Iso Haapajärvi (Ähtäri)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iso Haapajärvi
Sijainti ÄhtäriView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 62°30′18″N, 23°54′36″E
Pinnankorkeus 142,1 m [1]
Pinta-ala 2,17774 km² [2]
Rantaviiva 11,067 km [2]
Suurin syvyys 15 m [2]
Keskisyvyys 4,2 m [2]
Tilavuus 0,00915676 km³ [2]
Laskujoki Haapajoki [1]
Saaria 3 [1]
Järvinumero 35.428.1.004
Iso Haapajärvi

Iso Haapajärvi [1][2] on Etelä-Pohjanmaalla Ähtäri keskustaajamasta yhdeksän kilometriä länsilounaaseen sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 218 hehtaaria eli 2,2 neliökilometriä. Se on 3,9 kilometriä pitkä ja 1,1 kilometriä leveä. Se sijaitsee alavalla metsäalueella, jota viljellään järven tuntumassa. Järvellä on avoin järvenselkä, vaikka sen keskellä sijaitsee Isosaari. Järvi on selväpiirteinen, mutta sillä on kuitenkin kaksi terävää niemeä. Pitkäniemi sijaitsee itärannassa ja sen taakse jää Talaslahti. Tämän vastarannalla on Hirviniemi, jonka taakse jää Hirvilahti. Järven pohjoispäässä sijaitsee kallioinen Vuorikallio, jossa veteen putoaa pitkä jyrkänne. Järvessä on kartan mukaan kolme saarta. Isosaari on 200 metriä pitkä ja 70 metriä leveä. Sen pinta-ala on 0,7 hehtaaria ja se on autio. Muita saaria ovat Pitkäniemen edustalla sijaitseva Pienisaari ja järven pohjoispäässä sijaitsee nimetön saari. Järven pohjoispäätä kutsutaan Vuorilahdeksi ja eteläpäätä Joronlahdeksi. Eteläpään itärannalla sijaitsee Konttikallio, jossa on kaksi jyrkännettä.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 9,2 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0092 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 4,2 metriä ja suurin syvyys on 15 metriä. Syvin kohta sijaitsee 1,2 kilometriä pitkässä, mutta hyvin kapeassa, syvänteessä. Syvänne ulottuu yli 10 metrin syvyyteen ja sen pohjoispäässä on syvintä. Järven eteläpäässä on laaja paikoin kymmeneen metriin ulottuva syvänne.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 11,1 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata lukuun ottamatta useita peltoalueita, jotka ulottuvat rantaan asti. Järven haja-asutus muodostuu 15 taloudesta, joista yhdeksän on maatiloja. Ne muodostavat pohjoispäähän Vuorimäen ja eteläpäähän Haapakylän kulmakunnat. Järven rannoille on rakennettu yli 40 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 17229, joista haarautuu kummallekin rannalle vievät kylätiet.[2][1][3]

Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuosien 1986–2006 aikana vaihdelleet 10–35 mikrogrammaa litrassa vettä. Se vastaa karun tai lievästi rehevöityneen järven tasoa. Vedenväri on ollut vastaavana aikana 40–90 Pt mg/l.[4]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Toisveden alueella (35.42), jonka Vähä Haapajärven valuma-alueeseen (35.428) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 142,1 metriä mpy.[1][5]

Järvi kuuluu vesistöalueensa latvavesiin ja se saa pääosan vedestään Jauhojärvestä laskevasta Myllypurosta ja pohjoisesta Vähästä Liesjärvestä. Järveen on johdettu myös ympäristön metsistä kuivatusojia. Järven laskujoki on Haapajoki, joka lähtee järven itärannalta ja se laskee 1,2 kilometrin päässä Vähään Haapajärveen. Tämä laskee Perännejärveen, joka on osa Ähtärin reitin pääuomaa.[1][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Kansalaisen karttapaikka: Iso Haapajärvi, Ähtäri (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.11.2018.
  2. a b c d e f g h i j SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.11.2018.
  3. Kansalaisen karttapaikka: Iso Haapajärvi, Ähtäri (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.11.2018.
  4. Nuotio, Eeva: Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa, Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2008, ISBN 978-952-11-2973-5, viitattu 7.11.2018
  5. a b Iso Haapajärvi (35.428.1.004) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.11.2018.