Vaskivesi–Visuvesi

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Vaskivesi-Visuvesi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaskivesi–Visuvesi
Näkymä vaskivedelle Myllyniemen lavan rannasta Virroilla
Näkymä vaskivedelle Myllyniemen lavan rannasta Virroilla
Sijainti VirratView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 62°08′31″N, 23°45′50″E
Pinnankorkeus 96,1 m [1]
Pinta-ala 46,2222 km² [2]
Rantaviiva 319,334 km [2]
Suurin syvyys 61,97 m [2]
Keskisyvyys 6,95 m [2]
Tilavuus 0,32104794414 km³ [2]
Valuma-alue 2 154 km² [3]
Virtaus 20 m³/s [3]
Laskujoki Pusuvuolle ja Kaivoskannan kanava [1]
Saaria 301 [2]
Järvinumero 35.412.1.001
Vaskivesi–Visuvesi

Vaskivesi–Visuvesi [1][2] on Pirkanmaalla Virroilla ja Ruovedellä sijaitseva järvenosa, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Artikkelin nimi on järvenosan viranomaisnimitys ja kansan suussa käytetään eri nimityksiä sen pienemmille osille, joita ovat esimerkiksi Visuvesi tai Vaskivesi. Pienemmillä osilla ovat vedenpinnat samalla korkeudella, minkä takia niitä voidaan kohdella saman järven eri osina. Sama tai lähes sama vedenpinnan korkeus on myös Tarjannevedellä, Palovedellä ja Ruovedellä. Jos nämä kaikki muodostaisivat yhden suurjärven Iso-Tarjanneveden, tulisi sen pinta-alaksi 210 neliökilometriä. Se olisi silloin Suomen 18. suurin järvi, vaikka Vaskivesi–Visuvesi on yksinään on Suomen 86. suurin järvi. Edellisistä huomioista huolimatta Vaskivesi–Visuvesi nimitetään artikkelissa järvenosan sijasta järveksi.[2][1][4]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 4 622 hehtaaria eli 46,2 neliökilometriä. Se on 19,2 kilometriä pitkä ja 13,5 kilometriä leveä. Vaikka järvellä on reilut ulkomitat, on se luonteeltaan varsin kapea järvi. Sen pohjoispäästä alkavan viitoitetun veneväylän pituus on Visuveden taajamaan saakka 26 kilometriä. Matkan varrella pitkät niemet ja lahdet tekevät väylän mutkaiseksi ja joskus pakottavat veneilijän kapeisiin salmiin. Väylä kulkee kuuden vesialueen läpi, jotka ovat pohjoisesta lukien Härkösselkä, Vaskiselkä, Koronselkä, Vaskiveden Saviselkä, Oikanselkä ja Visuselkä. Koronselkä voidaan kiertää Vaskisalon itäpuolelta, missä reitti kulkee Ristiveden läpi. Järven pääreitin sivuilla on muutamia mainitsemisen arvoisia lahtia. Saviselän länsipuolelle jää Liponniemen ja Riihiniemen suojaan useita lahtia, joista perimmäinen on Vaskivedellä sijaitseva Tyrkönlahti. Oikanselän länsipuolella on sokkeloinen saaristo, jonka länsipuolella aukeaa Salmenselkä ja Nojoskylässä Siltasalmen takana vielä järvimäinen lahti. Oikanselän kaakkoispäässä työntyy Majasaaren pohjoispuolelle lähes kuusi kilometriä pitkä lahti, jonka eteläosaa kutsutaan Kaltinseläksi ja pohjoisosaa Jähdyslahdeksi. Oikanselän eteläpuolella sijaitsee Ripakanvesi, jossa Ripakansaaren taakse jää Lahnalahti ja siitä kapean salmen takana aukeava omaksi järveksi tulkittu Mertujärvi.[2][1][3]

Järvessä on laskettu olevan 301 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 957 hehtaaria, mikä on noin 17,2 % järven kokonaispinta-alasta. Suurin saari on Vaskisalo eli Salonsaari, jonne on tieyhteys ja jonka pinta-ala on noin 320 hehtaaria. Muista saarista 57 on yli hehtaarin suuruisia, 227 yli aarin ja loput 16 ovat alle aarin kokoisia. Väylän varrella niistä ovat Vaskisalon viereinen Kaitasaari, Kompansaari, Leppisaari, Lamminsaari, Haaposaari, Oikansaari, Iso-Rompas, Rautasaari, Vähä-Ripakka, Ripakansaari sekä Visuselällä Isosaari ja Majasaari. Järven tilavuus on 321 miljoonaa kuutiometriä eli 0,321 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 7,0 metriä ja suurin syvyys on 62 metriä.[2][1][3]

Järven rantaviivan pituus on 319 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 130 kilometriä. Rannat ovat pääasiassa metsämaata, vaikka kylien ja kulmakuntien läheisyydessä voi peltomaata ulottua rantaan asti. Tällaisia seutuja sijaitsee Visuvedellä, Kukonpohjassa, Jäähdyspohjassa, Nuuttilassa, Nojoskylässä, Vaskivedellä, Korossa ja Härköskylällä. Taajama-alueet ulottuvat rannan tuntumaan Virroilla ja Visuvedellä. Muualla asutus on haja-asutusta ja vapaa-ajan asutusta, joille tulee tiet kantatieltä 65, valtatieltä 23, kantatieltä 66 ja Vaskivedeltä kaakkoon kulkevilta yhdysteiltä. Järvi ulottuu kahden kunnan alueille niin, että Visuvesi jää Ruoveden puolelle ja muu osa järveä Virtain puolelle.[2][1][5]

Vedenpinnan korkeus ja jäidenlähtö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herraskosken alapuolen korkeusasteikolla on tallennettu vedenpinnan korkeuksia vuosilta 1903–1995. Keskivedenkorkeus on ollut 96,14 metriä (mpy., N60) ja korkeuden vuotuinen keskimääräinen vaihtelu on ollut 105 senttimetriä. Ylin vedenkorkeus on ollut 97,56 metriä (toukokuussa 1903) ja alin 95,39 metriä (maaliskuu 1942), jolloin korkeuden äärivaihtelu on 217 senttimetriä.[3]

Jäätymis- ja jäidenlähtöhavaintoja on tehty talvesta 1884–1885 alkaen ja niiden havainnointi jatkuu edelleen. Havainnot tehdään Kaivoskannan kanavalla. Niiden mukaan varhaisin jäätyminen on ollut 1.11.1888 ja myöhäisin 29.1.2008. Varhaisin jäidenlähtö on 18.4.1925, mutta samana päivänä se tapahtui myös vuonna 2007. Myöhäisin jäidenlähtö on ollut 24.5.1927 tai myös samana päivänä vuonna 1941.[3]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Tarjanneveden alueella (35.41), jonka Vaskiveden lähialueeseen (35.412) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 96,1 metriä mpy.[1][3]

Järven valuma-alue pinta-ala on järvi mukaan lukien 2 154 neliökilometriä ja valuma-alueen järvisyys on 10,4 %. Järvi saa pääosan vedestään Ähtärin reitiltä Toisvedeltä, joka laskee Härkösselälle Herraskoskea ja Herraskosken kanavaa myöten. Vesi jatkaa Vaskivedelle Keiturinsalmea myöten. Vaskiveden kylässä Tyrkönlahteen laskee Tyrkönoja, joka on Havanganjärven valuma-alueen (35.416) laskuoja. Nojoskylään laskee Pihtisalmen kautta Keihäsjärven valuma-alueen (35.415) lasku-uoma. Etelästä Visuselän Sammakkolahteen laskee Mutioja, joka on Mutiojan valuma-alueen (35.413) laskuoja. Ainoa pohjoisesta tuleva lasku-uoma on Majajärvestä Jähdyslahteen laskeva oja, joka on Siekkisjärven valuma-alueen (35.417) laskuoja.[3]

Vaskiveden lähialueella on 25 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavin on Mertujärvi (29 hehtaaria, ha), joka yhtyy salmen kautta Lahnalahteen. Virtain eteläpuolella sijaitsee järviylänkö, jossa sijaitsevat Yläinen Suonijärvi (27 ha), Alainen Suonijärvi (10 ha), Löytty (12 ha) ja Vanajanlammi (4 ha). Nämä laskevat yhdessä Härkösselän Vapunlahteen. Marttisenalainen (23 ha) on järvi, joka jää Toisveden ja Vaskiveden väliin. Yksinäinen Keskinenjärvi (13 ha) sijaitsee Riistahuhdanvuoren takana ja se laskee Vallinojaa myöten Visuselän Keskisenlahteen.[1][3]

Järven lasku-uomat ovat Kaivoskannan kanava ja Pusunvuolle, jotka laskevat Tarjanneveteen.[1][3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Karttapaikka: Vaskivesi–Visuvesi, Virrat (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.
  2. a b c d e f g h i j k SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 26.9.2018.
  3. a b c d e f g h i j Vaskivesi–Visuvesi (35.412.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.9.2018.
  4. Ruovesi (Ruoveden järvenosa) (35.331.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.9.2018.
  5. Karttapaikka: Vaskivesi–Visuvesi, Virrat (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.