Salusjärvi (Mänttä-Vilppula)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Salusjärvi
Salussärkällä kulkee maantie, josta järven näkee molemmilta puolilta.
Salussärkällä kulkee maantie, josta järven näkee molemmilta puolilta.
Sijainti Mänttä-VilppulaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 62°07′01″N, 24°14′02″E
Pinnankorkeus 107 m [1]
Pinta-ala 1,59287 km² [2]
Rantaviiva 12,5259 km [2]
Suurin syvyys 16,87 m [2]
Keskisyvyys 6,56 m [2]
Tilavuus 0,0104541 km³ [2]
Laskujoki Myllyoja [1]
Saaria 3 [2]
Järvinumero 35.419.1.001
Salusjärvi

Salusjärvi [1][2] on Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 159 hehtaaria eli 1,6 neliökilometriä. Se on 4,0 kilometriä pitkä ja 2,3 kilometriä leveä. Järvellä on useita järvialtaita, joiden vedenpinnan korkeustaso on sama. Itäisin allas on Isopuoli, joka on L-kirjaimen muotoinen. Etelään työntyy Salussärkkää seuraava järvenselkä ja sen pohjoispäässä salmen itäpuolella sijaitsee itään työntyvä järvenselkä. Näiden välinen salmi on alle 1,5 metriä syvä. Eteläpää päättyy 700 metriä pitkään ja alle 130 metriä leveään Koivulahteen. Itäosassa työntyy itään 250 metriä pitkä Ilveslahti ja pohjoiseen 350 metriä pitkä ja 550 metriä leveä Viholanlahti. Salussärkkä on pitemmän harjujakson harjanne, joka ylettyy lähes koko järven matkan vedenpinnan yläpuolelle. Samaa harjujaksoa löytää Riihijärveltä, Ylä-Kolkilta ja Parannesjärveltä. Se jakaa järven itäiseen ja läntiseen osaan, joita yhdistää särkän pohjoispäässä kapea salmi tai uoma.[2][1][3]

Läntinenpuoli on kolmialtainen järvenosa. Ensimmäinen osa on 1,4 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä. Se on yhteydessä 30 metriä leveän Ristasalmen kautta Junnilahteen, jolla toista osaa voidaan kutsua. Junninlahti on 800 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Se on yhteydessä Vähäpuoleen noin 10 metriä leveän salmen kautta. Vähäpuolen eteläpäässä järvi levenee Leijalahtena. Kaikki järven salmet ja uoma ovat alle 1,5 metriä syviä tai painoin alle metrin syviä.[2][1]

Järvessä on ilmoitettu olevan kolme saarta, jotka sijaitsevat kaikki Isollapuolella. Kartassa niitä voi nähdä kolmen saaren lisäksi vielä neljäs, joka on luoto. Kolmen saaren yhteispinta-ala on 0,21 hehtaaria, mikä on noin 0,13 % järven kokonaispinta-alasta. Keskellä Isonpuolen itäistä järvenselkää on Selkäkari. Sen eteläpuolella sijaitsee Harmaalahden matalikolla saari, joka on 40 metriä pitkä. Tämän vastarannalla Viholanlahdella on 30 metriä pitkä saari. Isonpuolen salmessa sijaitsee suurempi saari, joka on yli 50 metriä pitkä, ja sen koillispuolella pieni luoto. Selkäkari voidaan ajatella viidenneksi saareksi.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 10,5 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0105 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 6,6 metriä ja suurin syvyys on 16,9 metriä. Syvin kohta sijaitsee Isonpuolen itäosan keskellä Selkäkarin edustalla. Järvellä on vielä viisi muuta syvänteiden osaa, joissa on yli 15 metriä syvää.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 12,5 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 0,32 kilometriä. Rannat ovat enimmäkseen metsämaata, mutta myös peltomaata on paljon. Isonpuolen rannoilla sijaitsee monia mäkiä, joiden rinteet laskevat järveen. Esimerkiksi etelärannalla mäet kohoavat yli 30 metrin korkeuteen. Järven ilmettä hallitsee myös Salussärkkä, joka jakaa järven kahtia. Asutus on haja-asutusta, joka muodostuu 30 taloudesta, joista seitsemän on maatiloja. Rannoille on rakennettu yli 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 3481 ja seututieltä 346 haarautuvilta teiltä.[2][1][4][5]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salussärkkä on harjuna erityisen hieno ja antaa autoilijallekin pikaisen näkymän kummallakin puolella levittäytyvälle järvelle. Suojelu on pelkästään maisemallista eikä alue sisälly Natura 2000-ohjelmaan. Se on maakunnallisesti arvokas harjualue ja rajoitukset sen metsänhoidossa alkaa näkyä puustossa tikankoloina sekä maakasvien luonnonmukaisuutena.[3][5]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Tarjanneveden alueella (35.41), jonka Salusjärven valuma-alueeseen (35.419) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 107,0 metriä mpy.[1][6]

Järvi on Tarjanneveden alueeseen laskevan Salusjärven valuma-alueella sijaitsevana latvavesiä. Sen vuoksi järven kautta virtaa vain vähän vettä. Se saa pääosan vedestään valuma-alueelle tulevana sadantana. Salusjärvi valuma-alueella on kaksi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne ovat etelässä sijaitseva Päijänne (3 ha), joka vaikuttaa harjujakson viereen muodostunelta supalta ja joka laskee Isopuolen Verkkolahteen, sekä pohjoisessa sijaitseva Pikku Innalanlammi (2 ha), joka laskee Viholanlahteen. Järven laskuoja on Myllyoja, joka laskee Tarjanteen Kolkinlahteen. Ojalla on pudotusta lähes 11 metriä.[1][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Kansalaisen karttapaikka: Salusjärvi, Mänttä-Vilppula (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.11.2018.
  2. a b c d e f g h i j k l m SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2018.
  3. a b Hämeen lääninhallitus: Hämeen lääninhallituksen päätöksellä 13. elokuuta 1968 rauhoitettiin luonnonsuojelulain nojalla 9,3 ha suuruinen Salussärkän harjun alue., viitattu 23.11.2018
  4. Kansalaisen karttapaikka: Salusjärvi, Mänttä-Vilppula (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.11.2018.
  5. a b Lindholm, Anne: [https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Arvokkaat_harjut_kohdekuvaukset_I_valtakunnalliset_maakunnalliset_0.pdf Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014] (osa I, PDF), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ISSN 2242-2854, 2014, viitattu 23.11.2018
  6. a b Salusjärvi (35.419.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]