Suodenniemen kirkko
| Suodenniemen kirkko | |
|---|---|
 Suodenniemen kirkko |
|
| Sijainti | Suodenniemi, Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Sastamalan seurakunta |
| Rakentamisvuosi |
1831 1839 (torni) |
| Suunnittelija |
Charles Bassi Anton Wilhelm Arppe Carl Ludvig Engel (torni) |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 485 |
| Tyylisuunta | kirkko uusklassismia, torni empireä |
 |
|
Vapautemme hinta 1939–1940, 1941–1944
Suodenniemen kirkko on Suodenniemellä Sastamalassa sijaitseva, vuonna 1831 valmistunut puukirkko. Kirkko on väriltään ruskehtava. Se on alueen toinen kirkollinen rakennus, sillä ensimmäinen saarnahuone valmistui vanhan Porin tien varrella olevan vanhan hautausmaan kohdalle vuonna 1685. Sitä ei ole enää olemassa. Nykyisen kirkon ovat suunnitelleet valtion intendentinkonttorin esimies Charles Bassi ja konduktööri Anton Wilhelm Arppe. Uusklassismia edustava kirkko oli aluksi torniton ristikirkko, jonka neliömäistä keskusosaa kattoi porrastettu korotus. Se on myöhemmin muutettu nykyiseen särmäkartion muotoon. Vuonna 1839 rakennukseen lisättiin kolminivelinen empiretyylinen kirkontorni, joka on Carl Ludvig Engelin käsialaa.[1] Etenkin tornin muodot ovat puumateriaaliin sovitettua kiviarkkitehtuuria. Runkohuoneen ja tornin ikkunat ovat pyörökaariset ja sakaroissa on päätykolmiot. Kirkkosalia kattavat puiset holvit, sakaristo sijaitsee kuoriosassa alttarin takana. Kirkon pinta-ala on 244 neliömetriä.[2]
Kirkon nimi oli aluksi Nikolainkirkko Venäjän tuolloisen tsaarin Nikolai I mukaan. Alun perin hirsinen kirkkorakennus sai vuorilaudoituksen vuonna 1845. Suodenniemen kirkon alttaritaulun Kristus Getsemanessa on maalannut rouva Ingeborg Malmström (o.s. Wallenius), pappi Karl Robert Malmströmin puoliso. Taulu valmistui vuonna 1874. [3]
Suodenniemen kirkossa on ollut kolme kirkonkelloa. Vanhin niistä oli valettu Tukholmassa vuonna 1745. Kello tuhoutui sisällissodassa Suodenniemen taisteluiden aikana keväällä 1918. Toinen kello valettiin myös Tukholmassa vuonna 1757. Nämä kaksi kelloa siirrettiin tähän kirkkoon vanhasta saarnahuoneesta. Uusin ja suurin kello on valettu tätä kirkkoa varten Saksan Bochumissa vuonna 1890.[4]
Kirkkoa on korjattu laajemmin vuosina 1889, 1914, 1960 ja 2013. Kirkkoon asennettiin Kangasalan urkutehtaan urut vuonna 1937. Urkuja uudistettiin kirkon suuressa remontissa vuonna 1960 ja niiden äänikertojen määrä kasvatettiin 10 + 2:sta 13 + 2:een.[2]
Suodenniemen kirkon historian vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäen päällä sijaitseva kirkko ympäristöineen on ollut mukana useissa Suomen historian vaiheissa. Sisällissodan aikana vuonna 1918 Suodenniemi oli varsin pitkään, yli viikon, valkoisten ja punaisten rintamalinjan jakama. Kirkon tornissa hulmusi punainen lippu melkein siihen saakka, kunnes punaisten valta pitäjässä lakkasi. Torniin oli asetettu myös punaisten konekivääri, jonka avulla oli tarkoitus torjua sekä lännestä Kirkko- ja Kourajärven yli pyrkineet että koillisesta Taipaleen kylän suunnasta edenneet valkoiset. Samassa tarkoituksessa oli itä-länsisuuntaisen Tampere–Pori-tien ja pohjoisesta Ikaalisten suunnasta Suodenniemelle tulevan maantien sulkemiseksi kirkonmäelle asetettu tykistöä venäläisine tykkimiehineen. Kesällä 1941 kirkon tornissa toimi kulonvalvonta-asema.[5]
Runoilija Kaarlo Sarkia vietti nuoruutensa päiviä Suodenniemellä ja paikkakunnan on katsottu vaikuttaneen hänen myöhempään tuotantoonsa. Suodenniemen kirkon on arveltu olleen Sarkian Elämä ja kauneus -runon vaikuttimena.[6]
Kirkko on toiminut myös Yleisradion viihdetuotannon palveluksessa. Se nähtiin takavuosina Maalaiskomedia-sarjassa kuvitteellisen Kuusniemen kunnan kirkkona. Myös sisätiloissa tapahtuneet kohtaukset on kuvattu Suodenniemen kirkossa. Rakennuksessa ja sen lähiympäristössä on aiemmin kuvattu myös lastenohjelma Pikku Kakkosessa esitettyjä entisajan maaseudusta kertovia tarinoita sekä Metsolat-sarjaa.
Suodenniemen kirkko ei enää vuonna 2007 tapahtuneen seurakuntaliitoksen jälkeen ole ollut seurakunnan pääkirkko, mutta siellä järjestetään edelleen monia kirkollisia tilaisuuksia. Kirkon naapurissa sijaitseva seurakuntatalo tarjoaa puitteet juhla- ja muille tilaisuuksille. Rakennukset kuuluvat nykyisin Sastamalan seurakunnalle.
Kirkon vieressä sijaitsee vuonna 1950 perustettu Suodenniemen kotiseutumuseo.
Hautausmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkon vieressä oleva hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1860 ja se suljettiin täyttymisen ja oletettujen terveyshaittojen vuoksi vuonna 1890. Hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1926. Tälle hautausmaalle on haudattu mouhijärveläissyntyinen mutta Suodenniemelle kotiutunut kansatieteilijä David Skogman.[7][8]
Kirkonmäellä on myös Suodenniemen sankarihautausmaa. Muistomerkkinä on punagraniitista valmistettu risti, jonka juurella olevassa muurissa ovat sanat Vapautemme hinta ja vuosiluvut 1939–1940 ja 1941–1944. Vuonna 1951 paljastetun muistomerkin on valmistanut Porin Kivi Väinö Knuutilan ja Pentti Helinin suunnitelman mukaan. Hautausmaa on Sastamalan seurakunnan hoidossa.[9]
Näiden hautausmaiden lisäksi kirkon läheisyydessä sijaitsevat myös kappeli- eli alahautausmaa sekä puistohautausmaa. Ensin mainittu on valmistunut vuonna 1926. Rakennustöiden aikana alueelta löydettiin kivikautinen vasarakirves mutta jäi epäselväksi, oliko se peräisin hautausmaan paikalla sijainneesta pellosta vai oliko se kulkeutunut paikalle hautausmaan rakennusaikana täyttömaan mukana.[8] Kappelihautausmaalle rakennettiin myös siunauskappeli. Sen piirustukset tilattiin ensin professori Armas Lindgreniltä mutta lopulta rakennuksen suunnitteli ja toteutti paikallinen rakennusmestari A. Mäkinen.[10] Kappelihautausmaalla on mm. Suomen ensimmäisen naisbussikuskin Elli Saarikon hautapaikka.
Puistohautausmaa valmistui entisen Pohjakylän koulun tontille vuonna 1992.[8] Siellä sijaitsee mm. kunnallisneuvos Lauri Kallion hautapaikka.
Näiden hautausmaiden lisäksi Suodenniemellä on vielä vanha hautausmaa, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä kirkosta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6494411
- ↑ a b Haapio Markku ym. (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 312. Lieto: Etelä-Suomen kustannus, 1980.
- ↑ nimimerkki Tomi: Muutama tieto alttaritaulun ensi vuosikymmeniltä (blogi) Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 30.11.2015. Viitattu 15.3.2020.
- ↑ nimimerkki Tomi: Kellojen tarina (blogi) Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 7.7.2014. Viitattu 15.3.2020.
- ↑ Suodenniemen ilmasuojelupäällikön arkisto (Sk 342/4), Kansallisarkisto
- ↑ nimimerkki Tomi: Runoilijan jalanjäljillä (blogi) Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 14.5.2015. Viitattu 15.3.2020.
- ↑ http://www.sastamalanseurakunta.fi/suodenniemen_kirkko.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c nimimerkki Tomi: Hautausmaahistorian lyhyt oppimäärä (blogi) Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 13.9.2015. Viitattu 15.3.2020.
- ↑ http://www.tammenlehva.fi.test.mediatraffic.fi/sivu.php?id=141[vanhentunut linkki] Viitattu 1.7.2011.
- ↑ Nikula Riitta: Armas Lindgren 1874–1929: arkkitehti, s. 114–115. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 1988. ISBN 9519229558. (suomeksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suodenniemen kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Suodenniemen kirkon piirustukset Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa
- Kuvia Suodenniemen kirkosta
- Suodenniemen kirkko Suodenniemen Topoteekissa
- Painotalo Vartevan kuvia Suodenniemen kirkosta (Arkistoitu – Internet Archive)