Orivesi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Pirkanmaalla, Orivesi on myös Saimaan osa.
Orivesi
Orivesi.vaakuna.svg Orivesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.orivesi.fi
Sijainti 61°40′40″N, 024°21′25″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1865
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Eräjärvi (1973)
Längelmäki (2007, osa)
Kokonaispinta-ala 960,08 km²
115:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 799,63 km²
– sisävesi 160,45 km²
Väkiluku 9 399
109:nneksi suurin 31.1.2016 [2]
väestötiheys 11,75 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 15,7 %
– 15–64-v. 57,9 %
– yli 64-v. 26,4 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 22,25 %
toiseksi suurin 2016 [5]
Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto

Orivesi (aikaisemmin myös Orihvesi[6][7]) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 9 399 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 960,08 km2, josta 160,45 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 11,75 asukasta/km2. Oriveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere. Suuri osa paikallisista asukkaista kutsuu itseään orivesiläisiksi.

Vanha kellotapuli, joka erillisenä rakennuksena säästyi kirkon tuhopoltolta 1958.
Oriveden uusi kirkko.
Oriveden keskustaa.
Purnun kesänäyttelyä 2009.

Oriveden kunta perustettiin vuonna 1865. Oriveden ja Eräjärven kuntaliitos tapahtui vuonna 1973. Vuoden 1986 alusta lähtien Orivesi on ollut kaupunki. Vuoden 2007 alusta osa Längelmäen kunnasta liitettiin Oriveteen.

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden maisemakuvaa hallitsee Längelmävesi, johon laskee suurin osa alueen vesistöistä. Sokkeloisen Längelmäveden osista Oriveden alueella ovat Enonselkä, Ristiselkä, Pappilanselkä, Koljonselkä, Viuhkoselkä, Huhkaimenselkä ja Kirjaanselkä. Myös Kangasalan Vesijärven koillispää ulottuu Oriveden alueelle. Osa Oriveden länsiosan järvistä laskee Näsijärveen. Kaupungin suurimmat kohoumat, jotka ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta, sijaitsevat luoteessa Tampereen ja Ruoveden rajojen tuntumassa. Maaston keskikorkeus merenpinnasta on 100–150 metriä.[8]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden alueelta on tehty muutamia kymmeniä ns. Suomusjärven kulttuurin aikaisia esinelöytöjä, mikä osoittaa metsästäjien ja kalastajien liikkuneen alueella jo varhain. Pronssi- tai rautakautisia löytöjä ei sen sijaan tunneta, joten Oriveden seutu lienee ollut kangasalalaisten asumattomana takamaana. Keskiajalla alueelle muutti uudisasukkaita eräistä Kangasalan kylistä ja Naappilan kylä mainittiin asiakirjoissa jo vuonna 1466. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Orivedellä oli 56 veroa maksanutta taloa.[8]

Nykyisin Tampereen hiippakuntaan kuuluva Oriveden seurakunta on ollut itsenäinen 1540-luvulta lähtien. Siitä on erotettu Längelmäki vuonna 1640; Längelmäestä puolestaan erotettiin Kuorevesi vuonna 1873. [9] Vuonna 1776 Orivesi naapuripitäjineen siirrettiin Turun ja Porin läänistä vastaperustettuun Hämeen lääniin.[8]

Oriveden kirkko on neljästi palanut maan tasalle. Pitäjän ensimmäisen kirkon tiedetään tuhoutuneen jo vuonna 1577. Seuraava, vuonna 1650 rakennettu kirkko paloi vuonna 1775 ja sitä seuraava vain vähän myöhemmin jo vuonna 1779. Matti Åkerblomin suunnittelema neljäs kirkko valmistui vuonna 1781. Kaksi ehtoollisviinejä varastamaan murtautunutta miestä sytyttivät kirkon palamaan keväällä 1958; palosta säästyi kuitenkin puinen kellotapuli vuodelta 1801. Nykyinen, Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema kirkko on vuodelta 1961.[8]

Orivedellä oli 1800-luvun lopulla Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan 27. reservikomppanian harjoituspaikka kasarmeineen. Kun Suomen suuriruhtinaskunnan armeija hajotettiin 1900-luvun alussa, entiset kasarmit luovutettiin leprasairaalalle, joka oli toiminnassa vuoteen 1953 saakka. Kansalaissodan aikana Orivesi oli kiivaiden taistelujen näyttämönä. Länkipohjan suunnasta edenneet, eversti Karl Fredrik Wilkmanin (Wilkama) johtamat valkoiset saivat 18. maaliskuuta 1918 haltuunsa Oriveden rautatieaseman, mutta joutuivat perääntymään panssarijunan avulla hyökänneiden punaisten pakottamina, jolloin Vilppulan suunnasta vetäytyneet punaiset pääsivät pakenemaan kohti Tamperetta. Toisen maailmansodan aikana Orivedellä toimi jalkaväen koulutuskeskus.[8] Jatkosodan jälkeen Orivedelle asutettiin Valkjärven siirtoväkeä.[10]

Orivettä kutsuttiin aikaisemmin suutarien pitäjäksi. Kunnassa toimi 1970-luvulla kaikkiaan kuusi kenkätehdasta, joissa työskenteli yli 500 henkeä ja jotka tuottivat päivässä noin 4 500 paria jalkineita, mikä vastasi kymmentä prosenttia koko Suomen kenkäteollisuuden tuotannosta. Oriveden yhteiskoulu perustettiin vuonna 1924 ja siitä tuli yliopistoon johtava oppikoulu vuonna 1946. Vuonna 1909 perustettu Oriveden opisto aloitti toimintansa Keski-Hämeen kansanopistona Länkipohjassa ja siirtyi Oriveden kirkonkylään vuonna 1928. Oriveden kansalaisopisto aloitti toimintansa vuonna 1947.[8]

Orivesi kehittyi toisen maailmansodan jälkeen huomattavaksi Koillis-Pirkanmaan palvelukeskukseksi, ja kirkonkylä ja asemanseutu kasvoivat yhteen kunnan suurimmaksi taajamaksi, jossa asui jo 1960-luvun lopulla yli puolet kunnan väestöstä. Kehitystä edisti myös liikenneyhteyksien paraneminen 1960- ja 1970-luvuilla. Valtatie 9:n uusi, entistä huomattavasti nopeampi reitti Tampereelle avattiin liikenteelle vuonna 1972. Kirkonkylään valmistui ensimmäinen rakennuskaava vuonna 1966.[8]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orivesi sijaitsi jo vuosisatoja sitten hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pitäjän kautta kulki niin sanottu Vanha Laukaantie Kangasalan Huutijärveltä Keski-Suomen suuntaan ja siitä erkani Oriveden kirkonkylän pohjoispuolella sivutie Ruoveden ja Virtain kautta Pohjanmaalle.[8]

Orivesi sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Tampereelle on noin 40 km ja Jyväskylään 109 km. Oriveden kautta kulkee valtatie 9 Turusta Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärven Niiralaan, ja siltä erkanevat kantatie 66 Virtain kautta Lapualle sekä kantatie 58 (johon kuuluu myös Kangasalan Huutijärveltä tuleva entinen valtatie 9) Mänttään. Myös rautatiet Tampereelta Jyväskylään ja Haapamäelle kulkevat Oriveden kautta. Rautatie Tampereelta Haapamäelle – vanha Pohjanmaan rata – ja Oriveden rautatieasema valmistuivat vuonna 1883. Orivedestä tuli risteysasema vuonna 1946, kun rata Jämsänkoskelle valmistui; tämän radan jatko Jyväskylään avattiin liikenteelle vuonna 1978. Museovirasto on luokitellut Oriveden aseman lähiympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. [11]

Etäisyyksiä Orivedeltä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orivedellä perusopetusta antaa yhdeksän ala-asteen koulua ja Oriveden yhteiskoulun yläaste. Toisen asteen koulutusta antavat Oriveden lukio ja kirjoittajalukio, ja ammatillista koulutusta Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Orivedellä toimii taideopetukseen keskittynyt Oriveden Opisto ja Pirkanmaan aikuislukio.

Oriveden opistolla järjestetään Oriveden suvi -kesätapahtuma.[12] Vuodesta 1953 lähtien siellä on kesäisin toiminut Klemetti-opisto, jossa on pidetty kuorolaulu-, kuoronjohtaja-, yksinlaulu- ja lausuntakursseja.

Nähtävyyksiä ja toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä ovat Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema Kaarikirkko vuodelta 1961 keskustassa – vanha 1700-luvun lopulta ollut puukirkko paloi vuonna 1958 tuhopolttajien sytyttämänä – ja Eräjärvellä puukirkko ja kirkkomuseo, Paltanmäellä kotiseutumuseo ja perinnekorsu, Pitkäjärvellä Purnun taidekeskus ja Aimo Tukiaisen taiteilija-ateljee sekä Hugo Hörtsänän perustama Hörtsänän Arboretum.

Orivedellä sijaitsee Oriveden kultakaivos. Vuosina 1994–2003 toimintaa harjoitti Outokumpu Oy. Vuonna 2007 Polar Mining käynnisti kaivostoiminnan uudelleen.

Vuodesta 2005 Orivedellä on järjestetty Reikäreuna-elokuvafestivaali, joka sisältää elokuvakilpailun, kotimaista ja kansainvälistä pitkää ja lyhyttä elokuvaa, elokuvantekijöiden puheenvuoroja, musiikkia ja taidenäyttelyitä.[13]

Oriveden Eräjärvellä sijaitsee Rönnin lava, jolla on tanssittu vuodesta 1949 lähtien. Tanssilavan ja esiintymislavojen lisäksi Rönnillä on venesatama, ravintola, pub ja kesäteatteri.[14]

Paikkakunnalla on toiminut Puolustusvoimien varikko Oriveden Asevarikko (OrivAseV) vuoteen 2003 saakka. Sen toimintaa jatkaa Millogin yksikkö.

Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvan miljöön esikuvana on Orivesi.

Orivedellä ilmestyy paikallislehti Oriveden Sanomat, jonka levikkialueeseen kuuluvat myös Juupajoki ja Längelmäki.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden Ponnistus on yleisseura, jonka lajivalikoimaan kuuluvat yleisurheilu, suunnistus, hiihto, uinti ja lentopallo. Seura on menestynyt parhaiten naisten lentopallon SM-liigassa.

Orivedellä toimii vuonna 1968 perustettu[15] jääkiekkoseura Oriveden Fortuna, joka harjoittelee Oriveden jäähallissa. Orivedellä on myös jalkapalloseura Oriveden Tuisku.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden kylät ennen 1. tammikuuta 2007:
Aakkola, Enokunta, Haavisto, Hirsilä, Holma, Karppi, Koivuniemi, Laasola, Lyytikkälä, Naappila, Naarajoki, Neulaniemi, Onnistaipale, Orivesi, Padustaipale, Pajukanta, Pehula, Penttilä, Pitkäjärvi, Päilahti, Rajalahti, Savo, Siitama, Solttila, Suomasema, Torittu, Vehkalahti, Voitila, Yliskylä, Yröhjoen kulma,Uiherla ja muut entisen Eräjärven kylät.

Längelmäestä Oriveteen 1. tammikuuta 2007 liitetyt kylät:
Attila, Eräslahti, Hakosalmi, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Kylänoja, Leväslahti, Löytäneva, Maunu, Mulkoila, Piittala, Puharila, Pääskylä, Raidisto, Ristijärvi, Rämesalo, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiihalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Vinkiä ja Västilä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen. Kahtia jaetun Längelmäen kunnan väestö on kuitenkin vuosina 1980–2005 laskettu kokonaan osaksi Keski-Suomessa sijaitsevaa Jämsää.[16]

Oriveden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 854
1985
  
9 086
1990
  
9 196
1995
  
9 012
2000
  
8 886
2005
  
8 929
2010
  
9 617
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2016. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.2.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Orihvedellä kuivuus. Uusi Suometar, 26.8.1878, nro 102, s. 2. Helsinki: Suomen kansalliskirjasto Viitattu 8.9.2010.
  7. Kulovalkia Orihvedellä. Hämäläinen, 11.9.1880, nro 73, s. 1. Hämeenlinna: Suomen kansalliskirjasto Viitattu 8.9.2010.
  8. a b c d e f g h Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 19–24. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  9. Otavan iso tietosanakirja, osa 6, palsta 710. Helsinki: Otava, 1963.
  10. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  11. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 176–177. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  12. Oriveden Suvi -tapahtuman kotisivut (http://orivedensuvi.fi/oriveden-suvi/)
  13. Reikäreuna-elokuvafestivaalin kotisivut (http://reikareuna.com/)
  14. Rönnin lavan kotisivut (http://ronninlava.com/)
  15. Sponsorointiyhteistyö - Case: Fortuna Ry, sivu 7; Timo Hiltunen; Opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakoulu 2011
  16. a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.