Keihäsjärvi (Virrat)
| Keihäsjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Virrat |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tarjanneveden alue (35.41) |
| Laskujoki | Pihtisalmi [1] |
| Järvinumero | 35.415.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96,2 m [1] |
| Rantaviiva | 13,316 km [2] |
| Pinta-ala | 1,55819 km² [2] |
| Saaria | 7 [1] |
 Keihäsjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Keihäsjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Virroilla Vaskiveden lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 156 hehtaaria eli 1,6 neliökilometriä. Se on 3,2 kilometriä pitkä ja 3,6 kilometriä leveä. Se sijaitsee Vaskiveden ja Nojoskylän kylien lähellä aivan Vaskiveden Oikanselän ja Salmenselän kohdalla. Sen vedenpinta on vain 10 senttimetriä korkeamalla kuin Vaskivedellä, jonka Nojoskylällä sijaitseva lahti jää heti 50 metriä pitkän Pihtisalmen alapuolelle. Nojoskylän nimetön lahti on yhteydessä Salmenselkään 200 metriä pitkän Siltasalmen kautta. Vaikka sen järvenselkä on avoin, jää sille kuitenkin kolme lahtea, jotka muodostavat oman ympäristönsä. Eteläpäässä sijaitsee 350 metriä pitkä Saukkolahti, kaakkoispäässä on 900 metriä pitkä Kalettomanlahti ja pohjoispäässä vielä 850 metriä pitkä lahti Pikku-Keihäs. Pikku-Keihäs haarautuu vielä kahdeksi lahdeksi, joita kutsutaan Kaksperäksi. Sekä Kalettomanlahden että Pikku-Keihään lahdensuut ovat kapeat ja kumpikin lahti muodostaa näin oman eristyneen järvenosansa.[2][1]
Järven rannat ovat osin alavaa maastoa, mutta useiden rantojen rinteet nousevat jyrkästikin ylös matalille mäille. Järvenselän itärannalta näkyy järvelle matala Pihtiniemen mäki ja etelärannasta kohoaa Mikonnenästä 30 metriä korkea mäki. Pikku-Keihään luoteispuolella kohoavat 40 metriä korkea Kaksperänvuori ja hieman kauempana yli 60 metriä korkea ja kallioinen Isomäki.[1]
Järvessä on kartan mukaan seitsemän saarta. Suurimmat saaret sijaitsevat järvenselän pohjoispuolella. Niistä Kolmikouransaari on suurin. Se on 300 metriä pitkä ja 100 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,2 hehtaaria. Iso Tiaistenlinna on toiseksi suurin saari. Se on 180 metriä pitkä, 120 metriä leveä ja sen pinta-ala on noin 1,4 hetaaria. Muita karttaan nimettyjä saaria ovat Pikkulinna ja Koskensaari.[1]
Järven rantaviivan pituus on 13,3 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata. Suoraan järveen viettävillä rinteillä on peltomaata vain Saukkolahdessa, Kalettomanlahdella ja Pikku-Keihäässä. Osa pelloista sijaitsevat Isojoen valuma-alueella. Alueen haja-asutus muodostuu alle 20 taloudesta, joista noin viisi on maatiloja, sekä rannoille rakennetuista 30 vapaa-ajan asunnosta. Niille tulee tiet kantatieltä 65 tai yhdystieltä 14339.[2][1][3]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Tarjanneveden alueella (35.41), jonka Keihäsjärven valuma-alueeseen (35.415) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 96,2 metriä mpy.[1][4]
Järvi saa kaiken vetensä omalta Keihäsjärven valuma-alueeltaan. Keihäsjärveä voi pitää valuma-alueensa pääjärvenä. Valuma-alueella on 17 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä suoraan järveen laskevat omaa laskuojaansa pitkin Saukkolammi (5 ha), jonka oja laskee Saukkolahteen, Kauppilanjärvi (9 ha), joka laskee Saukonlahden suuhun, ja Kaakkojärvi (4 ha), joka laskee pohjoispäähän Kaksperään. Petäjäjärvi (6 ha) sijaitsee Jakavuoren takana ja laskee Saukkolammiin.[1][4]
Suurimman osan valuma-alueesta ottaa Isojoen valuma-alue. Isojoki laskee Kauppilanjärven länsirantaan. Sen kolmesta latvahaarasta Ruokesoja ja Heinäoja yhtyvät pienessä Myllylammessa, josta Isojoki voidaan katsoa alkavan. Isojokeen yhtyy alempana vielä Kukkaro-oja. Kukkaro-ojan varrella sijaitsevat Yläinen-Kukkaro, Keski-Kukkaro (11 ha) ja Ala-Kukkaro (4 ha). Ojan latvat sijaitsevat Havanganjärven lounaispuolella. Ojan yhtä latvahaaraa pitkin laskee vielä Vilamonjärvi (3 ha).[1][4]
Kukkaro-ojan kanssa rinnakkain laskee Ruokesoja, mutta sen pääuoma on edellistä paljon pitempi ja valuma-alue laajempi. Ruokesojan valuma-alue ylettyy entisen Kurun puolelle. Pääuoman varrella sijaitsevat Salmi-Ruoke (20 ha), Heinä-Ruoke (8 ha) ja Alainen-Ruoke (3 ha). Valuma-alueella on muitakin järviä kuten esimerkiksi Valkoinenlammi (1 ha), Kotajärvet (1 ha), Kaakkolammi (3 ha), Koirajärvi (5 ha) ja Kalliojärvi (2 ha).[1][4]
Heinäojan valuma-alueella on järviä muuta aluetta vähemmän. Sillä on kaksi päähaaraa, jotka yhtyvät Rajanevan seudulla. Etelästä tulee Naaluoja ja lounaasta Vuohioja. Vuohiojan kautta virtaa ojitetun Rajakorven vedet pienen Vuohilammin läpi. Naaluoja alkaa Naalulammista, joka kokoaa metsäojien vedet ja johon laskee myös Jouttijärven (17 ha) laskuoja. Pitkulainen Lylyjärvi (5 ha) yhtyy Heinäojaan sen keskijuoksulla.[1][4]
Järven lasku-uoma on alle 20 metriä leveä ja 50 metriä pitkä Pihtisalmi. Se laskee Vaskiveden Salmenselkään Nojoskylän vieressä sijaitsevaan eriytyneeseen lahteen. Pihtisalmella on pudotusta noin 10 senttimetriä.[1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Keihäsjärvi, Virrat (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.11.2018.
- ↑ Keihäsjärvi, Virrat (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f Keihäsjärvi (35.415.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.11.2018.