Tom Sukanen
Tom Sukanen, oik. Tomi Jaanus Alankola (23. syyskuuta 1878 Virrat – 23. huhtikuuta 1943 North Battleford, Saskatchewan, Kanada) oli suomalainen laivanrakentaja. Hän muutti Suomesta Yhdysvaltoihin ja myöhemmin Kanadaan, jossa hän yritti rakentaa merikelpoista höyrylaivaa palatakseen takaisin Suomeen.[1][2][3]
Tomi Jaanus Alankola syntyi 23. syyskuuta 1878, joidenkin lähteiden mukaan 1888, tällöin Koroon kuuluneessa Kurjenkylässä, Vaasan läänissä, Virroilla. Hän oppi taitavaksi merenkävijäksi. Hän oppi myös taitavaksi laivanrakentajaksi aikana, jolloin uudet höyrylaivat syrjäyttivät purjeveneet. Kaksikymmentä vuotta täytettyään hän matkusti Yhdysvaltoihin ja päätyi siellä monien pohjoismaalaisten suosimaan Minnesotaan. Minnesotassa hän tapasi tulevan suomalaisen vaimonsa, joka isänsä kuoltua yritti hoitaa perheen maatilaa. Yhdessä he viljelivät maata, ja heille syntyi yksi poika ja kolme tytärtä.[1][2][3]
Vuonna 1911 Tom päätti lähteä Kanadaan tapaamaan veljeään, joka asui Macroriessä Saskatchewanissa (Reginan ja Saskatoonin kaupunkien puolimatkassa). Hän matkusti koko matkan, noin 940 km, Minnesotasta Kanadaan jalkaisin. Hän suunnitteli hankkivansa Kanadasta maatilan ja tuovansa perheensä perustamalleen tilalle. Vuonna 1916 hän onnistui vihdoin saamaan nimiinsa maa-alueen ja oli pystynyt säästämään 9 000 dollarin pesämunan. Hän ei pitänyt minkäänlaista yhteyttää perheeseensä Minnesotassa, ja vuonna 1918 hän päätti palata takaisin tuodakseen perheensä Kanadaan. Hän matkasi takaisin Minnesotaan jälleen jalkaisin. Saavuttuaan kotitilalle, hän löysi sen hylättynä. Myöhemmin hän kuuli vaimonsa kuolleen espanjantautiin ja lasten joutuneen huostaanotetuiksi ja heidät oli sijoitettu uusiin perheisiin. Menetettyään perheensä hän palasi takaisin Kanadaan, jossa hän alkoi suunnitella valtamerikelpoisen laivan rakentamista palatakseen takaisin Suomeen.[1][2][3][4]
Sukasen suunnitelmissaan oli rakentaa laiva osissa ja kuljettaa osat Saskatchewanjokea pitkin Winnipegjärvelle ja sieltä edelleen Hayesjokea pitkin Hudsoninlahdelle, jossa hän olisi koonnut laivan merikelpoiseksi. Hän nimesi laivansa Sontiaiseksi. Hänen naapurinsa pitivät häntä mielipuolena ja toistuvasti vandalisoivat hänen laivanrakennusprojektiaan. Lopulta vuonna 1940 Tom lähetettiin mielisairaalaan, jossa hän kolme vuotta myöhemmin kuoli.[1][2][5][3][6]
Museo ja näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin Sontiaisesta jäljellä olevat osat ovat nähtävillä Moose Jawin kaupungin lähellä sijaitsevassa Sukanen Ship Pioneer Village and Museum museossa.[5][3]
Vuonna 2009 ilmestyi Sisu: The Death of Tom Sukanen -dokumenttielokuva, jonka on ohjannut Chrystene R. Ells ja osissa nähdään mm. Don Wood Tom Sukasena.[7]
Helmikuussa 2020 sai ensi-iltansa Avoimet Ovet -teatterin Sontiainen ‒ balladi koti-ikävästä -näytelmä, joka perustuu Tom Sukasen ja Sontiainen-laivan tarinaan.[8][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Together at last Sukanen Ship Pioneer Village Museum. Arkistoitu 28.8.2011. Viitattu 9.9.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d Tom Sukanen Tourism Saskatchewan. Arkistoitu 8.10.2008. Viitattu 9.9.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Leith Knight: The Tom Sukanen Story Village of Macrorie. Arkistoitu 15.7.2013. Viitattu 9.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Joan Eyolfson-Cadham: Sailing, sailing. Prairies north, Kesä, 2009. vsk, s. 56–57. September House Publishing Inc.. Prairier North kotisivut. Viitattu 9.9.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Who Was Tom Sukanen? Sisu the Movie. Viitattu 9.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Tom Sukanen: Saskatchwan ship-builder Canadian Broadcasting Corporation. Viitattu 9.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Sisu: The Death of Tom Sukanen, IMDb.com, viitattu 25.4.2023
- ↑ Tiedote Sontiainen - balladi koti-ikävästä, Avoimet Ovet, viitattu 25.4.2023
- ↑ Sontiainen-näytelmän esittely, Avoimet Ovet, viitattu 25.4.2023
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sukasen museon kotisivut
- Legenda Sontiaisesta, Iltalehti / Susanna Särkkä (12.12.2019)
- Laiva aavikon keskellä. Merkillinen tarina suomalaisen miehen laivanrakennuspuuhista, Aamulehti, 16.04.1939, nro 101, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
