Mänttä-Vilppula

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mänttä-Vilppula
Vilppula.vaakuna.svg Mänttä-Vilppula.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.manttavilppula.fi
Sijainti 62°01′45″N, 024°37′25″E
Maakunta Pirkanmaa
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Hallinnollinen keskus Mäntän keskustaajama
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Mänttä (2009)
Vilppula (2009)
Kokonaispinta-ala 657,08 km²
182:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 534,85 km²
– sisävesi 122,23 km²
Väkiluku 10 144
98:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 18,97 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,4 %
– 15–64-v. 56,2 %
– yli 64-v. 31,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,4 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 22 %
5:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Esa Sirviö
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD

13
8
4
4
3
2
1

Mänttä-Vilppula on metsäteollisuuden ympärille syntynyt kaupunki Ylä-Pirkanmaalla, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Mänttä-Vilppulan naapurikunnat ovat Keuruu, Juupajoki, Jämsä, Ruovesi ja Virrat. Kaupungin virallinen pinta-ala on 657,08 km², josta 534,85 km² on maata,[1] ja väkiluku 10 144 asukasta.[2]

Suurista kaupungeista Mänttä-Vilppulaa lähimpänä sijaitsevat Jyväskylä (etäisyys n. 80 km) ja Tampere (90 km).

Vuonna 2007 Ylä-Pirkanmaalla käynnistettiin kunta- ja palvelurakenneselvitys Mäntän ja Virtain kaupunkien sekä Ruoveden ja Vilppulan kuntien kesken. Lopulta Ruovesi ja Virrat jäivät kuntaliitosvalmistelusta pois ja saatiin aikaan Mänttä-Vilppulan kaupunki, kun Mänttä ja Vilppula yhdistyivät 1.1.2009.

Uusi kaupunki piti Vilppulan vaakunan, mutta hallinnon sijaintipaikaksi tuli Mäntän keskustaajama. Mäntän keskustaajamassa on 7 840 asukasta ja Kolhossa 828 asukasta (31.12.2016).[7]

Mänttä-Vilppula tunnetaan ennen kaikkea taidekaupunkina sekä yhtenä suomalaisen paperi- ja metsäteollisuuden historiallisista pitäjistä. Molempien taustalla on vaikuttanut vahvasti Serlachiuksen suku.

Mänttä-Vilppulan kaupungin vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha Vilppula on kaupungin länsiosassa, Mänttä itäosassa. Mäntän keskusta sijaitsee Keurusselän ja Kuorevesi-järven välisellä kannaksella, jonka poikki Keuruun reitin vedet laskevat Ruovettä kohti. Mäntän tunnetuin luonnonnähtävyys on 190 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Mäntänvuori keskustan kaakkoispuolella.[8] Vilppulan alue sijaitsee pääosin 100–150 metrin korkeudella merenpinnasta ja vain muutamat pienet alueet entisen kunnan länsi- ja lounaisrajalla ylittävät 150 metrin tason. Korkein maastonkohta on 214 metrin korkeuteen ulottuva Kankaanpäänvuori. Yleiskuvaltaan Vilppulan maisema on varsin mäkistä. Kokemäenjoen vesistön latvavesiin kuuluvan Keuruun reitin vedet jakavat Vilppulan kahteen osaan, ja syvässä jokiuomassa kirkonkylän kohdalla on Vilppulankoski, jonka putouskorkeus on 2,3 metriä.[9]

Kaupungissa on kaikkiaan 136 järveä, joista suurimmat ovat Keurusselkä-Ukonselkä, Ruovesi ja Tarjanne.[10]

Mänttä-Vilppulan Natura-kohteita ovat karu humusjärvi Tarjannevesi, ja vanhojen metsien kohteet Riihijärvi, Lauttajärvi, Elämänmäki ja Mäntänvuori.[11]

Kylät ja muut taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolhon taajama sijaitsee kaupungin pohjoisosissa, Pohjaslahti Tarjanneveden rannalla.[12]

Vanhan Vilppulan muita kyliä olivat Ajostaipale, Elämäntaipale, Huhtijärvi, Huopioniemi, Kurkijärvi, Leppäkoski, Loila, Maakasperä, Suluslahti, Tyynysniemi, Vitsakoski.

Mäntässä oli Alaranta, Aravala, Asemankulma, Isoniemi, Joenniemi, Juhola, Keikanniemi, Keskikauppala, Koskela, Kukkarokivi, Käänninniemi, Länsi-Koskela, Moisio, Monhanrinne, Mustalahti, Mäkikylä, Pättiniemi, Raja-aho, Rusinniemi, Savosenmäki, Seppälä, Sillanpää, Tammikangas, Tammiranta, Vuohijoki, Vuohimetsä, Vuorenalusta.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Mänttä-Vilppulassa oli 10 448 asukasta, joista 8 587 asui taajamissa, 1 786 haja-asutusalueilla ja 75 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Mänttä-Vilppulan taajama-aste on 82,8 %.[13] Mänttä-Vilppulan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[14]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Vilppulan kirkonkylä on kasvanut yhteen Mäntän keskustaajaman kanssa. Mäntän keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Jämsän kaupungin alueelle.[14]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilppulasta tuli Ruoveden kappeliseurakunta vuonna 1891 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1904, jolloin siihen liitettiin osia myös Keuruusta. Vilppulan kirkko on valmistunut 1900-luvun alussa.[9]

Vilppulan eristyneisyys väheni, kun vuonna 1870 alkoi laivaliikenne Ruovedelle, ja rautatie valmistui Tampereelta Vilppulan ja Haapamäen kautta Vaasaan vuonna 1883. Samoihin aikoihin rakennettiin myös maantie Ruovedeltä Vilppulan ja Mäntän kautta Keuruulle.[9] G. A. Serlachius rakennutti vuosina 1895–1897 kapearaiteisen rautatien Vilppulan rautatieasemalta Mänttään.[8]

Mäntän tehdasyhdyskunta irtautui Vilppulasta 1921.[9]Pohjaslahden kunnasta liitettiin yli kaksi kolmasosaa vuonna 1973 Vilppulaan.[15]

Vuonna 2007 Ylä-Pirkanmaalla käynnistettiin kunta- ja palvelurakenneselvitys Mäntän ja Virtain kaupunkien sekä Ruoveden ja Vilppulan kuntien kesken. Lopulta Ruovesi ja Virrat jäivät kuntaliitosvalmistelusta pois[16] ja saatiin aikaan Mänttä-Vilppulan kaupunki, kun Mänttä ja Vilppula yhdistyivät 1. tammikuuta 2009.[17]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö siirtyy keväällä 2018 Kotkaan.[18]

Kaupunginvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 13 on SDP:n hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Mäntän Seudun Osuuspankki, Lastensuojeluyksikkö Siivet ja alihankintakonepaja TK-Vilmet.[19]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Mänttä-Vilppulan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
15 147
1985
  
14 918
1990
  
14 049
1995
  
13 412
2000
  
12 738
2005
  
11 982
2010
  
11 413
2015
  
10 604
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Nähtävyydet ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serlachius-museo Gustaf
Vilppulan kirkko
Kaupungintalo

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vilppulan Veikot
  • Mäntän Valo
  • Vilppulan Tähti
  • Mäntän Urheilijat
  • Koillis-Pirkan Kiekko
  • Mäntän Syke
  • Mäntän Seudun Eräpirkat
  • Mäntän Ratsastajat
  • Vilppulan Ratsastajat
  • Mäntän Urheiluautoilijat
  • Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat
  • ESRC
  • Kolhon Vihuri
  • Mäntän Seudun Urheilusukeltajat
  • Mäntän Seudun Uistelijat
  • Mäntän Kiekko-Pojat

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Mänttä-Vilppula Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
  8. a b Tarmio, Hannu – Papunen, Pentti – Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 5: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 303–309. Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  9. a b c d Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteelis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 434–437. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  10. Mänttä-Vilppula Järviwiki. Viitattu 4.2.2018.
  11. Natura 2000 -alueet - Pirkanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  12. Mänttä-Vilppulan kylät Mänttä-Vilppula. Viitattu 21.1.2018.
  13. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  14. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  15. Aktiivisten ihmisten Pohjaslahti Pohjaslahti. Viitattu 4.2.2018.
  16. Kuntaliitos karille Pirkanmaalla Yle. 2007. Viitattu 4.2.2018.
  17. Tietoa kaupungista Mänttä-Vilppula. Viitattu 4.2.2018.
  18. Kotkan uusi kaupunginjohtaja Esa Sirviö: ”Tunnelma on tosi hyvä ja osittain yllättynytkin” Kymen Sanomat. 21.11.2017. Viitattu 21.1.2018.
  19. Alueen Mänttä-Vilppula yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 21.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  20. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]