Elämänmäki

 

Elämänmäki oli Vilppulassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä toiminut hermotauti- ja luonnonparantola, jonka perusti 1904 tohtori Edvard Wilhelm Lybeck (1864–1919). Parantolarakennus sijaitsi 15 kilometrin päässä Vilppulan asemalta 189 metriä korkean Elämänmäen päällä, josta oli näköala neljälle eri järvelle. Parantolassa käytettiin hoitomuotoina ravinto-, ilma- ja aurinkokylpyjä, uintia, savihauteita sekä paastoa. Siellä oli potilaina monia sen ajan kuuluisuuksia, kuten Akseli Gallen-Kallela, Mathilda Wrede, Järnefeltit, Juhani Aho, Ilmari Kianto ja F. E. Sillanpää. Lybeckin hoitomenetelmissä oli lähtökohtana se olettamus, että ihminen on osa luontoa, ja että luonnon rauha ja kauneus sinällään ovat parantavia elementtejä.

Parantola toimi aluksi Lybeckin ostamassa Katajamäen kruununtorpassa, kunnes varsinainen parantolarakennus valmistui 1906 Elämänmäen laelle. Tähän 2–3-kerroksiseen 35 kertaa 17 metrin kokoiseen rakennukseen sijoitettiin parantolan miespotilaat, ja naispotilaita hoidettiin edelleen Katajamäen kruununtorpan rakennuksissa. Potilaat saapuivat parantolaan pääasiassa laivalla Tampereelta läheiseen Tyynysniemen laivalaituriin, ja heitä tuli myös ulkomailta saakka. Enimmillään parantolassa oli samanaikaisesti jopa 200 potilasta.

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua parantolan toiminta loppui 1917. Parantola joutui vararikkoon, ja sen johtaja tohtori Lybeck siirtyi lääkäriksi Kirvun luonnonparantolaan. Hän teki itsemurhan vuonna 1919. Vilppulan kunta osti Elämänmäen parantolarakennuksen, ja se siirrettiin 1920-luvun lopulla Ajosjärven rantaan maamieskoulun käyttöön. Vuonna 1964 pystytettiin parantolarakennuksen perustuksen paikalle tohtori E. W. Lybeckin muistomerkki.

Luonnonsuojelualue

Elämänmäen alue oli vuosina 1926–2007 Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. Alueelle perustettiin vuonna 1994 Elämänmäen vanhojen metsien suojelualue. Luonnonsuojelualue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä Natura 2000 -verkostoon. Suojelualue siirtyi vuonna 2008 Metsähallituksen hallintaan. Alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2011, ja siinä tavoitteeksi on määritelty vanhan luonnonmetsän säilyminen. Elämänmäki on myös virkistysalue, jolla risteilee luontopolkuja. Elämänmäkeä peittää nykyisin tiheä kuusikko, josta löytyy jopa 40 metriä korkeita kuusia. Alueella on runsaasti mukurakuusia ja -mäntyjä.

Lähteet

• Jokela, Aimo: Metla Parkanon tutkimusasema 1961–2001: Vilppulan tutkimusalue (Arkistoitu – Internet Archive)(PDF), s.123–127

Kirjallisuutta

• Kalle Achté, Jorma Rantanen ja Tapani Tamminen: Luontaishoidon isä tohtori E. W. Lybeck - Elämänmäen parantaja. Recallmed 1994 ISBN 951-9221-66-2

Aiheesta muualla

• Elämänmäen puulajistopuisto^{[vanhentunut linkki]}. Metla.fi. PDF. Viitattu 3.5.2014.