Vaskuunjärvi
| Vaskuunjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Virrat |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Vaskuunjärven valuma-alue (35.44) |
| Laskujoki | Koronjoki [1] |
| Järvinumero | 35.442.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 136,4 m [1] |
| Rantaviiva | 16,042 km [2] |
| Pinta-ala | 1,5011 km² [2] |
| Valuma-alue | 46,6 km² [3] |
| Keskivirtaama | 0,4 m³/s [3] |
| Saaria | 4 [1] |
 Vaskuunjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vaskuunjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Virroilla sen keskustaajamalta 13 kilometriä länteen ja Vaskuun kylän pohjoispuolella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 150 hehtaaria eli 1,5 neliökilometriä. Se on 5,6 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Järven todellinen leveys on kuitenkin pienempi, sillä järvi on muodoltaan kaareva. Levein kohta löytyy Selkäsaarien kohdalta, missä se on 600 metriä leveä. Järvi on muualla paljon kapeampi ja Särkänsaaren eteläpuolella järvi kapenee 70 metriä leveäksi salmeksi, missä järvi on selvästi leveämpi salmen molemmilla puolilla. Järvi on myös katkaistu lakkautetun Haapamäki–Pori-radan rautatiepenkereellä 800 metriä järven eteläpäästä. Tätä järvenosaa kutsutaan Kivilahdeksi. Järven pohjoispäätä kutsutaan Louonlahdeksi ja järven keskikohdalla Tarhavuoren molemmilla puolilla on lahdet, joista toinen on Pitkälahti.[2][1][3]
Järvellä on kartan mukaan neljä saarta. Suurin saarista on Selkäsaari, joka sijaitsee pohjoisosan järvenselän keskellä. Selkäsaari on 100 metriä pitkä, 50 metriä leveä ja sen pinta-ala on 0,3 hehtaaria. Selkäsaaren ympärillä on kivikkoa ja kaksi pienempää saarta. Pohjoisosan eteläpäässä kapeikon suulla on neljäs kallioinen Särkänsaari. Se on 40 metriä pitkä ja 30 metriä leveä.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 16 kilometriä ja sen rannat ovat pääosin metsämaata. Järven lähellä on suuriakin peltopalstoja, jotka eivät kuitenkaan ulotu rantaan asti. Järven ympäristön haja-asutus on ryhmittynyt paikoin pieniin kulmakuntiin, joita ovat Anttilanperä, Ilvesperä, Laajanperä ja Vaskuu. Rannolla sijaitsee 62 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 3359 ja 3352 ja niiltä haarautuviltä muilta kyläteiltä.[2][1][3][4]
Säännöstely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Säännöstely vanhalla padolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järveä on säännöstelty Koronjoen Toisen vesistötoimikunnan 9.11.1954 antaman päätöksen nojalla. Lupa on haettu Koronjoessa sijainneen vesilaitoksen tarpeisiin. Luvan perusteella vedenpinnan korkeusrajat ovat olleet 136,10–136,70 metriä mpy. (NN). Vesilaitos ei enää ole toiminnassa, ja lupa säännöstelyyn on käynyt tarpeettomaksi.[3]
Järven vedenpinnankorkeuksista on vain vähän tietoa. Virtaamat tunnetaan pintapuolisesti. kesivirtaama (MQ) on 0,4 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskialivirtaama (MNQ) 0,037 m³/s, alivirtaama (NQ) 0 m³/s ja ylivirtaama (HQ 1/20, tilastollisesti tulva, joka tapahtuu 20 vuoden välein) 6,3 m³/s.[3]
Säännöstely uudella padolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusi 30 metriä leveä pohjapato rakennetaan vanhan myllypadon yläpuolelle siten, että se muodostaa luonnonmukaisen kosken. Se nostaisi keskivedenkorkeutta tasolle 136,74 metriä mpy. eli vedenpinta nousee 27 senttimetriä. Alivedenkorkeus nousee 30 senttimetriä.[3]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaskuun vedenlaatua on tutkittu vain joitakin kertoja. Vesinäytteitä on otettu vuosina 1973–1995 ja vuonna 2009. Vaskuujärven tila on sama kuin Koronjoessa. Vesi on valuma-alueen happamuudesta johtuen hapanta ja metsävaltaisuudesta johtuen humuspitoista. Järvessä on happitaloudessa ongelmia, koska veden happivaje saa aikaan sisästä kuormitusta. Tämä nostaa erityisesti kokonaisfosforipitoisuuksia. Järven ulkoinen kuormitus on hajakuormitusta, joka on peräisin pelloilta ja ojitetuista metsistä. Ulkoinen fosforikuormitus on noin 1 350 kilogrammaa vuodessa (kg/a), kun suurin sallittu kuormitus olisi 395 kg/a ja järvelle vaarallinen kuormitus olisi 830 kg/a. Vaikka järven vesi on ajoittain hapanta, on sen puskurikyky happamoitumista vastaan tyydyttävällä tasolla.[3]
Vesikasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven rantoja kiertää muutaman metrin levyinen järvikorte- ja sarakasvien vyöhyke, jonka edustalla kasvaa kelluvalehtisten kasvien vyöhyke. Rannat ovat paikoin soistuneita ja suolla voi esiintyä luhtamaista kasvustoa. Järven pohja on mutainen eikä pohjassa viihdy pohjaversoisia ja uposlehtisiä kasveja.[3]
Linnusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi ei ole varsinainen lintujärvi, jossa eläisi lintuyhdyskuntia. Siellä on tavattu tavallisesti silkkiuikkua, heinäsorsaa ja laulujoutsenta. Järven kalalajistoon kuuluu yleisesti hauki, siika, kirjolohi, särki, lahna, made, kiiski, ahven ja kuha. Järven rapukanta on heikko rapuruton takia. Järveen on istutettu 2000-luvulla kuhaa, planktonsiikaa ja kirjolohta.[3]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Vaskuunjärven valuma-alueella (35.44, pinta-ala 19,55 km²), jonka Vaskuunjärven alueeseen (35.442) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 136,4 metriä mpy.[1][3][5]
Järvi saa pääosan vedestään kahdelta valuma-alueelta ja omalta alueeltaan. Järven pohjoispäähän laskee Palolamminoja, joka on Palolamminojan valuma-alueen (35.445; 10,07 km²) laskuoja. Sen pääjärvi on Palolampi (25 hehtaaria, ha). Valuma-alueella on runsaasti ojitettuja soita. Ilvesperälle laskee Ilvesperänpuro, joka on Ilvesperänpuron valuma-alueen (35.444; 16,98 km²) laskuoja. Sen valuma-alue on metsämaata, jossa on jonkun verran ojitettuja soitakin. Tätä ojaa laskee esimerkiksi Juurakkojärvi (5 ha).[1][3][5]
Vaskuunjärven valuma-alueella on viisi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä neljä laskevat järven eteläpäähän. Eteläpää (1 ha) ja sen vieressä sijaitseva lampi Kiitajärvi laskevat Kivilahteen. Samoin tekee Pieni Ruokejärvi (4 ha) vanhan rautatien alittavalla ojallaan. Tähän järveen laskevat vuorostaan suurempi Ruokejärvi (6 ha) ja Koirajärvi (1 ha). Järven koillispuolelta laskee Vehkajärvi (2 ha) Kivisaaren ojitetun suon läpi. Samalla valuma-alueella saattaa sijaita myös Kolmisoppinen.[1][5]
Järven laskujoki on Koronjoki, joka Joensuunjärven (12 ha) läpi päästyään mutkittelee peltoja ja metsää vuorottelevassa maastossa ja laskee lopulta 5,7 kilometrin päähän Koronkylässä Vaskiveden Koronselkään. Joensuunjärveen mennessä tulee joelle aluksi pudotusta 3,5 metriä ja loppumatkalle vielä 37 metriä lisää.[1][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Vaskuunjärvi, Virrat (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.11.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto: Vaskuunjärven kunnostus & Koronjoen yläosan kalataloudellinen kunnostus, 2.12.2013, viitattu 28.11.2018
- ↑ Vaskuunjärvi, Virrat (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d Vaskuunjärvi (35.442.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.11.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kilpapilkkijä: Vaskuunjärven kisat, kalstus.com
- Kellomäki, Heikki: Rautatie tuli–ja meni: Porin-Haapamäen rautatie Virroilla (luku 5. Työmenetelmät), Books on Demand, 9789523398375, 2016
- Kuusinen, Jari: Vaskuu (valokuvia)