Onni Tuomi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Onni Tuomi
Onni Tuomi vuonna 1909.
Onni Tuomi vuonna 1909.
Kansanedustaja
1.8.1908–16.5.1918
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Vaasan itäinen
Henkilötiedot
Syntynyt21. marraskuuta 1875
Virrat
Kuollut4. tammikuuta 1933 (57 vuotta)
Taaitsa
Ammatti toimittaja

Onni Aleksanteri Tuomi (synt. Ahlbom, 21. marraskuuta 1875 Virrat4. tammikuuta 1933 Taaitsa) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1918.[1] Tuomi oli vaalipiirinsä vaikutusvaltaisin sosialidemokraatti, joka työskenteli myös Jyväskylässä ilmestyneen Sorretun Voiman päätoimittajana 1911–1918. Sisällissodan aikana Tuomi oli kansanvaltuuskunnan tehtävissä ja pakeni sodan loppuvaiheessa Neuvosto-Venäjälle, jossa hän työskenteli suomenkielisten sanomalehtien toimittajana.[2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtojen Yli-Soinin kylässä syntyneen Tuomen vanhemmat olivat muurari Aleksander Ahlbom (1836−1901) ja lukkarin tytär Hilma Alexievna Hagelberg (1840−1887). Käytyään kaksi vuotta kansakoulua Tuomi kiersi 13-vuotiaasta lähtien eri puolilla Suomea muun muassa uitto- ja metsätöissä sekä sahatyömiehenä. Vuonna 1895 Tuomi pakeni kutsuntoja Pohjois-Ruotsiin, jossa hän työskenteli kaivosmiehenä kolmen vuoden ajan. Suomeen palattuaan Tuomi sai työpaikan August Eklöfin omistaman Muroleen höyrysahan metsätyömailta. Vuonna 1899 hän yleni työnjohtajaksi ja liittyi Suomen Työväenpuolueeseen. Tuomi oli myös Uurasten työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja osallistui suurlakon aikaiseen toimintaan.[2][3]

Kansanedustaja ja päätoimittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työnjohtajana Tuomi lyhensi miestensä pitkiä päiviä omin nokkinensa ja joutui erotetuksi. Työläisten ryhdyttyä lakkoon hän sai kuitenkin paikkansa takaisin. Tuomi erotettiin lopullisesti poliittisen toimintansa vuoksi muutamaa viikkoa ennen helmikuun 1907 eduskuntavaaleja, joissa hän oli ehdokkaana. Tuomi joutui känkelöinnin uhriksi kun porvaripuolueiden edustajat lähettivät Eklöfille kirjeitä, joissa hänen sanomisiaan vääristeltiin. Erottamisen jälkeen Tuomi työskenteli SDP:n Vaasan läänin itäisen vaalipiirin puhujana, kunnes siirtyi joulukuussa 1907 Jyväskylään Sorretun Voiman toimitussihteeriksi.[2] Hänet valittiin kansanedustajaksi vuoden 1908 eduskuntavaaleissa. Tuomi oli myös SDP:n Vaasan läänin itäisen vaalipiirin piirijärjestön puheenjohtaja.[4]

Kansanedustajan tehtäviensä ohella Tuomi oli vuodesta 1911 lähtien Sorretun Voiman päätoimittaja. Hän kirjoitti lehteen ainakin nimimerkeillä ”Toomus von Nälänheimo”, ”Nahkapoika”, ”Pitkätukka”, ”Kiertävä Jussi” ja ”Jussi Kiertävä”.[2]

Sisällissota ja pako Neuvosto-Venäjälle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1917 Tuomi oli SDP:n puolueneuvoston jäsenenä laatimassa niin sanottua Me vaadimme -julistusta.[5] Sisällissodan käynnistyttyä hänet valittiin helmikuun 1918 alussa uuden puolueneuvoston sekä Työväen pääneuvoston jäseneksi.[6] Tuomen varsinainen tehtävä sodan aikana oli aluksi kansanvaltuuskunnan toimisto-osaston johtajana, josta hän helmikuun lopussa siirtyi Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantajan toimittajaksi. Maaliskuun puolivälistä lähtien Tuomi oli lehden päätoimittaja.[7]

Huhtikuussa 1918 Tuomi pakeni Neuvosto-Venäjälle.[2] Hän teki aloitteen Pietariin perustettavasta suomenkielisestä sanomalehdestä Vapaus, jota ryhdyttiin julkaisemaan vielä samana kesänä. Tuomi oli Edvard Valpaksen ja Juho Komun ohella lehden ensimmäisiä toimittajia.[8] Lokakuussa 1920 Tuomi ja Komu määrättiin Petroskoihin perustamaan uutta suomenkielistä sanomalehteä Karjalan Kommuuni, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Punainen Karjala.[3] Tuomi työskenteli viimeiset vuotensa lehden toimittajana ja oli myös puoluekoulun johtajana Uhtualla. Syksyllä 1931 hän joutui jättämään työnsä keuhkotaudin vuoksi.[9] Tuomi kuoli Taaitsan parantolassa tammikuussa 1933.[2] Hänet on haudattu Leningradiin.[3]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomen puoliso oli ompelija Lempi Kuusela, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1905. Kuusela toimi kommunistisen SSTP:n kansanedustajana vuosina 1922–1923.[4] Pariskunnalla oli seitsemän lasta, mutta Tuomen muuttaessa Venäjälle hän joutui eroon perheestään, joka jäi asumaan Jyväskylään.[9] Onni ja Lempi Tuomen pojanpoika oli kommodori Osmo Tuomi.[10] Tuomen sisar Hilja Rae (s. 1884) oli myös Työväen pääneuvoston jäsen.[6]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puttonen, Yrjö ; Tuomi, Onni: Jyväskylän työväenyhdistyksen historiikki 1888-1913. Jyväskylä: Jyväskylän työväenyhdistys, 1913.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Onni Tuomi. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 11.8.2008.
  2. a b c d e f Rajavuori, Anna: Esityksen politiikka : sosialistinen agitaatio keskisuomalaisella maaseudulla 1906–1908, s. 112–115. Väitöskirja. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2017. ISBN 978-952-59765-7-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. a b c Laakkonen, Anna: ”Kaameata kidutusta fasisti-Suomen vaivaistaloissa” – Suomi-kuva Punaisessa Karjalassa 1920–1937 22.10.2018. Ennen ja nyt. Viitattu 13.1.2022.
  4. a b Patrikainen, Seppo ; Joensuu, Miikka: Se olkoon vapauden työ : Vaasan läänin itäisen vaalipiirin sosialidemokraattinen piirijärjestö ja SDP:n Keski-Suomen piiri 1906–2006, s. 430. Jyväskylä: SDP:n Keski-Suomen piiri, 2007. ISBN 978-952-92258-6-6.
  5. Rinta-Tassi, Osmo: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 48–49. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki: Valtion painatuskeskus ; Opetusministeriö, 1986. ISBN 951-86007-9-1.
  6. a b Rinta-Tassi 1986, s. 123, 558.
  7. Rinta-Tassi 1986, s. 209–210, 223.
  8. Lepola, Kalle: ”Vapaus” 15-vuotias. Kommunisti, 15.5.1933, nro 9, s. 15. Kansalliskirjasto Viitattu 13.1.2022.
  9. a b † Onni Tuomi. Työn Voima, 7.1.1933, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 13.1.2022.
  10. Onni Aleksanteri Tuomi (Ahlbom) 15.12.2021. Geni. Viitattu 13.1.2022.