Kortteinen (Ähtäri)
| Kortteinen | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Ähtäri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Kortteisenjoki Pemuun [1] |
| Järvinumero | 35.473.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 173,5 m [1] |
| Pinta-ala | 1,06627 km² [2] |
| Rantaviiva | 5,17 km [2] |
| Suurin syvyys | 1 m [2] |
| Keskisyvyys | 0,46 m [2] |
| Tilavuus | 0,00049083 km³ [2] |
| Saaria | 8 [1] |
 Kortteinen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kortteinen [1][2] on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Lepikonperän ja Kortteisperän välissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 107 hehtaaria eli 1,1 neliökilometriä. Se on 2,0 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järvenselkä on laaja ja avoin, mutta se on matalana paikoin kivinen. Järvessä on kartan mukaan kahdeksan saarta, jotka vaikuttavat olevan ruoppauskasoja rantojen puhdistuksen jäljiltä. Ruoppauspenkereiltä vaikuttavat myös kaksi kapeaa ja suoraa niemeä, joista pisin on 80 metriä pitkä. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 0,49 miljoonaa kuutiometriä eli 0,00049 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 0,46 metriä ja suurin syvyys on 1,0 metriä. Vaikka järvi on tasapohjainen, on syvin kohta löytynyt järven itärannan puolelta.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 5,2 kilometriä ja järven rannat ja lähiympäristö on alavaa ja soistunutta metsämaata. Suomaasto on tiheästi ojitettua. Vain lepikonperällä ulottuu rantaan asti peltomaita. Järven ympäristön haja-asutus muodostuu neljästä taloudesta, joista yksi on maatila. Niistä muodostuu länsirannalla Lepikonperä. Kortteisperä sijaitsee kauempana järven rannasta. Rannoille on rakennettu yli kymmenen vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 17253 ja siitä haarautuvalta Lepikonperän kautta kulkevalta tieltä.[2][1][3]
Järvenlasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka järvelle ei ole tehty varsinaista järvenlaskua, on sen lasku-uomia perattu tukinuiton helpottamiseksi. Sekä Ylistä- että Alista Kortteisenkoskea on perattu poistamalla siitä kiviä nostamalla ja ampumalla. Samalla oikaistiin hiemaan joen uomaa. Toimenpiteet ilmeisesti laskivat järven vedenpintaa, sillä sen rajaviivan tuntumassa on vesijättömaalle edelleen olemassa oma raja.[4]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Niemisjoen valuma-alueella (35.47), jonka Kortteisen–Kivijärven alueeseen (35.473) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 173,5 metriä mpy.[1][5]
Järvi saa pääosan vedestään Kortteisensalmesta, joka on Kivijärven lasku-uoma. Järveen on johdettu lukuisia suo-ojia ympäröiviltä soilta, joita ovat Kortteisensuo, Juoleikonsuo ja Lylylamminsuo. Kortteinen lähialueella on kaksi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne ovat Suolampi (6 ha), jonka laskuojaksi on muodostunut kaivettu johto-oja Ankkurilahteen, ja Lehtilampi (2 ha), joka laskee järveen Kortteisenlahteen kauempaa Kortteisenperän takaa.[1][5]
Järven laskujoki Kortteisenjoki lähtee järven lounaisrannasta ja se laskee 1,8 kilometrin päähän Niemisveden Pemuun. Joella on pudotusta 14,8 metriä.[1][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Kortteinen, Ähtäri (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.12.2018.
- ↑ Kortteinen, Ähtäri (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Kellomäki, Heikki: Suuri tukkiryntäys ja uiton 100 vuotta Näsijärven latvavesillä (Liite 3), viitattu 19.12.2018
- ↑ a b c Kortteinen (35.473.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.12.2018.
Ähtärinjärvi • Niemisvesi • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi
Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi
Voilampi • Niemijärvi • Vehunjärvi
Riutto • Paloharjunlampi • Sysilampi
Iso Itälampi • Niittylampi • Valkealampi • Pieni Itälampi • Paskolampi • Haukilampi • Sepänlampi • Onkilampi
historia • julkiset taideteokset ja muistomerkit • vaakuna
Alastaipale • Inha • Inhan tehtaat • Itä-Ähtäri • Myllymäki • Mäkikylä • Niemisvesi • Peränne • Rämälä • Vehunkylä • Vääräkoski • Ähtärin keskustaajama • Ähtärinranta
kirkko • Liikuntahalli • Mesikämmen-kylpylä • Mustikkavuoren liikuntakeskus • Ähtäri-halli • Ähtärin jäähalli • Ähtärin varikko
Koulutuskeskus Sedu • Myllymäen koulu • Ollikulma • Otsonkoulu • Sinikello • Tassula • Tuomarniemen metsäoppilaitos • Vilikkilä • Ähtärin lukio • Ähtärin yhteiskoulu
Hankavesi-Välivesi • Jauhojärvi • järvet • Kivijärvi • Liesjärvi • Niemisvesi • Ouluvesi • Peränne • Vääräkoski • Ähtärinjärvi
kirjasto • Pirkanpohjan taidekeskus • Ähtärin eläinpuisto • Ähtärin kotiseutumuseo • Ähtärin seurakunta • Ähtärinjärven Uutisnuotta