Amerplast

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amerplast Oy
Amerplast Logo 300.png
Perustettu 1952
Perustaja Sami Suominen
Puheenjohtaja Iska Karl William Nirviö[1]
Kotipaikka Leinola, Tampere
Toiminta-alue Eurooppa
Toimiala pakkausteollisuus
Tuotteet muovipakkaukset
Liikevaihto 35,3 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö 500
Emoyhtiö Bright Maze Oy
Tytäryhtiöt Amerplast Sp z o.o., Puola
OOO Amerplast , Pietari
Amerplast AB, Ruotsi[2]
Omistaja Lonsdale Capital Partners LLP ja toimiva johto
Kotisivu www.amerplast.com

Amerplast Oy (vuosina 2001–2014 Suominen Joustopakkaukset Oy) on vuonna 1952[3] perustettu joustomuovipakkausten valmistaja. Amerplastin joustomuovipakkauksia käytetään valtaosassa Suomen markkinoilla olevissa kuluttajatuotteissa, etenkin ruoka- ja pehmopaperipakkauksissa. Yrityksen perusti Sami Suominen yhdessä Marja-vaimonsa kanssa.

Amerplast on yksi Euroopan suurimmista elintarvike- ja hygieniatuotteiden muovipakkausvalimistajista. Amerplastilla on toimintoja Suomessa, Puolassa, Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Tehtaat sijaitsevat Suomessa Tampereen Leinolassa ja Puolan Grodzisk Mazowieckissä sekä BorkiWyrkissä. Ikaalisten Hakumäen tehtaan toiminta lakkautui vuoden 2017 lopussa, jolloin AmerGrip (entinen Minigrip-pussit) tuotanto siirrettiin Tampereen tehtaalle. Amerplastin pääkonttori sijaitsee Tampereella Leinolan tehtaan yhteyedssä. Suomessa tunnetuin Amerplastin valmistama tuote on Minigrip-pussit ja kaupan ostoskassit. Amerplast on Suomen markkinajohtaja kaupan ostoskassien valmistajana valmistaen esimerkiksi Stockmannin, Alkon, Prisman ja K-ryhmän ososkassit. Kaikissa yhtiön valmistamissa kaupan ostoskasseissa käytetään kierrätysmuovia ja Essi kiertotalouskassi -konseptissa käytössä on myös kotitalouksien kierrättämää muovia.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerplastin perustivat Pyynikin panimon kemistinä toiminut Sami Suominen ja hänen puolisonsa Marja Suominen vuonna 1952 kauppaamaan perhepiirissä kehitettyjä ja valmistettuja vauvojen muovisia vaippahousuja ja sadetakkeja, jollaisia he olivat nähneet asuessaan Yhdysvalloissa 1940-luvun lopulla. Niistä tuotevalikoima laajeni pian vähittäiskaupan ja kulutustavarateollisuuden tarvitsemiin muovipakkauksiin, kuten muovikasseihin, niputettuihin ja rullatavarana myytyihin hedelmäpusseihin ja muovikääreisiin. 1980-luvulla yritys valmisti myös erilaisia laminoiduissa monikerrosmateriaaleissa tarvittavia kalvoja ja pakkausratoja muun muassa lihanjalostus- ja leipomoteollisuudelle.[3]

Perustajaomistaja Sami Suomisen tapaturmainen kuolema 63-vuotiaana käynnisti yrityksen myyntiaikeet. Vuonna 1986 Neste osti osakekannasta 31 prosenttia ja vuonna 1988 Lassila & Tikanoja 69 prosenttia.[3]

1990-luvulle tultaessa Amerplast joutui taloudellisiin vaikeuksiin, kun Persianlahden sota nosti muoviraaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja, Suomen talous ajautui vaikeaan lamaan ja yritys kärsi jo ennestään huonosta kannattavuudesta muun muassa toimintojensa päällekkäisyyksien ja liian pienten liiketoiminta-alueiden takia. Vuosina 1990–1991 Amerplast teki 300 miljoonan markan liikevaihdolla 18 miljoonaa tappiota. Monet saneerauskierrokset uuden toimitusjohtajan Heikki Bergholmin johdolla vähensivät työntekijämäärää noin 10 prosentilla, toimihenkilöiden määrää neljänneksellä, selkeyttivät tuotevalikoimaa ja yritysorganisaatiota ja lakkauttivat kannattamattoman Skinnskattebergin muovikassitehtaan Ruotsissa.

Suuret laiteinvestoinnit lisäsivät monikerroskalvojen valmistuksen, painatuksen ja saumauksen kapasiteettia. Amerplast hyötyi myös synergiaeduista niin ikään Lassila & Tikanojan omistaman J W Suomisen kanssa; Bergholm oli senkin toimitusjohtaja. Viennin osuus saatiin kasvuun muun muassa juuri avautuneiden Baltian maiden, Puolan ja Pietarin alueen avulla niin, että 1990-luvun puolivälissä 40 prosenttia Amerplastin tuotannosta meni Suomen ulkopuolelle. Suurimpia vientimenestyksiä olivat pehmopapereiden, vaippojen ja terveyssiteiden muovipakkaukset alojen kansainvälisille suuryrityksille. Tehtaan perustaminen Pietarin alueelle kuitenkin epäonnistui kulttuurierojen ja valuuttakurssimuutosten takia. Paremmin onnistui Puolan Grodzisk Mazowieckiin vuonna 1999 rakennettu Amerplastin tehdas, joka suunniteltiin palvelemaan myös Länsi-Euroopan markkinoita.[3] Tehtaasta on tullut Puolan suurin ja yksi Euroopan suurimmista joustopakkaustehtaista.[4]

Vuonna 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi, joista toinen jatkoi Säkkiväline-yhtiön liiketoimintoja Lassila & Tikanoja Oyj:nä. Toisen yhtiön nimi muovautui Suominen Yhtymä Oyj:ksi.[5] Amerplast siirtyi Suomiselle, ja se tunnettiin jatkossa Suominen Joustopakkaukset Oy -nimellä.[6]

Vuonna 2014 Suominen myi joustopakkausliiketoimintansa enemmistöosuuden brittiläiselle pääomasijoittajalle Lonsdale Capital Partnersille sekä yrityksen toimivalle johdolle mutta jäi itse mukaan kymmenen prosentin osuudella.[7] Nimeksi otettiin jälleen Amerplast.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Amerplast Oy Finder. Viitattu 17.7.2019.
  2. Amerplastin organisaatio, Amerplast Oy. Viitattu 28.5.2016.[vanhentunut linkki]
  3. a b c d Koskivirta, Anu: Tarina arjesta, Lassila & Tikanoja 1905–2005, s. 253–254, 260–264, 285–286. Lassila & Tikanoja Oyj, 2005. ISBN 952-91-8415-8.
  4. Amerplast tekee merkittävän painokoneinvestoinnin, Amerplast 11. kesäkuuta, vuosi?. Viitattu 28.5.2016.
  5. Historia Lassila & Tikanoja Oyj. Viitattu 20.2.2015.
  6. Historia, Lassila & Tikanoja. Viitattu 28.12.2015.
  7. Suominen myy joustopakkaukset pääomasijoittajalle, Taloussanomat 11.7.2014. Viitattu 28.5.2016.
  8. Suominen Flexibles is Now Amerplast, Packaging Europe 26.9.2014. Viitattu 28.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]