Peräkunta
Peräkunta on Sastamalan Suodenniemen pohjoisosassa sijaitseva kylä. Idässä se rajoittuu Hämeenkyröön, pohjoisessa Ikaaliseen, lännessä Pyykoskenmaan kylään ja etelässä Sävin ja Lahdenperän kyliin. Peräkunnan ja Pyykoskenmaan yhteisessä pohjoisimmassa pisteessä Kivipyykkivuorella[1] sijaitsee sekä Suodenniemen että Sastamalan pohjoisin rajamerkki.[2] Peräkunnan raja Ikaalisiin ja Hämeenkyröön päin on osa vanhaa paikallisella vedenjakajalla kulkevaa vanhan Sastamalan ja Hämeenkyrön pitäjien välistä rajalinjaa. [3]
Suodenniemeltä Ikaalisiin kulkeva Kilvakkalantie (yhdystie 2594) kulkee Peräkunnan kylän läpi. Myös Suodenniemeltä Kankaanpäähän kulkeva Kankaanpääntie (yhdystie 13083) kulkee lyhyen matkan Peräkunnan lounaisosassa. Peräkunnasta on matkaa Ikaalisten keskustaan noin 25 km, Sastamalan keskustaan noin 50 kilometriä ja Tampereelle ja Poriin noin 75 kilometriä.
Peräkunnan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peräkunnan alue oli pitkään vailla vakituista asutusta ollut erämaa-alue, jota Rautaveden rannoilla asuneet eränkävijät käyttivät nautinta-alueena. Kylän alueella on edelleen joitakin eränkäyntiin liittyviä paikannimiä, kuten Majavesi-nimisen järven nimi. Sen ajatellaan viittavan eränkävijöiden suojakseen tai tarvikkeiden säilyttämistä varten rakentamaan majaan.
Historiallisena aikana Peräkunnan kylän alue kuului laajaan Märkätaipaleen kylään ja se lienee ollut osa Sävijärven rannalla sijaitsevan Isosävin talon keskiaikaista erävaltausta. [4] Vakinainen asutus Peräkuntaan levisi kruunun asutustoiminnan myötä 1700- ja 1800-luvuilla. [5]
Suomen sodan aikana Peräkunnan pohjoispuolella Ikaalisissa tapahtui ns. Koirikuononahteen rahakuljetusryöstö, jossa alueen asukkaista muodostunut miesjoukko ryösti venäläisen palkkarahoja kuljettaneen kuriirin. Seuranneet kostotoimet ulottuivat myös Peräkuntaan, jossa venäläiset yrittivät polttaa Mustajärven talon. Yritys ei onnistunut, koska asukkaiden onnistui sammuttaa alkamassa ollut palo. [6]
Kun Märkätaipale 1800-luvun puolivälin jälkeen jaettiin pienemmiksi kyliksi, muodostettiin Peräkunnan kylä seuraavista Märkätaipaleen taloista: Ylikalhunmaa (vanha RNo 8, uusi RNo 5), Isomustajärvi (vanha RNo 9, uusi RNo 4), Vähämustajärvi (vanha RNo 10, uusi RNo 3), Alakalhunmaa (vanha RNo 12, uusi RNo 6), Kalliokoski (vanha RNo 17, uusi RNo 2) ja Korkiakoski (vanha RNo 18, uusi RNo 1). [7][8]
Peräkunta tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peräkunnan asukasluku on vähitellen pienentynyt muun harvaanasutun maaseudun tavoin. Alueella harjoitetaan kuitenkin edelleen maa- ja karjataloutta. Myös kesäasutusta on jonkin verran, etenkin kylän alueella sijaitsevan Majaveden rannoilla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nimiarkisto: Kivipyykkivuori (Kotus, 1968). Kulmala, Leila. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q8793142. Viitattu 19.3.2020.
- ↑ Suodenniemi-Seura ry: Suodenniemen kyläkartta suodenniemi.topoteekki.fi. Viitattu 19.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 66. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
- ↑ Suvanto Seppo: Satakunnan historia III, s. 255. Satakunnan maakuntaliitto ry, 1973. Linkki digitoituun teokseen (viitattu 19.3.2020). (suomeksi)
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 248–249. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Väijytys Koirikuononahteessa suodenniemenhistoriaa.blogspot.com. 14.8.2014. Viitattu 19.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1855. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1875. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)