Toisvesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toisvesi
Sijainti VirratView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 62°17′38″N, 23°43′52″E
Pinnankorkeus 98,1 m [1]
Pinta-ala 29,4045 km² [2]
Rantaviiva 81,516 km [2]
Suurin syvyys 85 m [2]
Keskisyvyys 19,47 m [2]
Tilavuus 0,57256582 km³ [2]
Valuma-alue 1 530 km² [3]
Virtaus 14 m³/s [3]
Laskujoki Herraskoski ja Horhankoski [1]
Saaria 56 [1]
Järvinumero 35.421.1.001
Toisvesi

Toisvesi on järvi Kokemäenjoen valuma-alueella Ähtärin reitillä. Se sijaitsee kokonaisuudessaan Virtain kunnan alueella Pirkanmaan pohjoisimmassa osassa. Pinta-alaltaan Toisvesi on Pirkanmaan kymmenenneksi suurin järvi.[4] Yli 18 metrin keskisyvyydellään se on Suomen kolmanneksi syvin järvi.[5][6] Toisvedessä on laajoja alueita, joiden syvyys on vähintään 60 metriä. Syvin kohta on 85 metriä.[7][2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 2 940 hehtaaria eli 29,4 neliökilometriä. Se on 16 kilometriä pitkä ja 8,5 kilometriä leveä. Pituusmitat antavat järvestä suurjärven vaikutelman, vaikka se on todellisuudessa vinon Y-kirjaimen muotoisena varsin kapea. Läntinen haara on 16 kilometriä pitkä ja se on leveimmillään 1,7 kilometriä leveä. Itäinen haara on vain 12 kilometriä pitkä, ja se on leveimmillään 1,2 kilometriä leveä. Voidaan tulkita, että läntinen haara on järvenselkä, josta haarautuu pohjois-koilliseen 7,2 kilometriä pitkä sivuhaara, ja joka taipuu pohjoispäässä etelään 1,6 kilometriä pitkänä Ohtolanlahtena. Itäisen haaran lahdensuu levenee itään Murtolahtena, jossa sijaitsee Ilomäen kylä.[2][1]

Järvessä on kartan mukaan 56 saarta, joista suurin osa on rannanläheisiä luotoja. Ohtolanlahdella sijaitsevat Koskisaaret, joita on kaksi. Pohjoisempi saari on 180 metriä ja eteläisempi on 140 pitkä. Saarten kohdalla olevan Havonniemen länsipuolella sijaitsee Niittysaari ja Ruumissaari. Niittysaari on 240 metriä pitkä. Ikkalan kohdalla ovat kallioiset Lempiluodot. Järven eteläosassa Murolahden edustalla sijaitsee Akonsaari ja Y-haaran pohjoisrannassa Pukkisaari, joka on 240 metriä pitkä. Järven suurin saari Haukkasaari sijaitsee järven läntisen haara eteläosassa. Saari on lähes 500 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Sen pinta-ala on 7,2 hehtaaria. Järven pohjoisosan rannoilla on monia pikkusaaria. Niitä ovat esimerkiksi Lemmetinsaari, Koivusaari, Pajusaari, Ollinsaari, Nuottisaari, Koninkivi, Mertosaari ja Talassaari, sekä niistä suurin Suullisensaari. Sen pinta-ala on 2,0 hehtaaria.[2][1]

Sen tilavuus on 572,6 miljoonaa kuutiometriä eli 0,5726 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 19,5 metriä ja suurin syvyys on 85 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven läntisen Y-haaran pohjoisosassa, mistä alkaa yli 10 kilometriä pitkä syvänne, jossa on vettä 50–80 metriä. Syvänne on muodostunut samalla tavalla kuin esimerkiksi Päijänteen syvin kohta: Kun syväkivet jäähtyivät, maankuori lohkoontui kappaleiksi pitkänomaisia, kapeita siirroksia myöten. Myöhemmin näitä siirroksia myöten on tapahtunut useita liikuntoja. Vesitilavuudeltaan Toisvesi on likimain yhtä suuri kuin sitä huomattavasti laajemmat Kukkia ja Vesijärvi yhteensä.[4] Suuren vesitilavuutensa ansiosta Toisvesi jäätyy verraten myöhään, joulukuussa.[5][8][2][1][9]

Järven rantaviivan pituus on 81,5 kilometriä. Virtain keskustaajama sijaitsee välittömästi Toisveden eteläpuolella, järven eteläisen selän rannalla. Järven luoteisen haaran rantamilla sijaitsee Liedenpohjan kylä. Kantatie 66 kulkee Toisveden länsipuolitse ja kantatie 68 järven itäpuolitse.[2][1][10]

Vedenkorkeus ja virtaama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven vedenpinnan korkeuksia on kerätty Suomen ympäristökeskuksen rekisteriin vuodesta 1903 alkaen. Järven keskivedenkorkeus (MW) on ollut 98,00 metriä mpy (N60), jossa on 0,93 metriä vuotuista vaihtelua. Ylin vedenkorkeus (HW) on ollut 99,38 metriä toukokuussa 1905 ja alin vedenkorkeus (NW) 96,88 metriä maaliskuussa 1948, joten äärivaihteluksi tulee 2,50 metriä.[3]

Järven virtaamat mitataan järven eteläpäässä sijaitsevissa lasku-uomissa. Järven vapaat lasku-uomat ovat Herraskoski ja Horhankoski. Näiden lisäksi vettä virtaa Herraskosken kanavaa myöten pienempi määrä. Järven virtaamia on mitattu vuosina 1904–1979. Keskivirtaama (MQ) on ollut 14 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Keskiylivirtaama (MHQ) on ollut 46 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 5,5 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet (HQ) 85 m³/s (toukokuussa 1905) ja (NQ) 1,0 m³/s (huhtikuussa 1948).[3]

Veden laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisveden vesi on humuspitoista, kuten sen eteläpuolella sijaitsevan Ison Tarjanneveden eli Tarjanneveden, Vaskiveden ja Visuveden vedet. Järvi ei ole rehevöitynyt. Sen luoteishaaraan laskee Tulijoen kautta runsasravinteisia vesiä. Toisveden selkäalueella vesi on hyvänlaatuista, jätevesien vaikutus on suhteellisen pieni. Eräissä Toisveden lahdelmissa on havaittu vesikasvillisuuden lisääntymistä.[11] Toisveden kuha- ja haukikanta on hyvä.[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisveden ympäristöstä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja ja useita tervahautoja sekä lapinraunio. Alueelta on paikannettu myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita.[12]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Toisveden alueella (35.42), jonka Toisveden lähialueeseen (35.421) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 98,1 metriä mpy.[1][3]

Järvi saa pääosan vedestään Soininjoesta, jonka valuma-alue on 1 213 neliökilometriä. Soininjoki on valjastettu Soininkosken voimalaitoksella ja tästä kohdasta katsotaan Toisveden lähialueen alkavan. Järven länsihaaraan laskee Sulkavanjoen valuma-alue (35.425) laskujoki Tulijoki ja pienen Naulaojan valuma-alueen (35.426) laskuoja.[1][3]

Toisveden lähialueella on 38 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne luetellaan tässä alla. Soininjoen alueen viranomaisraja päättyy Soininkosken voimalaitokseen, mistä alkaa Toisveden lähialue. Ennen Toisvettä sen lasku-uomassa sijaitsevat vielä Kahilanjärvi (73 ha) ja Välivesi (22 ha), joka viimeisenä laskee Enonkoskea myöten Toisveden itäiseen haaraan. Kahilanjärven itärantaan laskee siihen pieni Kakaralampi (3 ha). Kahilanjärven länsirantaan laskee Varimo-oja, joka alkaa kaukana pohjoisessa. Sen valuma-alueelle kuuluvat Iso Ruuhijärvi (3 ha), Yltävänjärvi (9 ha), Heinijärvi (4 ha), Yläinen Heinijärvi (3 ha), Haukilampi (2 ha), Hoikkalampi (1 ha), Housulampi (4 ha) ja Kalliolampi (3 ha). Lahdenkylän keskellä Toisveden itähaaran länsirantaan laskee pieni oja, jonka alueella ovat Maajärvi (5 ha), Korpisjärvi (2 ha), Haukijärvi (3 ha) ja Lauttajärvi (4 ha). Ikkalaan laskee edellistä lyhyempi oja, jonka valuma-alueella sijaitsevat Nikulilammi (1 ha), Harrajärvi (4 ha), Kuurijärvi (2 ha), Haarajärvi (2 ha), Ahvenlampi (12 ha), Nevajärvi (2 ha) ja Pitkäjärvi (8 ha). Hieman ennen itäisen haaran loppumista lahden pohjoisrantaan laskee lopuksi lyhyt Kupanoja ja Iso Vehkalampi (1 ha). Itä- ja länsihaaran välissä olevalla niemimaalla on jäljellä joitakin lyhyitä ojia ja niiden valuma-alueella pieniä järviä, jotka laskevat niemimaan länsirantaan. Niitä ovat esimerkiksi Haukkajärvi (2 ha) ja Säynävälampi (4 ha).[1][3]

Itäiseen haaraan kuulu sen perukalla sijaitseva Ohtonlahti, jonne laskee etelästä pitkä oja. Sen valuma-alueelle sijoittuvat Reskanjärvi (1 ha), Alainen Kuusijärvi (8 ha), Yläinen Kuusijärvi (5 ha) ja Kalliojärvi (2 ha). Etelämmäksi järven itärantaan ja Ikkalaa vastapäätä laskevat Karkulampi (4 ha), Valkonen (3 ha) ja Mulkonen (1 ha). Virtain keskustaajan kautta Toisveden eteläpäähän laskee Yläinen-Toriseva (2 ha) ja Lappajärvi, ja etelärantaan laskee myös toista ojaa myöten Puttosenjärvi (7 ha) ja Sorvanjärvi (7 ha) ja kolmatta ojaa myöten Korpisjärvi (5 ha). Herraskylän pohjoispuolelle laskevat järven ainoat länsipuolen järvet Letkunlammi (3 ha) ja Petäjäjärvi (6 ha).[1][3]

Järven lasku-uomat ovat Vuolteen lahdella haarautuvat ja rinnakkaiset uomat Herraskosken kanava sekä peräkkäiset Herraskoski ja Horhankoski. Nämä yhtyvät molemmat Marttisenalaiseen, josta vesireitti jatkaa Keiturinsalmen läpi Vaskiveden Härkösselälle. Lasku-uomalle tulee pudotusta 2,0 metriä. Vesireitti jatkaa Vaskiveden läpi Visuvedelle ja Tarjanneveteen.[1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Karttapaikka: Toisvesi, Virrat (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
  2. a b c d e f g h i j SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.11.2018.
  3. a b c d e f g h i Toisvesi (35.421.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.11.2018.
  4. a b http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=102269&lan=fi
  5. a b c http://www.kuhamaa.fi/jarvet/virrat
  6. Meriläinen, Jarmo: Niin syvä on kuin pitkäkin – Suomen syvin järvi? Ahdin Sanomat, 1998, nro 1. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuslaitos. Artikkelin verkkoversio Internet Archiven arkistossa Viitattu 18.9.2012.
  7. http://www.kolumbus.fi/~kf7797/Galleries/Hameen_vesistot/Toisvesi.htm
  8. http://www.gtk.fi/Media/lehdistotiedotteet.html?number=181
  9. http://www.kolumbus.fi/~kf7797/Galleries/Hameen_vesistot/Toisvesi.htm
  10. Karttapaikka: Toisvesi, Virrat (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
  11. virrat.fi/file_download/110
  12. http://www.tampere.fi/vapriikki/maakuntamuseo/arkeologia/kenttatutkimukset.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]