Sävi
Sävi on kylä Sastamalan kaupungissa entisen Suodenniemen kunnan pohjoisosassa. Etäisyys Kankaanpäähän on 28 km, Vammalaan 45 km ja Tampereelle lähes 70 km. Kylä sijaitsee Sävijärven länsirannalla. Kylä rajautuu idässä Lahdenperän ja Taipaleen kyliin, etelässä Mouhijärven Tuiskun ja Kittilän Lumiaistenmaan ulkopalstoihin, lännessä Porin rajaan ja pohjoisessa Peräkunnan kylään. Sävillä on luoteiskulmassaan lyhyt yhteinen raja myös Pyykoskenmaan kylän kanssa.[1]
Sävin historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sävijärven seutu on asutettu jo varhain ja järven koillisrannalta on löydetty Suodenniemen vanhimmat tunnetut kivikautiset asuinpaikat, niin kutsutut Sävin Majamaa 1 ja Sävin Majamaa 2. Ne ovat peräisin ajalta noin 7500–7000 vuotta eaa. Myöhemmin asutus levisi alemmas Sävijoen varrelle, jonne muodostui Sävijoen laakson asutuskeskittymänä tunnettu kivikautinen asuinpaikka-alue.[2]
Ennen 1800-luvun puolta väliä Sävin alue kuului suureen Märkätaipaleen kylään. Ilmeisesti 1500-luvulla Sävijärven rannalle syntyivät Sävijärven rannalle syntyivät Isosävin ja Vähäsävin kruununtilat sekä Mustapää alemmas Sävijoen varrelle. Mustapää nähtävästi siirtyi 1600-luvun puolivälin tienoilla itään Hämeenkyrön rajan läheisyyteen pois nykyisen Sävin kylän alueelta.[3]
Suomen sodan aikana Sävin pohjoispuolella Ikaalisten pitäjän alueella tapahtui ns. Koirikuononahteen rahakuljetusryöstö, jossa alueen väestöstä koostunut miesjoukko ryösti venäläisen kuriirin, joka kuljetti Pohjanmaalle edenneiden venäläisjoukkojen palkkarahoja. Ryöstön kostotoimet ulottuivat myös Sävin kylään, jossa venäläiset tunkeutuivat Isosävin ja Vähäsävin taloihin ja ryöstivät sieltä irtaimistoa sekä asukkaita.[4]
Sävistä muodostui itsenäinen kylä, kun Märkätaipale jaettiin Taipaleen, Lahdenperän, Peräkunnan ja Sävin kyliksi 1800-luvun puolivälin jälkeen. Sävin kylä muodostettiin paitsi Vähäsävin (RNo 4) ja Isosävin (RNo 5), myös Joensuun (RNo 14) ja Riihimaan (RNo 16) taloista. Nämä talot saivat nyt numeroikseen 1 (Isosävi), 2 (Vähäsävi), 3 (Joensuu eli Perttala) ja 4 (Riihimaa).[5][6]
Sävi tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sävijärven eläinlajistoon kuuluvat muun muassa majava ja kesäisin kaulushaikara. Sävissä toimii Sävin Pyrkijä niminen kyläyhdistys. Sävin Pyrkijä perustettiin alun perin urheiluseuraksi vuonna 1932. Nykyisin yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, hankkii kyläläisten käyttöön koneita ja laitteita sekä suorittaa kyläläisten edunvalvontaa sen ulkopuolella. Se myös ylläpitää tanssipaikkana tunnettua Sävin lavaa, jossa järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suodenniemi-Seura ry: Suodenniemen kyläkartta suodenniemi.topoteekki.fi. Viitattu 19.3.2020.
- ↑ Adel Vadim & Seppä Johanna: Uusia kivikautisia löytöjä Sastamalasta: Suodenniemen arkeologinen inventointi 2007–2008. Pirkan maan alta, 2009, nro 10, s. 9–11.
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 205–207. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158.
- ↑ nimimerkki Tomi: Väijytys Koirikuononahteessa suodenniemenhistoriaa.blogspot.com. 14.8.2014. Viitattu 17.3.2020.
- ↑ Suodenniemen maakirja 1855. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Suodenniemen maakirja 1905. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ Sävin Pyrkijä ry:n kotisivu sastamalankylat.fi. Viitattu 17.3.2020. (suomeksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]