetuissa kuitukankaissa se on maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Seuraavaksi suurin valmistaja, amerikkalainen kulutustavarajätti Kimberley-Clark, valmistaa kankaita lähinnä omiin brändituotteisiinsa.[3] Vuonna 2018 sen osuus markkinoista oli noin 20 prosenttia.[39]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuomas Hoppu: Nahkateollisuuden kaksi vuosisataa – Teollinen nahanvalmistus Suomessa 1819–2019

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Vuosikertomus 2019 (PDF) Suominen Oyj. Viitattu 18.3.2020.
  2. Yhtiöjärjestys Suominen Oyj. Viitattu 12.7.2016.
  3. a b c d e f g Markus Salin: Suomisella pyyhkii paremmin Talouselämä. Viitattu 18.3.2020.
  4. a b c d e f g Suomisen taru käynnistyi nahkurinverstaasta – nykyisin se on suuri kuitukangasvalmistaja www.sydansatakunta.fi. Viitattu 18.3.2020.
  5. a b J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 3.2.2017.
  6. a b c d e Nummela, Ilkka: Kauppaneuvos Leo Suominen (1904–1970) kansallisbiografia.fi. 18.12.2013. Viitattu 18.3.2020.
  7. a b c Nahkateollisuuden historia kertoo tarkkaan satakuntalaistehtaiden vaiheista www.sydansatakunta.fi. Viitattu 18.3.2020.
  8. a b c d e f g h Historia Suominen Oyj. Viitattu 12.7.2016.
  9. Esko Rantanen: Kuitukangastukos Suomisella Talouselämä. Viitattu 18.3.2020.
  10. a b Kuitukankaat parasta Lassila & Tikanojassa Helsingin Sanomat. 10.2.2000. Viitattu 18.3.2020.
  11. a b Mikkonen, Antti: Sijoituskommentit: Kasvua, tehtailija Bergholm Talouselämä. Viitattu 13.7.2016.
  12. a b Kalle Tanhuanpää Suominen Yhtymän toimitusjohtajaksi Ilta Sanomat. 15.2.2006. Viitattu 18.3.2020.
  13. Seppälä, Jarmo: Petri Rolig Suomisen toimitusjohtajaksi Tekniikka & Talous. Viitattu 13.7.2016.
  14. a b Irmeli Salo: Kulttuurijohtaja Talouselämä. Viitattu 18.3.2020.
  15. Jarmo Seppälä: Ahlstrom myy pyyhkeitä Suomiselle Tekniikka & Talous. 4.8.2011. Viitattu 13.7.20162020-03-18.
  16. Kalmi, Riikka: Pörssin ainoa naispomo: Jos lapsia hankkii, ne on hoidettava Taloussanomat. 7.12.2011. Viitattu 13.7.2016.
  17. Suominen aikoo lomauttaa Tampereella hs.fi. 31.7.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.7.2012.
  18. Pörssitiedote: Suominen Yhtymä Oyj on nyt Suominen Oyj 13.4.2012. Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  19. Suominen ostaa Ahlstromin Paulínian tehtaan Brasiliassa, kauppa aiotaan rahoittaa hybridilainalla 10.1.2014. Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  20. Pantzar, Minna: Suominen myi osiaan ja paransi tulosnäkymiään Yle Uutiset. 11.7.2014. Viitattu 13.7.2016.
  21. Hurmerinta, Mirko: Ahlstrom myy Home and Personal -liiketoimintansa ja päivittää ohjeistustaan Arvopaperi. Viitattu 13.7.2016.
  22. Thomas Ahlström nimitetty Suominen Oyj:n nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi Suominen Oyj/Taloussanomat. Viitattu 13.7.2016.
  23. Pörssitiedote: Suominen siirtyy uuteen kasvua painottavaan strategiseen vaiheeseen – sijoitetun pääoman tuottotavoitetta korotettu, osinkopolitiikka julkaistu Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  24. Suominen käynnistää investointiohjelman kasvustrategiansa toteuttamiseksi Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  25. Suominen vahvistaa investoivansa uuteen tuotantolinjaan Bethunen-tehtaalle - uusi linja keskittyy kotitalouksien ja teollisuuden pyyhintätuotteissa sekä wc:stä huuhdeltavissa tuotteissa käytettäviin kuitukankaisiin Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  26. Suominen laajentaa investointiohjelmaansa 60 miljoonaan euroon ja täsmentää Bethunen-tehtaan investoinnin arvoa Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  27. Suominen nousee pienten yhtiöiden listalta keskisuurten joukkoon Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  28. Osake ja omistus Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  29. Suominen suunnittelee osakkeidensa yhdistämistä Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  30. a b c Suominen menetti uuden toimitusjohtajansa lentoturmassa – Nyt tehtävään valittiin Petri Helsky www.aamulehti.fi. Viitattu 18.3.2020.
  31. Naisjohtajien pioneerin Nina Kopolan ura Suomisella päättyi Yle 3.8.2018
  32. Keto-Tokoi, Jenna; Saastamoinen, Anni; Hyttinen, Tuomo: Zimbabwen lentoturmassa kuolivat Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja metsäyhtiö UPM:n johtaja Heikki Vappula: ”Tämä tragedia jättää meidät kaikki sanattomiksi” Iltalehti.fi. 24.11.2018. Viitattu 24.11.2018.
  33. Jorma Erkkilä: Neljä Helsingin pörssin yhtiötä siirtyy isompaan kokoluokkaan SalkunRakentaja. 18.12.2019. Viitattu 3.4.2020.
  34. SUY1V, Suominen Oyj, (FI0009010862) - Nasdaq www.nasdaqomxnordic.com. Viitattu 3.4.2020.
  35. Suomisen vuosikertomus 2015, 80
  36. Liiketoiminta www.suominen.fi. Viitattu 18.3.2020.
  37. Hallinnointi www.suominen.fi. Suominen Oyj. Viitattu 3.3.2020.
  38. a b Osake ja omistus www.suominen.fi. Viitattu 17.3.2020.
  39. Top 40 Nonwovens Industry Companies - Nonwovens Industry Magazine - News, Markets & Analysis for the Nonwovens Industry www.nonwovens-industry.com. Viitattu 20.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]