Koivuniemi (Suodenniemi)
Koivuniemi on Sastamalan Suodenniemellä sijaitseva kylä. Kylä sijaitsee Koivuniemenjärven pohjoisrannalla ja sen rajanaapureina ovat idässä ja pohjoisessa Taipaleen ja Leppälammin kylät sekä Leppälammin kylän ulkopalsta Krapsunmaa. Luoteessa Koivuniemi rajoittuu Kittilän kylän Kömisevänmaahan sekä lounaassa ja etelässä Pohjakylään.[1]
Pohjakylästä Ikaalisten ja Kankaanpään suuntaan johtava Sävintie (seututie 2594) kulkee Koivuniemen kylän halki. Leppälammilta tuleva Leppälammintie/Kujalantie (yhdystie 13078) puolestaan yhtyy Sävintiehen Koivuniemen kylän kohdalla.
Koivuniemestä on matkaa Sastamalan keskustaan noin 37 kilometriä. Tampereelle ja Poriin on matkaa noin 60 kilometriä.
Koivuniemen nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivuniemen kylän arvellaan saaneen nimensä koivikkoisesta, alavasta ja savikkoisesta rantatasanteesta, jolle se on muodostunut.[2]
Koivuniemen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivuniemen kylän alueella on ollut ihmistoimintaa jo kivikauden aikana. Alueelta on löydetty useita asuinpaikkojen jäänteitä sekä irtoesinelöytöjä.[3] Seudun runsaat vesistöt lienevät toimineet kulkureitteinä ja kalavesinä kivikauden ihmisille kuten myöhemmillekin sukupolville. Itse kylä on yksi Suodenniemen seitsemästä myöhäiskeskiaikaisesta kylästä eli se lienee perustettu 1300–1500-lukujen välisenä aikana.[4]
Koivuniemen kylässä oli vielä 1500-luvulla neljä taloa mutta yksi niistä autioitui 1600-luvulle tultaessa. Kylään jäivät seuraavat kolme maakirjataloa: Husari (RNo 1), Heikkilä eli Pukka (RNo 2) ja Noukka (RNo 3).[5][6] 1600-luvun lopun nälkävuosista selvittiin Koivuniemessä paremmin kuin monissa muissa Suodenniemen osissa: Koivuniemen Husari oli yksi harvoista taloista, joka selvisi ankarasta ajasta menettämättä yhtään asukastaan.[7]
1700-luvulla Koivuniemessä, nykyisten Kujalantien ja Leppälammintien risteyksessä, sijaitsi ruotusotilastorppa. Sen haltijat osallistuivat niin Kaarle XII:n Norjan sotaretkeen kuin Kustaa III:n sotaan 1700-luvun lopulla.[8]
Sisällissodan aikana maaliskuussa 1918 Koivuniemessä käytiin rajuja taisteluja pitäjää puolustaneiden punaisten ja sinne hyökänneiden valkoisten kesken.[9] Peräytyessään punaiset polttivat Noukan vasta valmistuneen uuden päärakennuksen.[10]
Heikkilän talo myytiin Suodenniemen kunnalle vuonna 1929. Vuonna 1942 sen maille valmistui Suodenniemen ja Lavian yhteinen kunnalliskoti.[11] Sen toiminta jatkui vuoteen 2011 saakka.[12]
Koivuniemi tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivuniemen kylän väkiluku on vähitellen pienentynyt mutta alueella on edelleen sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta. Kylän edustalla sijaitseva Koivuniemenjärvi on lintubongareiden suosima järvi. Se on monen muuttolintulajin vakinainen levähdyspaikka muuttomatkan varrella.
Koivuniemen kylässä toimii Koskelan museotorppa (Arkistoitu – Internet Archive), jossa järjestetään kesäisin erilaisia tapahtumia.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suodenniemi-Seura ry: Suodenniemen kyläkartta suodenniemi.topoteekki.fi. Viitattu 22.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 383. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5. (suomeksi)
- ↑ Adel Vadim & Seppä Johanna: Uusia kivikautisia löytöjä Sastamalasta: Suodenniemen arkeologinen inventointi 2007-2008. Pirkan maan alta, 2009, nro 10, s. passim. (suomeksi)
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 104. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
- ↑ Maakirja 1637. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1855. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Nälän ja isonvihan aikoja 300 vuotta sitten Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 13.8.2016. Viitattu 22.3.2020. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Ruotusotilaiden mailla Koivuniemessä Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 15.10.2015. Viitattu 22.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Maasalo Eero: Lavia ja Suodenniemi vapaussodan aikana, s. 111–112. Helsinki: Katri Maasalo, 2005. ISBN 9789529190164. (suomeksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 388. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5. (suomeksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 385. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5. (suomeksi)
- ↑ Seppä Tarmo: Suodenniemen kunnalliskoti. Suodenniemen Joulu, 2011, s. 36–42. (suomeksi)