Mäntän kirkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mäntän kirkko
Mäntän kirkko.jpg
Koordinaatit 62°01′39.8″N, 024°37′24″E
Seurakunta Mänttä-Vilppulan seurakunta
Rakentamisvuosi 1928
Suunnittelija W. G. Palmqvist
Materiaali kivi
Istumapaikkoja 450
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Mäntän kirkko on vuonna 1928 valmistunut arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema kivikirkko Mäntän keskustassa. Mäntän seurakunta erotettiin Vilppulasta vuonna 1921. Itsenäisen seurakunnan perustamisen yhtenä edellytyksenä oli G. A. Serlachius Oy:n päätös rakennuttaa ja lahjoittaa seurakunnalle oma kirkko. Niinpä yhtiö rakennutti kirkon omalla kustannuksellaan. Rakennukseen mahtuu noin 450 henkeä. Kirkko on pohjaratkaisultaan ristinmuotoinen ja se edustaa tyyliltään lähinnä pohjoismaista uusbarokkia. Kellotapulin korkeus on 37 metriä ja kirkkosalin kupoli on 13 metriä lattiatasosta.[1]

Tornilliseen leveärunkoiseen pitkäkirkkoon liittyy matalampi monikulmainen kuori. Sivuilla on satulakattoiset kylkiäiset, joista toinen avautuu kirkkosaliin ja toisessa on seurakuntasali. Ulkoseiniltään vaaleanruskeaksi rapattu kirkko on rakennettu osaksi kivestä ja osaksi tiilestä. Tornin yläosa on mukailtu barokkimaisen kaartuvaksi. Kirkkosalia kattaa kookas ristiholvi. [2]

Mäntän kirkon erityispiirre on runsas taiteen käyttö sisustuksessa. Alttaritaulun on maalannut Alvar Cawén. Taulu esittää Mariaa ja Jeesus-lasta lampaiden ympäröimänä. Se on paikallinen tulkinta jouluevankeliumista. Mallina on ollut mänttäläinen nainen istuu lapsi sylissään Joenniemen kartanon lampaiden ympäröimänä. Maalauksen värien pehmeät pohjasävyt on otettu luonnosta. Alttaritaulun sivuilla olevat lasimaalaukset ovat myös Alvar Cawénin työtä, kun taas urkuparven lasimaalauksen on tehnyt Eric O. W. Ehrsrtöm. Kirkko on museoviraston suojelukohde.[1]

Hannes Autereen yhteensä 35 puuveistosta ovat kansanomaisia kristinuskon, kirkollisen elämän ja historian kuvauksia. Alttarikaiteen puureliefit kuvaavat Jeesuksen elämänvaiheita. Saarnatuolin aihepiiri esittää kirkollista elämää, jota Autere on höystänyt huumorilla. Raamatun tapahtumat ja sen henkilöhahmot ovat joidenkin veistosten aiheita. Neitsyt Maria Jeesus-lapsi sylissään, Pietari avaimineen sekä neljä evankelistaa ovat saaneet paikkansa saarnatuolin kaiteessa. Katoksen päällä on Ihmisen Poika käsissään Jumalan sanan kaksiteräinen miekka. Urkuparven kaiteen yhdeksän reliefiä kuvaavat Suomen kansan muinaista elämää ja työntekoa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mäntän kirkon esite (PDF) 22.1.2005. Mänttä-Vilppulan seurakunta. Viitattu 1.1.2014.
  2. Mäntän kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]