Mänttä-Vilppula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mänttä-Vilppula
Vilppula.vaakuna.svg Mänttä-Vilppula sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°01′45″N, 024°37′25″E
Maakunta Pirkanmaa
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 508
Hallinnollinen keskus Mäntän keskustaajama
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Mänttä (2009)
Vilppula (2009)
Kokonaispinta-ala 657,09 km²
181:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 534,85 km²
– sisävesi 122,24 km²
Väkiluku 9 596
101:nneksi suurin 30.9.2021 [2]
väestötiheys 17,94 as./km² (30.9.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,5 %
– 15–64-v. 52,8 %
– yli 64-v. 35,7 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 97,4 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 22,50 %
4:nneksi suurin 2021 [5]
Kaupunginjohtaja Anne Heusala[6]
Hallituksen puheenjohtaja Marika Ala-Herttuala[7]
Kaupunginvaltuusto 31 paikkaa
– puheenjohtaja Arto Pirttilahti[8]
  2021–2025[9]
 • SDP
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD

9
7
6
4
2
2
1
www.manttavilppula.fi

Mänttä-Vilppula on metsäteollisuuden ympärille syntynyt kaupunki Pohjois-Pirkanmaalla, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Mänttä-Vilppulan naapurikunnat ovat Keuruu, Juupajoki, Jämsä, Ruovesi ja Virrat. Kaupungin virallinen pinta-ala on 657,09 km², josta 534,85 km² on maata,[1] ja väkiluku 9 596 asukasta.[2]

Suurista kaupungeista Mänttä-Vilppulaa lähimpänä sijaitsevat Jyväskylä (etäisyys n. 80 km) ja Tampere (90 km).

Vuonna 2007 Ylä-Pirkanmaalla käynnistettiin kunta- ja palvelurakenneselvitys Mäntän ja Virtain kaupunkien sekä Ruoveden ja Vilppulan kuntien kesken. Lopulta Ruovesi ja Virrat jäivät kuntaliitosvalmistelusta pois ja saatiin aikaan Mänttä-Vilppulan kaupunki, kun Mänttä ja Vilppula yhdistyivät 1.1.2009.

Uusi kaupunki piti Vilppulan vaakunan, mutta hallinnon sijaintipaikaksi tuli Mäntän keskustaajama. Taajama itse asiassa kattaa myös aiemmin oman taajamansa muodostaneen Vilppulan asemanseudun, mutta tarkkaan ottaen keskuspaikkana on entisen Mäntän kaupungin keskusta.

Mänttä-Vilppula tunnetaan ennen kaikkea taidekaupunkina sekä yhtenä suomalaisen paperi- ja metsäteollisuuden historiallisista pitäjistä. Molempien taustalla on vaikuttanut vahvasti Serlachiuksen suku.

Mänttä-Vilppulan kaupungin vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha Vilppula sijaitsee kaupungin länsiosassa ja Mänttä itäosassa. Mäntän keskusta sijoittuu Keurusselän ja Kuorevesi-järven väliselle kannakselle, jonka poikki Keuruun reitin vedet laskevat kohti Ruovettä. Mäntän tunnetuin luonnonnähtävyys on 190 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Mäntänvuori keskustan kaakkoispuolella.[10] Vilppulan alue sijaitsee pääosin 100–150 metrin korkeudella merenpinnasta ja vain muutamat pienet alueet entisen kunnan länsi- ja lounaisrajalla ylittävät 150 metrin tason. Korkein maastonkohta on kuitenkin 214 metrin korkeuteen ulottuva Kankaanpäänvuori. Yleiskuvaltaan Vilppulan maisema on varsin mäkistä. Kokemäenjoen vesistön latvavesiin kuuluvan Keuruun reitin vedet jakavat Vilppulan kahteen osaan, ja syvässä jokiuomassa kirkonkylän kohdalla virtaa Vilppulankoski. Sen putouskorkeus on 2,3 metriä.[11]

Kaupungissa on kaikkiaan 136 järveä, joista suurimmat ovat Keurusselkä-Ukonselkä, Ruovesi ja Tarjanne.[12]

Mänttä-Vilppulan Natura-kohteita ovat karu humusjärvi Tarjannevesi sekä vanhojen metsien kohteet Riihijärvi, Lauttajärvi, Elämänmäki ja Mäntänvuori.[13]

Kylät ja muut taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolhon taajama sijaitsee kaupungin pohjoisosissa, Tampere-Haapamäki-radan varrella.

Pohjaslahti, joka oli oma kuntansa vuosina 1941-1973, sijaitsee Vilppulan ja Virtain välissä Tarjanneveden rannalla.[14]

Vanhan Vilppulan alueen muita kyliä ovat Ajostaipale, Ala-Kolkki, Elämäntaipale, Haikkasalo, Huhtijärvi, Hokkaskylä, Huopioniemi, Innala, Jouttikylä, Kankaanpää, Keuruunkylä, Kitusuo, Koivio, Koivujärvi, Kotiniemi, Kuoreniemi, Kurkijärvi, Laajankylä, Laskunkylä, Leppäkoski, Loila, Maakasperä, Makkoskylä, Mäntyperä, Pollari, Pynnöskylä, Rajala, Rantakylä, Riihiniemi, Ritoniemi, Salmentaka, Salmi, Sammalisto, Suluslahti, Tammikoski, Tuuhoskylä, Tyynysniemi, Uittosalmi, Vehkomäki, Vessari, Viiki, Vitsakoski ja Ylä-Kolkki. [15]

Mäntän alueen kaupunginosia ovat Alaranta, Aravala, Asemankulma, Isoniemi, Joenniemi, Juhola, Keikanniemi, Keskikaupunki, Koskela, Kukkarokivi, Käänninniemi, Länsi-Koskela, Moisio, Monhanrinne, Mustalahti, Mäkikylä, Pättiniemi, Raja-aho, Rusinniemi, Savosenmäki, Seppälä, Sillanpää, Tammikangas, Tammiranta, Vuohijoki, Vuohimetsä ja Vuorenalusta.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Mänttä-Vilppulassa oli 10 256 asukasta, joista 8 408 asui taajamissa, 1 742 haja-asutusalueilla ja 106:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mänttä-Vilppulan taajama-aste on 82,8 %.[16] Mänttä-Vilppulan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Mäntän keskustaajama* 7 591
2 Kolho 817

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Entisen Vilppulan kuntakeskus, Vilppulan asemanseutu on kasvanut yhteen Mäntän keskustaajaman kanssa. Mäntän keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Jämsän kaupungin alueelle.[17]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Mänttä-Vilppulassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Mänttä-Vilppulassa toimii Mäntän helluntaiseurakunta.[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mänttä-Vilppulan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[20]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Mänttä-Vilppulan kaupungin nykyisellä alueella.[18]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilppulasta tuli Ruoveden kappeliseurakunta vuonna 1891 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1904, jolloin siihen liitettiin osia myös Keuruusta. Vilppulan kirkko on valmistunut 1900-luvun alussa.[11]

Vilppulan eristyneisyys väheni, kun vuonna 1870 alkoi laivaliikenne Ruovedelle, ja rautatie valmistui Tampereelta Vilppulan ja Haapamäen kautta Vaasaan vuonna 1883. Samoihin aikoihin rakennettiin myös maantie Ruovedeltä Vilppulan ja Mäntän kautta Keuruulle.[11] G. A. Serlachius rakennutti vuosina 1895–1897 kapearaiteisen rautatien Vilppulan rautatieasemalta Mänttään.[10]

Mäntän tehdasyhdyskunta irtautui Vilppulasta 1921.[11] Pohjaslahden kunnasta liitettiin yli kaksi kolmasosaa vuonna 1973 Vilppulaan.[21]

Vuonna 2007 Ylä-Pirkanmaalla käynnistettiin kunta- ja palvelurakenneselvitys Mäntän ja Virtain kaupunkien sekä Ruoveden ja Vilppulan kuntien kesken. Lopulta Ruovesi ja Virrat jäivät kuntaliitosvalmistelusta pois[22] ja saatiin aikaan Mänttä-Vilppulan kaupunki, kun Mänttä ja Vilppula yhdistyivät 1. tammikuuta 2009.[23]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja on toiminut Anne Heusala vuodesta 2021.[24] Hänen edeltäjänsä oli Markus Auvinen, joka toimi kaupunginjohtajana vuosina 2018–2020.[6]

Kaupunginvaltuustossa on 35 paikkaa, joista yhdeksän on SDP:n hallussa kaudella 2021–2025.[9] Valtuuston puheenjohtajana toimii Arto Pirttilahti.[8]

Kaupunginhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Marika Ala-Herttuala.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Mäntän Seudun Osuuspankki, Lastensuojeluyksikkö Siivet ja alihankintakonepaja TK-Vilmet.[25]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Mänttä-Vilppulan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
15 147
1985
  
14 918
1990
  
14 049
1995
  
13 412
2000
  
12 738
2005
  
11 982
2010
  
11 413
2015
  
10 604
2020
  
9 850
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Nähtävyydet ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serlachius-museo Gustaf
Vilppulan kirkko
Kaupungintalo

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vilppulan Veikot
  • Mäntän Valo
  • Vilppulan Tähti
  • Mäntän Urheilijat
  • Koillis-Pirkan Kiekko
  • Mäntän Syke
  • Mäntän Seudun Eräpirkat
  • Mäntän Ratsastajat
  • Vilppulan Ratsastajat
  • Mäntän Urheiluautoilijat
  • Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat
  • ESRC
  • Kolhon Vihuri
  • Mäntän Seudun Urheilusukeltajat
  • Mäntän Seudun Uistelijat
  • Mäntän Kiekko-Pojat

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M09* 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. a b Ylönen, Jorma: Anne Heusalasta Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Kuntalehti. 29.3.2021. Viitattu 28.10.2021.
  7. a b Kaupunginhallitus Mänttä-Vilppulan kaupunki. Viitattu 28.10.2021.
  8. a b Kaupunginvaltuusto Mänttä-Vilppulan kaupunki. Viitattu 28.10.2021.
  9. a b Kuntavaalit 2021, Mänttä-Vilppula Oikeusministeriö. Viitattu 28.10.2021.
  10. a b Tarmio, Hannu – Papunen, Pentti – Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 5: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 303–309. Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  11. a b c d Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteelis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 434–437. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  12. Mänttä-Vilppula Järviwiki. Viitattu 4.2.2018.
  13. Natura 2000 -alueet - Pirkanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  14. Mänttä-Vilppulan kylät Mänttä-Vilppula. Viitattu 21.1.2018.
  15. VILPPULAN KUNNAN HISTORIAA Vilppula-seura ry. Viitattu 29.8.2021.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  17. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  18. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  21. Aktiivisten ihmisten Pohjaslahti Pohjaslahti. Viitattu 4.2.2018.
  22. Kuntaliitos karille Pirkanmaalla Yle. 2007. Viitattu 4.2.2018.
  23. Tietoa kaupungista Mänttä-Vilppula. Viitattu 4.2.2018.
  24. Iso-Ettala, Sirkka: Kaupunginjohtaja Anne Heusala aloitti: ”Haluan olla sillanrakentaja” KMV-Lehti. 7.6.2021. Viitattu 28.10.2021.
  25. Alueen Mänttä-Vilppula yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 21.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  26. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]