Väinö Koivisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Väinö Koivisto kuvattuna vuoden 1918 tienoilla.

Väinö Juho Koivisto (1896-1976) oli Suomen sisällissodassa Suodenniemen punakaartin päällikkö.[1] Hän ampui useita valkoisia paikkakunnalla, ja Koivisto on yhdistetty muun muassa Noormarkussa tapahtuneeseen Koliahteen joukkomurhaan.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torpparin poika Väinö Koivisto oli kotoisin Suodenniemen Sävin kylästä.[2] Koiviston uhreista tunnetaan muun muassa torppari Alfred Seppä, talollinen Vihtori Ristijoki ja tukkiasioitsija Herman Roponen, jotka hän ampui Suodenniemen Sävinkylässä 2. helmikuuta 1918. Neljäs uhri oli Vihtori Välimäki, jonka Koivisto ampui punakaartin hyökätessä Vihteljärven kylässä kohti Kankaanpäätä. Samalla kerralla punaiset tappoivat kaksi valkoisten vartiomiestä, jotka olivat poikenneet Välimäkeen lämmittelemään. Karkun taistelussa huhtikuussa 1918 Koivisto ja virolainen Jan Tuckman johtivat punaisten sotatoimia.[3] Kansalaissodan lopussa Koivisto oli ilmeisesti rintaman päällikkönä Tyrvään asemalla. Punaisten perääntyessä itää kohti Koivisto jäi vangiksi Lahden lähistöllä.[4]

Sodan jälkeen Koivisto karkasi Hämeenlinnan vankileiristä, liittyi punaisten puolella olleen pastori Einari Rauhamäen seuraan ja pakeni tämän kanssa maasta. Hänet vangittiin uudestaan Ruotsin ja Norjan välisellä Charlottenbergin raja-asemalla, jossa hän jäi kiinni väärennettyine henkilöpapereineen. Koivisto palautettiin Suomeen mutta hänen pakomatkansa aikana kuolemantuomioiden täytäntöönpanosta oli luovuttu ja jo langetettu kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi kuritushuonetuomioksi. Koivisto vapautui Tammisaaren pakkotyöleiristä viimeisten punavankien joukossa vuonna 1926.

Koivisto muutti pian vapautumisensa jälkeen Suodenniemeltä Turun lähelle Maarian pitäjän Raunistulaan. Suodenniemellä oli sisällissodan aikana ollut runsaasti Maarian punakaartin joukkoja mutta ei liene tiedossa, vaikuttiko se Koiviston asuinpaikkavalintaan. Aikanaan Raunistula ja koko Maaria liitettiin Turkuun. Väinö Koivisto kuoli Turussa vuonna 1976.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väinö Koiviston oikeudenkäyntiakti valtiorikosylioikeuden arkistossa Kansallisarkistossa.
  • Jankkari, Sakari (toim.): Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä vuosina 1540-1939. Suodenniemi-Seura 2011.
  • Piilonen, Juhani: Sastamalan historia 3

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Piilonen, Juhani: Sastamalan historia 3, s. 452. Vammala: Juhani Piilonen ja Vammalan kaupungin historiatoimikunta, 1997.
  2. Piilonen 1997, s. 453.
  3. Piilonen 1997, s. 489.
  4. Piilonen 1997, s. 528.